Lue keskustelun säännöt.
Säästin lapsilleni suvun tärkeitä esineitä, mutta lapset eivät haluakaan niitä
Kodin Kuvalehti:
Olen viisikymppinen perheenäiti ja olen säästänyt lapsilleni aika paljon kaikenlaisia tavaroita, joita arvelen heidän elämässään tarvitsevan.
Joillakin tavaroilla on ihan vain tunnearvoa, kuten lasten vanhoilla leluilla ja vaatteilla. Osa esineistä on mielestäni rahallisestikin arvokkaita, kuten suvussa pitkään kulkeneet huonekalut ja astiastot.
Kaksi lapsistani on jo muuttanut pois kotoa, ja kuopuskin lähtee pian. Nyt he ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet minulle, etteivät halua lapsuudenkodista juuri mitään omiin koteihinsa. Huonekalut eivät kuulemma sovi sisustukseen, eivätkä astiat ja vaatteet miellytä silmää.
He sanovat, että laita äiti ne tavarat vain kiertoon, mutta enhän minä raaskisi.
Totta kai lapsillani on oikeus tehdä omat päätöksensä, mutta kyllä tämä minusta pahalta tuntuu. En kehtaa myöntää lapsilleni enkä melkein itsellenikään, että olen vähän loukkaantunut heidän kommenteistaan.
Varmasti tässä on jonkinlainen sukupolvienkin ero. Minä olen kasvanut siihen, että kaikkea hamstrataan, koska joskus sitä voi vielä tarvita. En ole minkään sortin konmarittaja.
Nyt mietin, pitäisikö minun kuitenkin alkaa tehdä kuolinsiivousta, vaikka toivottavasti elän vielä vuosia.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Tottelenko lapsia ja raivaan tavarat kiertoon? Entä jos he iän karttuessa tulevat katumapäälle ja haluavat sittenkin suvun tärkeitä tavaroita?
Onko tuttua? Minulle kävi näin kun tarjosin lapsenlapsilleni aarteita omaan kotiin. Jotenkin surullista.
Kommentit (911)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole roskista. On Marimekkoa, Iittalaa, Kerman Savea, itsetehtyjä liinoja, pöytähopeita, suvussa kulkeneita, kristallilaseja, käsitöitä jne. Kokonaisia astiastoja.
On suorastaan sääli ja häpeäkin ettei nykynuoret arvosta mitään vanhoja perinteitä, ei astiastoja, hopeita, ym mikä voi olla rahallisestikin arvokasta. Ottaisivat vastaan vaikka "varastoon" myykööt sitten ne aikanaan jos ei iän myötä "viisastu" ja ala arvostamaan "perheen / suvun" aarteita"!!!
Muuttakoon sitten ne euroiksi ja ostakoon Ikean "laatutuotteita...!!"
Miksi ne pitää varastoida just nuorten koteihin? Eikö se ikäihminen, jolle perinteet ja muut on kovin tärkeitä, voi varastoida niitä itse? Kyllä perikunta joutuu sitten aikanaan niille tavaroille jotain tekemään, mutta ei mun mielestä nuoren koti ole mikään vanhuksen tavaroiden varasto.
Mun vanhemmillani - tai no nyt siis enää isällä - on ties kuinka monta Aallon maljakkoa. Myös niitä harvinaisempia, koska isä sattui olemaan Alvar Aallon ystävä. Mutta en mä niitä alkaisi varastoimaan omaan kotiini eikä alkaisi mun lapsenikaan. Jos isän mielestä on järkevää myydä ne, niin myyköön itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1983, enkä todellakaan ole kerännyt mitään teini-ikäisille lapsilleni. Heillä ei ole mitään kiintymystä tavaraan, vaan arvostavat enemmän elämyksiä, kuvia, kertomuksia.
Molempia odottaa soluasuminen, kun lähtevät opiskelemaan. Uskon, että omistusasumiseen pääsee kiinni yhä harvempi tulevaisuudessa. Pätkätöiden perässä muutetaan kopista toiseen. Uskon, että tässä todellisuudessa mummon myrnat ei paljon auta selviytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh. Hyvä että uskalsivat sanoa.
