Onkos täällä oikeita kartanonrouvia?

Vierailija kirjoitti:

Pettävätkö (lähes) kaikki kartanonrouvat kartanonherraa aitassa rengin kanssa?

Enpä usko, että  kukaan pettää. Siis rengin kanssa. Todella vaikea moista kuvitella, en oikein ymmärrä mistä moinen on saanut alkunsa. Pehtoori nyt jotenkin olisi ymmärrettävä, mutta ei renki. Eihän heillä entisaikoihin ollut välttämättä edes yhteistä kieltä eikä se rakkauden kieli nyt ihan kaikkea korvaa.

Eiköhän ne ihastukset ohjaudu siihen samaan yhteiskuntaluokkaan. Sinänsä avioliiton ulkopuoliset romanssit olivat tavallisia, koska avioliitot olivat entisaikaan naimakauppoja, siis liiketoimia. Ja myös naisilla oli mahdollisuus varallisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden ansiosta romansseihin, mieshän saattoi olla pitkiä aikoja aivan muussa maassa, sotimassa tms. Elettiin muutenkin hyvin liikkuvaa elämää, sosiaaliset normit ymmärretttin paremmin kiertää, koska oli erilaisia ympäristöjä, jossa voitiin liikkua sujuvasti. Maalaisaateli ja talonpoikaisaateli pysyi ehkä enemmän paikoillaan, jos kartano oli ainoa omaisuus. Sitähän piti jollain lailla valvoa, vaikkei olisi paljon viljelyksistä ymmärtänytkään.  Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen paikalle toivottu kartanonrouva. On keltainen päärakennus, koivukuja, tammia pihassa, yhteensä muistaakseni 27 erilaista rakennusta (erilaisia latoja pääosin, asuinrakennuksia on 5 kpl). Navettojakin löytyy, itse en niissä käy kuin korkeintaan esittelemässä satunnaisille uteliaille.

Millainen olen? Ainakin ahkera, koska töitä riittää koko ajan. Nyt on puinnit menossa, niihin osallistun, kun palkkatyöltä ehdin. Hyvä organisoimaan, pitkäpinnainen ja vähäuninen. Ja tottunut olemaan yksin ja tekemään päätöksiä yksin, yli 1000 ha tilaa ei hoideta rupattelemalla kanssani sohvalla.

Hmm, tarkoitatko peltohehtaareja? Noilla peltohehtaariluvuilla ei ole kartanoita Suomessa, vain muutama osakeyhtiö, tarkoitit ehkä sekä metsää että peltoja yhteensä?

Millä alalla on varsinainen ammattisi? Mitä puit tänään? Oletko perinyt tilan vanhemmiltasi? Ap

Kun puhutaan maatilasta, kerrotaan sen kokonaishehtaarimäärä. Kun puhutaan viljelyalasta, kerrotaan peltojen hehtaarit. Maatila on kokonaisuus, ei riitä, että huolehtii vain pelloista.

Varsinainen ammattini on rahoitusalalla. Eilen puitiin kauraa. En ole perinyt tilaa suoraa vanhemmiltani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä edes on kartanon ja suuren, vanhan maatalon ero? Onko olemassa joku virallinen luokittelu, että minkälaista taloa voi kutsua kartanoksi

Hyvä kysymys, tuossa linkissä on virheetöntä tietoa aiheesta. Ap

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartano

Paitsi ettei kartanoluettelo ole täydellinen. Puuttuu ainakin tuo pieni kartano, jonka mainitsin neljäntenä, varmaan sitten muitakin puuttuu. Ap

On se täydellinen. Siellä on kaikki ne kartanot, jotka kantatilana on kartanoksi aikanaan annettu. Moni käyttää talostaan termiä kartano, vaikka kyseessä on vain iso talo maalla, monella jopa vanha kansakoulu tms.

Niin, kartanolla ei ole virallista nimitystä, mutta kyllä tuossa wikipedian luettelossa ihan sanotaankin ettei se ole täydellinen: "Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen kartanoista aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on mukana myös luovutetuille alueille jääneitä kartanoita."

