Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut haluavat ajatella että heillä olisi ollut vaikeampi elämä kuin muilla ihmisillä?
02.09.2024 |
Eihän ole olemassa mitään yleistä vertailukohtaa.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Mikset käy sitten ilmoittamassa kaikille suomen psykiatrisille hoitolaitoksille että voivat turhina lakkauttaa? Kun kerta jotkut ovat olleet jopa niin tyhmiä, että kokonaisia sairaaloita rakensivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, Sinä suuressa viisaudessasi näet.
Kyllä, niin näen. Kerro sinä puolestasi miten sinä sitten näet pelkkään negatiiviseen ja pahaan keskittymisen auttavan parantamaan elämänlaatua?
harjoitatko Kirjeopisto Vian ajatusjoogaa? Jos, niin ymmärrät, että et ymmärrä mistään mitään. Etkä kyllä ymmärrä nytkään. Et oivalla edes omaa negatiivisuuttasi.
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi ihminen on oman onnensa seppä. On mahdollisuus tehdä valintoja ja menneisyydestä voi vapautua omin neuvoin.
No ei. Miten vapaudut menneisyydestä omin neuvoin, jos sua vaikkapa vainoaa vaarallinen, väkivaltainen psykopaatti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Paskat puolisot, kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys eivät ole vaikeaa elämää. Noi on normaaleja vastoinkäymisiä. Niillä, joilla on ollut vaikea elämä, on ollut ihan eri luokan vaikeuksia. Kuolemaa ja väkivaltaa jne., joihin ei ole voinut itse vaikuttaa.
Silti juuri ne yleensä eivät edes halua muistaa noita vaikeuksia, koska niitä ei ole mukava märehtiä. Ihminen jatkaa elämäänsä eteenpäin tai sitten sekoaa päästään
Vierailija kirjoitti:
Toisten ihmisten vastoinkäymisten vähättely -siinäpä tosioikeistolaisen harrastus!
Tais osua - ei ole ainakaan tullut yksikään vähättelijä kieltämään oikeistolaisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi ihminen on oman onnensa seppä. On mahdollisuus tehdä valintoja ja menneisyydestä voi vapautua omin neuvoin.
No ei. Miten vapaudut menneisyydestä omin neuvoin, jos sua vaikkapa vainoaa vaarallinen, väkivaltainen psykopaatti?
Siten miten fiksut ihmiset yleensä tekevät. Miten olisi vaikka että sanoisit sille äidillesi, että käskee isin rauhoittua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Paskat puolisot, kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys eivät ole vaikeaa elämää. Noi on normaaleja vastoinkäymisiä. Niillä, joilla on ollut vaikea elämä, on ollut ihan eri luokan vaikeuksia. Kuolemaa ja väkivaltaa jne., joihin ei ole voinut itse vaikuttaa.
No mikä sitten on luokiteltava vaikeaksi elämäksi ja mikä ei?
Kai ymmärrät, että kaikkien ihmisten elämään on ihan ainutlaatuista, ei ole ihmisiä joiden elämä olisi ollut täsmälleen samanlaista. Vaikka tapaht
No vaikeaksi elämäksi voidaan varmaan luokitella sellainen, jossa on vastaan tullut niitä harvinaisia vastoinkäymisiä, joiden tiedetään aiheuttavan vakavaa traumatisoitumista. Tällaisia on just henkeä uhkaavan väkivallan uhriksi joutuminen, sota, suuronnettomuudet jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella huonoja myöntämään tai kestämään sitä tosi asiaa, että ovatkin etuoikeutettuja ja helpolla päässeitä. Sitä vaikka miten syyllistetään ja mitätöidään vaikeammista lähtökohdista ponnistaneita, kuin myönnettäisiin saaneen etumatkaa.
Kyllä itse olen saanut etumatkaa joihinkin nähden, mutta myös taakkaa kannettavaksi, jota muut ei näe.
Kyllä minä tiedän olevani etuoikeutettu, mutta olen myös tehnyt paljon töitä menestykseni eteen ja kokenut paljon vastoinkäymisiä.
Ymmärrät varmaan, miksi en suhtaudu kovin myötätuntoisesti, jos joku päähän potkittu tulee aukomaan päätään ja väittää minun saaneen kaiken annettuna. En ole saanut, eikä sitä muuta se että hän mahdollisesti on joutunut murhayrityksen kohteeksi.
Eikä se pään aukominen auta häntä tai hänen pahaa oloaan yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella huonoja myöntämään tai kestämään sitä tosi asiaa, että ovatkin etuoikeutettuja ja helpolla päässeitä. Sitä vaikka miten syyllistetään ja mitätöidään vaikeammista lähtökohdista ponnistaneita, kuin myönnettäisiin saaneen etumatkaa.
Kyllä itse olen saanut etumatkaa joihinkin nähden, mutta myös taakkaa kannettavaksi, jota muut ei näe.
Kyllä minä tiedän olevani etuoikeutettu, mutta olen myös tehnyt paljon töitä menestykseni eteen ja kokenut paljon vastoinkäymisiä.
Ymmärrät varmaan, miksi en suhtaudu kovin myötätuntoisesti, jos joku päähän potkittu tulee aukomaan päätään ja väittää minun saaneen kaiken annettuna. En ole saanut, eikä sitä muuta se että hän mahdollisesti on joutunut murhayrityksen kohteeksi.
Eikä se pään aukominen auta häntä tai hänen pahaa oloaan yhtään.
Helpottiko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi ihminen on oman onnensa seppä. On mahdollisuus tehdä valintoja ja menneisyydestä voi vapautua omin neuvoin.
No ei. Miten vapaudut menneisyydestä omin neuvoin, jos sua vaikkapa vainoaa vaarallinen, väkivaltainen psykopaatti?