Kaatopaikalle vain.
Outoa, että joku nuori(?) ajattelee näin. Kaikki nuoret joita tunnen (omat mukaan lukien) ovat kierrätyksen kannalla. Kirppikseltä ostetaan vaatteet, 70-luku on nyt suurta huutoa ja mummolan vanhat huonekalut kiinnostaa enemmän, kuin Ikean roina, Temun krääsästä puhumattkaan.
Vai kommentoiko täällä keski-ikäiset, joita ei kiinnosta vanha tavara?
Joka tapauksessa kaatopaikka ei ole oikea osoite käyttökelpoiselle tavaralle. Hävetköön jokainen, jolle kaikki on kertaköyttö kamaa, vaikka tavara olisi vielä hyvinkin käyttökelpoista jollekin toiselle. Kierrätetään ja käytetään vanhaa ja jätetään kertakäyttökulttuuri menneisyyteen.
Tämä on tosiaan outoa jos nuoret
Nimenomaan se on ympäristöystävällistä, ettei hamstaa turhaa tavaraa. Sen voisitte opetella nykynuorilta. Vaatii tilaa säilöä turhaa kamaa ja pahinta on, jos pakottaa vielä muutkin säilömään sitä tarpeetonta kamaa.
Ympäristöystävällistä on myydä tai antaa turhaa tavaraa sellaiselle, joka sitä tavaraa haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin.
Tuo nyt on ihan turhaa provoamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olem viisikymppinen ja jouduimme siskoni kanssa viime vuonna käymään lähes kaikki äitimme tavarat läpi, kun hän muutti hoivakotiin. Oli paljon sellaista, mitä halusimme omiin koteihimme, myös isovanhemmiltamme jäänyttä tavaraa, jota äiti oli säilyttänyt.
En kuitenkaan olisi kaksi- tai vielä kolmekymppisenökään ollut kiinnostunut tuosta tavarasta, mutta niin vain iän myötä mieli muuttuu ja esineissä alkaa nähdä nostalgia-arvoakin. Eli jos teillä vaan on tilaa säilyttää, niin ei kannata kaikesta hankkiutua eroon!
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole roskista. On Marimekkoa, Iittalaa, Kerman Savea, itsetehtyjä liinoja, pöytähopeita, suvussa kulkeneita, kristallilaseja, käsitöitä jne. Kokonaisia astiastoja.
Hienoa, saat itse vähän lisää eläkepäiviisi kun myyt ne hyvään hintaan!
Kaikki eivät ole materialisteja tai merkkien fanittajia. Tai jos ovat, mieltymykset on eri kuin omilla vanhemmilla/isovanhemmilla. Itse en pidä tavaroista oikeastaan ollenkaan vaan olen minimalisti, enkä tunteile niiden perään. Ymmärrän jos säilyttää vaikka yhden tai pari muistoesinettä, mutta sen enemmän menee jo överiksi, en tajua tuollaista.
Erilaisia ollaan me ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin.
Kas kun käsin pitää pestä myös perintömyrnat, paistinpannut, paistinlastat, tarjoiluastiat, monet lautaset, juomalasit ja sitten ne aterimet. Käsin pitää pestä myös perintöpellavaliinat ja -servetit sekä silittää ne. Tottakai tarjottavat pitää tehdä itse suvun perintöresepteillä, muuten saa laiskan maineen ja syvää paheksunaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole roskista. On Marimekkoa, Iittalaa, Kerman Savea, itsetehtyjä liinoja, pöytähopeita, suvussa kulkeneita, kristallilaseja, käsitöitä jne. Kokonaisia astiastoja.
Ei voi pakottaa ketään pitämään samoista asioista mistä itse pitää.
Myy ne niin hyödyt parhaiten. Ja anna jälkikasvun tykätä ikiomasta tyylistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin.
Jaa. Itse olen 50 v enkä tosiaan jaksa pestä käsin mitään ellei ole ihan pakko. Myöskään äitini, 80 v, ei jaksa tiskailla käsin hopeoitaan. Kummallakaan ei ole geelikynsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ihan täysin tuskan. Omalle lapselleni ostin ja keräsin astioita ja tekstiilejä, siis uusia, että saa omaan kotiinsa kun muuttaa. Muuttikin puolison kanssa yhteiseen kotiin eikä kelvannut mikään enää. Olen käyttänyt itse.