Kyseinen kartano on todellakin vanha kartano, mutta maat ja metsät on myyty pois jo kauan sitten. Ap

"Kun puhutaan maatilasta, kerrotaan sen kokonaishehtaarimäärä. Kun puhutaan viljelyalasta, kerrotaan peltojen hehtaarit. Maatila on kokonaisuus, ei riitä, että huolehtii vain pelloista.

Varsinainen ammattini on rahoitusalalla. Eilen puitiin kauraa. En ole perinyt tilaa suoraa vanhemmiltani."

Hmm. Yleensä kerrotaan pellot ja metsät erikseen, sillähän on valtava merkitys tilan liiketoimintaa ajatellen, mutta ehkä sitten sinulle tutumpaa noin. Itäisessä Suomessa peltoala on pienempi kuin eteläisessä, kartanoiden peltohehtaarit voivat siksi olla pieniäkin eivätkä entisajan suurtilat ole nykyajan mittapuulla kovin suuria eteläisessäkään Suomessa. 30-luvulla Kytäjän kartanolla oli tuhat hehtaaria peltoa, muut sitten muutaman sadan hehtaarin luokkaa. Itäisessä Suomessa taas tavallisella isolla maatilalla voi helposti olla satoja hehtaareja metsää. Olet sitten varmaan pohjoisemmasta, kun vasta kauraa puitte.

Kiitti ketjuun osallistumisesta. Jos yksin hoidat kartanon liiketoimintaa, niin ilmeisesti sitten omistat sen yksin. Tiedän yhden tilanteen, missä sisaruksen lapset perivät ison maatilan lapsettomalta, mutta se ei ollut kartano, vaikka näyttää kyllä ihan kartanolta ja on vanha. Jotain tuollaista kuviota ehkä sinulla? Tai sitten se lottovoitto, jonka olet halunnut törsätä maatilaan. Miten pystyt valvomaan tilan töitä ilman alan koulutusta? Minä olen joutunut tai päässyt sitä hankkimaan, vaikka en vastaakaan tilan toiminnasta yksin. Paperiasiat eivät niinkään ole vaikeita, vaan ihan käytännön viljelytoimet. En pystyisi jatkamaan tilan toimintaa, jos jäisin leskeksi, ammattitaito ei riitä siihen eikä toiminta olisi kannattavaa palkatulla työvoimalla. Maatilojen kannattavuus ei ole kovin kummoinen Suomessa. Mikä sai sinut ryhtymään viljelijäksi?Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kartanonrouva. 

Björn Wahlroos 

Mä arvostan Wahlroosia uusien ajatusten tuomisesta suomalaiseen keskusteluun. Jos katsoo mitä hän sanoi haastattelussa lähes kymmenen vuotta sitten, niin se esimerkiksi on toteutunut, että moni työtä tekevä ei pärjää palkallaan, mutta siihen ei tietysti vieläkään ole keksitty ratkaisua. Tekoälyn myötä kehitys kiihtyy. Millä nämä ihmiset elävät, kysyi hän jo silloin vuosia sitten.

Mutta muuten en saa hänestä miellyttävää vaikutelmaa ihmisenä. Mitään rouvamaista hänessä ei kyllä ole. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kartanonrouva en ole, enkä sellaiseksi halua mutta haaveilen omasta porotilasta kaukana kaikesta. Voisin olla poroemäntä ;)

Aika hieno haave! Mahtaako poroisännistä olla kova kilpailu, oletko selvittänyt? Ap

En tiedä kilpailusta, mutta poroisäntiähän on vain viitisenkymmentä ja "titteli" on kiertävä, vaaleilla valitaan poroisäntä. Poroemäntä on aikamoinen harvinaisuus. On aika intensiivistä hommaa käsittääkseni, paljon hallinnollista tekemistä omien porojen hoidon lisäksi. 