Siten miten fiksut ihmiset yleensä tekevät. Miten olisi vaikka että sanoisit sille äidillesi, että käskee isin rauhoittua?
Miksi sotket ihan vilpittömään kysymykseen ihmeellistä höpinää jonkun äideistä ja isistä? Eikö ymmärrys siis oikeasti riitä siihen, että käsittäisi, että joillain ihmisillä todella on ihan oikeita vaaroja elämässä, ja niihin ei voi itse vaikuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Märisijä on se henkilö joka jättää pakkasella asunnon ovet auki ja sen sijaan että kävisi sulkemassa ne aloittaa valittamisen aiheesta. Kirjoittaa someen ja soittaa hätäkeskukseen, vaikka ratkaisun avain on laittaa se ovi kiinni, ettei pakkanen pääse sisälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Paskat puolisot, kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys eivät ole vaikeaa elämää. Noi on normaaleja vastoinkäymisiä. Niillä, joilla on ollut vaikea elämä, on ollut ihan eri luokan vaikeuksia. Kuolemaa ja väkivaltaa jne., joihin ei ole voinut itse vaikuttaa.
No mikä sitten on luokiteltava vaikeaksi elämäksi ja mikä ei?
Kai ymmärrät, että kaikkien ihmisten elämään on ihan ainutlaatuista, ei ole ihmisiä joiden elämä
No vaikeaksi elämäksi voidaan varmaan luokitella sellainen, jossa on vastaan tullut niitä harvinaisia vastoinkäymisiä, joiden tiedetään aiheuttavan vakavaa traumatisoitumista. Tällaisia on just henkeä uhkaavan väkivallan uhriksi joutuminen, sota, suuronnettomuudet jne.
Entä jos ei traumatisoidu esimerkiksi siitä että vanhemmat kuoli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Paskat puolisot, kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys eivät ole vaikeaa elämää. Noi on normaaleja vastoinkäymisiä. Niillä, joilla on ollut vaikea elämä, on ollut ihan eri luokan vaikeuksia. Kuolemaa ja väkivaltaa jne., joihin ei ole voinut itse vaikuttaa.
Juuri tämä on se asenne, mikä ärsyttää ja minkä takia koen myötätuntoisen asennoitumisen niin vaikeaksi. Yrität korottaa itsesi jalustalle, kun olet omasta mielestäsi kärsinyt eniten, ja vähättelet muiden vastoinkäymisiä.
Millä oikeudella sinä määrittelet, mikä on vaikeaa elämää ja mikä ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kamala lapsuus ollut niin se on yksi asia Siihen ei voi itse vaikuttaa.
Mutta sitten on niitä joilla on aikuisuudessa niin hirveän vaikeaa ja siinä kohtaa sitten vika on yleensä peilissä. Esimerkiksi ne paskat puolisot ja kamalat työpaikat tai piinaava työttömyys on ihan aikuisen ihmisen omia valintoja.
Mikset käy sitten ilmoittamassa kaikille suomen psykiatrisille hoitolaitoksille että voivat turhina lakkauttaa? Kun kerta jotkut ovat olleet jopa niin tyhmiä, että kokonaisia sairaaloita rakensivat.
Miten nuo psykiatristen hoitolaitosten tarpeellisuus/tarpeettomuus liittyy vaikeaan elämään? Vai luuletko, että mielenterveyden häiriöitä esiintyy vain *vaikean elämän* seurauksena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella huonoja myöntämään tai kestämään sitä tosi asiaa, että ovatkin etuoikeutettuja ja helpolla päässeitä. Sitä vaikka miten syyllistetään ja mitätöidään vaikeammista lähtökohdista ponnistaneita, kuin myönnettäisiin saaneen etumatkaa.
Kyllä itse olen saanut etumatkaa joihinkin nähden, mutta myös taakkaa kannettavaksi, jota muut ei näe.
Kyllä minä tiedän olevani etuoikeutettu, mutta olen myös tehnyt paljon töitä menestykseni eteen ja kokenut paljon vastoinkäymisiä.
Ymmärrät varmaan, miksi en suhtaudu kovin myötätuntoisesti, jos joku päähän potkittu tulee aukomaan päätään ja väittää minun saaneen kaiken annettuna. En ole saanut, eikä sitä muuta se että hän mahdollisesti on joutunut murhayrityksen kohteeksi.
Eikä se pään aukominen auta häntä tai hänen pahaa oloaan yhtään.
Miten huonoja asioita voi korjata jos kukaan ei koskaan sano että ovat huonosti? Eli ovat "aukomatta päätään"?
Ei se ole pelkkä ajatus, joillakin vain on vaikeampi elämä kuin toisilla. Vai väitätkö suunnattoman elämänkokemuksesi ja pohjattoman ymmärryksesi perusteella, että kaikki ihmiset syntyvät tasavertaisiin alkuasetelmiin ja lähtötelineisiin. Et kai edes sinä sentään ole ihan niin tyhmä.
Voi olla ohutnahkainen narsisti. Lisäksi hänen kertomuksistaan suuri osa voi olla valetta.
On ihme miten hän aina löytääkin yleisöä omille nyyhkystooreilleen, kunnes sitten hän sotkee nekin ihmissuhteet ja siirtyy seuraaviin. Omien lastenkin kaltoin kohtelemaksi on joutunut...
No mikä sitten on luokiteltava vaikeaksi elämäksi ja mikä ei?
Kai ymmärrät, että kaikkien ihmisten elämään on ihan ainutlaatuista, ei ole ihmisiä joiden elämä olisi ollut täsmälleen samanlaista. Vaikka tapahtuma olisi sama, voi kokemus ja vaikutus olla täysin erilainen.