Kolmikymppiset ja nuoremmat eivät vielä ole kiinnostuneita leluistaan tai vanhoista tavaroista. Kun 40v on käsillä, sitten alkaa kiinnostaa vähitellen. Jotain leluja olen myynyt (luvalla), suurimman osan säilyttänyt. Kun tulee lapsenlapsia alkaa nekin kiinnostaa. Harmittavasti sitä arvostusta ei löydy arvokkaille tavaroille vaan ne voidaan silmää räpäyttämättä lahjoittaa jollekin ventovieraalle. Kelpaahan ne arvokkaat retrotavarat joista saa kymppejä rahaa kun myy eteenpäin. Kyllä se raha olisi minullekin kelvannut.
Eli pahoitit mielesi, koska lapsesi ja hänen puolisonsa eivät halunneet sisustaa omaa yhteistä kotiaan sinun makusi mukaan?
Ihan itse sai valita mitä sarjaa kerätään. Sitten ei kelvannutkaan kun puoliso sanelee kaiken. Minä en koskaan kenenkään sisustukseen puutu. Toisaalta olen tyytyväinen että eivät ottaneet kun ei toinen tykännyt, saan itse käyttää tai myydä ja pitää rahat kun olen itse ne ostanutkin. He olisivat kuitenkin lahjoittaneet ne ilmaiseksi, satasen astiat ainakin. Ei mitään arvoa millään tavaralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suvun vanhat esineet pitäisi kyllä säästää.
Voisivatko he myöhemmin kiinnostua.
Museoita ja vanhan tavaran myyjiä on vaikka millä mitalla ympäri Suomea. Jos on hyvää tavaraa, eikö voi myydä tai lahjoittaa niille? Vieläkin on olemassa ihmisiä, jotka arvostavat menneiden sukupolvien työtä, vaikka juuri omassa perheessä/suvussa ei olisi.
Eli tarkoitat, on parempi antaa ilmaiseksi "trokajille" jotka myyvät ne hyvällä voitolla kirpparilla tai antiikkiliikkeissä, mitäänhän ne eivät niistä maksa myyjälle...!!
Harmittaa, vaikka minun onni, löysin kirpparilta jonkun "mummun" kuolin pesästä Iittalan singneeratun "lasiastian" 2:lla eurolla. Oli Tapio Wirkkalan "yhden ruusun maljakko" vuodelta 1955, näytin "vuosia sitten " sitä Iittalassa, arvoksi sanottiin 185 euroa... 👍. Minun onni, mutta "säälitti" niitä nuoria sukulaisia, mitä myivät ja mihin hintaan - kunhan pääsi eroon "mummun vanhasta krääsästä...." 🙈!!
No, jokainen tekee mitä tekee, mutta 30 - 40 vuotiaana alkaa ehkä arvostamaan sitä perheen / suvun vanhoja "aarteita" tai sitten ei.... 🤔?!?
Jos on kyse jostain erityisestä tai oikeasti arvokkaasta tavarasta niin säilyttäisin niitä vielä mikäli mahdollista. Nuorena ei välttämättä arvosta joitain asioita samalla tavoin kuin joskus myöhemmin. Itsekään en parikymppisenä tykännyt mummin Arabian astioista, mutta nyt viisikymppisenä ne on minulla käytössä ja arvokas muisto edesmenneestä mummista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin.
Eli et voi ymmärtää, että ihmiset ei halua itselleen turhia ruokailuvälineitä vaan valitsevat mieluummin helppohoitoiset?