Ahaa, semmoinen, en tiennytkään että se on titteli. Telkkarissa oli joku pieni dokumentti tai juttu kerran poroemännästä eli nuori nainen, joka oli perinyt tilan ja hoiti sitä yksinään. Saa siinä varmasti kannattavuuden kanssa teutaroida. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettävätkö (lähes) kaikki kartanonrouvat kartanonherraa aitassa rengin kanssa?

Varmaankin, koska kartanonherrat muhinoivat piikojen kanssa.

No se nyt on aivan eri asia. Siis oikeasti. Nuo kartanonherrathan eivät yleensä mitään romansseja harrastaneet piikojen kanssa, vaan se oli kaikkea sitä mistä naisia varoitettiin enimmäkseen.  Ap

Olen varmaan tuo kartanonrouva, mutta itse kyllä ajattelen olevani maatalousyrittäjä. Mitäkö teen. Leipätyötä tilan ulkopuolella ja viljelytöitä tilalla. Näiden lisäksi koetan pitää näitä perittyjä rakennuksia jonkinlaisessa kunnossa tekemällä jatkuvasti pientä korjaushommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kartanonrouva en ole, enkä sellaiseksi halua mutta haaveilen omasta porotilasta kaukana kaikesta. Voisin olla poroemäntä ;)

Aika hieno haave! Mahtaako poroisännistä olla kova kilpailu, oletko selvittänyt? Ap

En tiedä kilpailusta, mutta poroisäntiähän on vain viitisenkymmentä ja "titteli" on kiertävä, vaaleilla valitaan poroisäntä. Poroemäntä on aikamoinen harvinaisuus. On aika intensiivistä hommaa käsittääkseni, paljon hallinnollista tekemistä omien porojen hoidon lisäksi. 

Ahaa, semmoinen, en tiennytkään että se on titteli. Telkkarissa oli joku pieni dokumentti tai juttu kerran poroemännästä eli nuori nainen, joka oli perinyt tilan ja hoiti sitä yksinään. Saa siinä varmasti kannattavuuden kanssa teutaroida. Ap

No siis, on poromiehiä joiden porotilat muodostaa paliskunnan, ja näiden poromiesten keskuudesta valitaan kolmivuotiskausiksi paliskunnan poroisäntä. 

Ymmärsinkö oikein, niin mistä johtuu, etteivät lähiseutujen kartanonrouvat kyläile ja seurustele keskenään, vaan tapana on pitää etäisyyttä? Ettei edes tule käytyä toisen kartanon asuintiloissa? Onko sosiaaliset piirit muualla, suvun kesken vaiko muuten niukanpuoleiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on aina hassua tämä, että jotkut kuvittelevat, ettei kukaan voi omistaa kartanoa. Jos nyt vähänkään matkustelette Suomessa, etenkin Hämeessä, näette kyllä niitä kartanoita, jotka ovat asuttuja. Hirveästi rahaahan siihen ison talon ylläpitoon varmasti menee (vrt. tämä rintamamiestalo, jossa minä asun), mutta siinä se on koti, missä muutkin. Asuvathan toiset jossain Espoon miljoonaomakotitaloissakin.

Mulla on 50 kilsan säteellä neljä edelleen vakituisesti asuttua kartanoa, jokaisessa sukujuuret menevät aatelisiin.

Onneksi en ole saanut kontolleni mokomia riesoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen paikalle toivottu kartanonrouva. On keltainen päärakennus, koivukuja, tammia pihassa, yhteensä muistaakseni 27 erilaista rakennusta (erilaisia latoja pääosin, asuinrakennuksia on 5 kpl). Navettojakin löytyy, itse en niissä käy kuin korkeintaan esittelemässä satunnaisille uteliaille.

Millainen olen? Ainakin ahkera, koska töitä riittää koko ajan. Nyt on puinnit menossa, niihin osallistun, kun palkkatyöltä ehdin. Hyvä organisoimaan, pitkäpinnainen ja vähäuninen. Ja tottunut olemaan yksin ja tekemään päätöksiä yksin, yli 1000 ha tilaa ei hoideta rupattelemalla kanssani sohvalla.

Niskavuoren Emäntä. Pahimmillaan.

Vierailija k253irjoitti:

Ymmärsinkö oikein, niin mistä johtuu, etteivät lähiseutujen kartanonrouvat kyläile ja seurustele keskenään, vaan tapana on pitää etäisyyttä? Ettei edes tule käytyä toisen kartanon asuintiloissa? Onko sosiaaliset piirit muualla, suvun kesken vaiko muuten niukanpuoleiset?

Muitten puolesta en osaa vastata, mutta omasta puolesta voin sanoa, ettei aikaa oikein jää seurusteluun. Välit on kyllä ihan hyvät, ei sen puoleen. Ei vaan ehi. 

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan tuo kartanonrouva, mutta itse kyllä ajattelen olevani maatalousyrittäjä. Mitäkö teen. Leipätyötä tilan ulkopuolella ja viljelytöitä tilalla. Näiden lisäksi koetan pitää näitä perittyjä rakennuksia jonkinlaisessa kunnossa tekemällä jatkuvasti pientä korjaushommaa.

Melkein samiksia ollaan duunien suhteen, vaikken omista tätä tilaa eikä se ole kartano. Aika massiiviset korjaukset on loppusuoralla parhaillaankin päärakennukseen. Entä tunnistatko olevasi sellainen etäisyyttä pitävä kartanonrouva kuten nämä tuntemani ja minä itsekin? Oletko ahkera, kuten tuo toinen ketjun kartanonrouva, millainen olet? Lähdin hakemaan noita ominaisuuksia, kun minua kerran tituloidaan synnynnäiseksi kartanonrouvaksi. Mies vähän pilkkaakin hyväntahtoisesti mua näistä kartanonrouvan eleistäni, mutta kukaan ei ole vielä tuonut esille sellaisia ominaisuuksia, katsotaan tulee niitä, jos ketju pysyy elossa. Ap

"No siis, on poromiehiä joiden porotilat muodostaa paliskunnan, ja näiden poromiesten keskuudesta valitaan kolmivuotiskausiksi paliskunnan poroisäntä. "

Okei, kiitos tarkennuksesta. En tiennyt tuota, aina sitä viisastuu vähitellen. Ap

"Ymmärsinkö oikein, niin mistä johtuu, etteivät lähiseutujen kartanonrouvat kyläile ja seurustele keskenään, vaan tapana on pitää etäisyyttä? Ettei edes tule käytyä toisen kartanon asuintiloissa? Onko sosiaaliset piirit muualla, suvun kesken vaiko muuten niukanpuoleiset?"

Kyllä tapana on pitää etäisyyttä, ainakin näiden alkuperäisten sukujen kohdalla. Tunsin siis nämä vanhan sukupolven edustajat myös, naapuriasioiden takia olemme kyllä aina olleet yhteyksissä ja kaikki on mennyt erinomaisen hyvin heidänkin kanssaan, vaikkei kaikista puuttunut arroganssiakaan. 

Heidän puolestaan en tietysti voi varmuudella sanoa miksi, mutta luulen, että ei haluta liiaksi kertoa juoruilun takia ja toisaalta siksi, että ollaan työnantajan asemassa. Ja myös piirit ovat täysin muualla eikä ole liiaksi yhteistä paikallisten kanssa tai ei ole tarvetta ottaa selvää onko yhteistä, koska piirit ovat ihan muualla. Kaikkiin kuitenkin ystävällisen etäiset välit kuten meilläkin on ollut tapana. Aina, siis omassa suvussani. Sosiaalisia ollaan, small talkia, mutta ei kotiin ketään vieraaksi.

Eiköhän tuo ole ihan kaupunkilainenkin tapa omalla kohdallani. Naapuria tervehditään, mutta ei hänen kanssaan olla ystäviä.Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija k253irjoitti:

Ymmärsinkö oikein, niin mistä johtuu, etteivät lähiseutujen kartanonrouvat kyläile ja seurustele keskenään, vaan tapana on pitää etäisyyttä? Ettei edes tule käytyä toisen kartanon asuintiloissa? Onko sosiaaliset piirit muualla, suvun kesken vaiko muuten niukanpuoleiset?