Ymmärrätkö sen, että joku ei halua pestä käsin pyykkiä vaan valitsee mieluummin pesukoneen? Tai ei halua lapioida itse lunta vaan valitsee huoltoyhtiön hoitamaan asian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala, ihan käsin pestä! 😱😱
Mitä siitä ny ihmisen elämästä tulisi, jos tarttis pari haarukkaa ja lusikkaa harjalla pyöräyttää tiskivedessä?? IIK, menis geelikynnet ihan just niinku pilalle! Voi jeskamandeera ja jumalaade!! 😱😱
Pese sun haarukat ja veitset ihan itse äläkä muille raivoa, kun eivät ota omiksi vaivoikseen. Jos ne on niin ihanat, miksi et itse halua pitää?
Häh???
Ei tuosta taas ymmärtänyt yhtikäs mitään. Olenko minä sanonut, että haluan mitään pitää? En. Minä vain ihmettelen tätä ihmisen ainaista laiskuutta, jonka mukaan tällä kertaa muutamaa tiettyä ruokailuvälinettä ei voi olla, koska ei jakseta tehdä paria ranneliikettä pesualtaan yllä. Mutta sehän on tietysti rahvaanomaista, siitä se on kiinni. Ihmiset ovat niin "hienoja" nykyisin.
Ymmärsithän sä. Miksi valehtelet muuta?
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1983, enkä todellakaan ole kerännyt mitään teini-ikäisille lapsilleni. Heillä ei ole mitään kiintymystä tavaraan, vaan arvostavat enemmän elämyksiä, kuvia, kertomuksia.
Molempia odottaa soluasuminen, kun lähtevät opiskelemaan. Uskon, että omistusasumiseen pääsee kiinni yhä harvempi tulevaisuudessa. Pätkätöiden perässä muutetaan kopista toiseen. Uskon, että tässä todellisuudessa mummon myrnat ei paljon auta selviytymään.
Tämä näin. Tämän päivän nuorilla ei tosiaan ole samanlaisia mahdollisuuksia enää omistusasumiseen ja ainakaan sellaisiin neliömääriin että sinne voi säilöä vielä suvussa kulkeneet tavarat. Valitettavasti.
Joitain yksittäisiä esineitä tai huonekaluja voisi kuvitella ottavansa, mutta en ehkä juuri kotoa muutettuani olisi ollut kiinnostunut. Yleensä ensimmäiset omat asunnot on aika pieniä ja säilytystilat rajallisia, mielessä on muutenkin ihan eri asiat kuin suvun jäämistö. Sinuna säästäisin vielä jonkin aikaa ainakin osaa tavaroista ja tarjoaisin uudelleen siinä vaiheessa, kun lapset ovat asettuneet pidempiaikaisiin koteihin. Yleensä ehkä päälle kolmikymppisenä voi herätä nostalgia ja kaipuu säilyttää jotain menneiltä sukupolvilta. Ihan tavanomaisen psykologisen kehityksen myötä kotoa lähtiessä tehdään usein aika voimakas henkinen ja fyysinen irtiotto lapsuudenkodista ja kaikesta siihen liittyvästä.
Outoja mielipiteitä täällä, kukaan ei muka arvosta Iittalaa, Arabiaa eikä Marimekkoa eikä tarvitse mitään astiastoja. Ei ainakaan meidän piireissä asia ole näin. Kummityttöni, joka täyttää 18, on kerännyt jo 3v Marimekon astiastoa ja muumimukeja itselleen. Nuoriso tykkää myös mm. Marimekon vaatteista ja Mariskooleista.
Itse olen nyt 47 ja käyn juuri läpi edesmenneen äitini jäämistöä. Arabian Maisemat tulevat olemaan juhla-astioitamme. Ryijy ja vanha peili tulevat seinälleni. Perintöhopeista teen koruja.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni sai kummiltaan kastelahjaksi kuusi hopealusikkaa. Niitä ei ole ikinä käytetty eikä putsattu. Onhan ne aika surullisen näköisiä, ehkä lapsi ottaa ne viisikymppisilleen käyttöön.
Xxxxxxxxxx
2000-luvun alussa kummilapseni toinen kummi ehdotti, että aletaan keräämään yhdessä jotain hopealusikkasarjaa tälle lapselle. Kieltäydyin. Olin ihan, että mitä helkkaria. Niin aataminaikaista.
Mihin varastoon? Tarkoitatko jotain kellarikopperoa, jossa käy rosvot kerran vuodessa?