 

Muitten puolesta en osaa vastata, mutta omasta puolesta voin sanoa, ettei aikaa oikein jää seurusteluun. Välit on kyllä ihan hyvät, ei sen puoleen. Ei vaan ehi. 

Et ehkä menisi paikalliseen baariin, vaikka aikaakin olisi tai muihin kesäteatteririentoihin tai vastaaviinkaan? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta on aina hassua tämä, että jotkut kuvittelevat, ettei kukaan voi omistaa kartanoa. Jos nyt vähänkään matkustelette Suomessa, etenkin Hämeessä, näette kyllä niitä kartanoita, jotka ovat asuttuja. Hirveästi rahaahan siihen ison talon ylläpitoon varmasti menee (vrt. tämä rintamamiestalo, jossa minä asun), mutta siinä se on koti, missä muutkin. Asuvathan toiset jossain Espoon miljoonaomakotitaloissakin.

Mulla on 50 kilsan säteellä neljä edelleen vakituisesti asuttua kartanoa, jokaisessa sukujuuret menevät aatelisiin.

Onneksi en ole saanut kontolleni mokomia riesoja.

Toisaalta kaikilla on riesansa. Valtaosa suomalaiskartanoista on kuitenkin selvinnyt hyvin eikä ole tarvinnut muuttaa kotia museoksi tai myydä sitä pois, jälkimmäisiä tapauksia kyllä on sitten enemmän. Pahimmillaan kartano on sitten muutettu ysäriä henkiväksi kongressitilaksi sisätiloiltaan tai loft-asuntoa muistuttavaksi sekasikiöksi. Ehkä parempi vaihtoehto historian huminasta nauttivalle on kuitenkin tuo ketjussa olevan kartanonherran aaveen tilanne, missä kartano pikkuhiljaa lahoaa autiona paikoilleen. Sellaisiakin on, jäljellä on enää puutarhan jäänteet pähkinäpensaineen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällainen paikalle toivottu kartanonrouva. On keltainen päärakennus, koivukuja, tammia pihassa, yhteensä muistaakseni 27 erilaista rakennusta (erilaisia latoja pääosin, asuinrakennuksia on 5 kpl). Navettojakin löytyy, itse en niissä käy kuin korkeintaan esittelemässä satunnaisille uteliaille.

Millainen olen? Ainakin ahkera, koska töitä riittää koko ajan. Nyt on puinnit menossa, niihin osallistun, kun palkkatyöltä ehdin. Hyvä organisoimaan, pitkäpinnainen ja vähäuninen. Ja tottunut olemaan yksin ja tekemään päätöksiä yksin, yli 1000 ha tilaa ei hoideta rupattelemalla kanssani sohvalla.

Niskavuoren Emäntä. Pahimmillaan.

Mielenkiintoista, että tuo näkemys suomalaisten kartanoiden elämästä on niin painunut ihmisten mieliin, kun Niskavuoresta maanpetoksestakin tuomittu kirjoitti liivinmaalainen kommunisti, joka itsekin omisti kartanon yhdessä vaiheessa (siitä kartanosta jäljellä vain joku huvila). Minusta Niskavuori ei kerro kartanoista oikein mitään, siis realistisesti, mutta sukupolvien välisistä suhteista kyllä. Ap

No mutta menivätpä sanat sekaisin äskeisessä Hella Wuolijoen tekemisiä käs. kommentissa. Asia lienee kuitenkin pihvi. 

 

Mielenkiintoisen ja vaiheikkaan elämän Wuolijoki eli, kuten lahjakkaat ihmiset monesti tekevät. Ja ajatkin olivat dramaattiset.

 

Hänen kartanossaan muuten asui Bertolt Brecht, kiejoittivat siellä yhdessä yhden näytelmän. Ap