Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?
Mulla on vain se petetyn näkökulma, mutta haluaisin tietää mitä pettäjän päässä liikkuu...
Oma maailmani mureni ihan täysin kun sain miehen pettämisestä kiinni. On tulossa ero ja minä muutan pois. Olen täysin palasina kaikesta, mutta haluaisin kuitenkin tietää mitä sen pettäjän päässä pyörii...Mies kun ei puhu mitään.
Meillä oli kaikki hyvin, rakkautta riitti, myös makuuhuoneen puolella kaikki hyvin. Olimme toistemme parhaat ystävät 25 vuotta ja sitten kävi niin että mies oli heikko ja lankesi erään häntä piirittäneen nuoremman naisen pauloihin.
Mies ei olisi halunnut erota ja oli hävennyt tekojaan (olivat ilmeisesti muutaman kuukauden tapailleet ennen kuin sain ns. rysän päältä kiinni) tekohetkelläkin, mutta jokin vain veti häntä sen toisen naisen luokse. Oli hullaantunut ja se oli voittanut järjen. Enempää en hänestä kiinni saa, sulkeutuu.
Osaisiko joku sanoa mulle mitä tällaisessa tilanteessa pettäjän päässä liikkuu kun romahdutti oman ja puolisonsa elämän, 25 vuotta roskakoriin? Häpeää, surua, iloa....? Kovasti yrittäisin ymmärtää, mutta vastauksia en saa. Hän hermostuu kun yritän niitä häneltä kysellä, on aina ollut hyvin sulkeutunut. Nähtäväksi jää juokseeko hairahduksensa luokse heti kun lähden, vai kuivuuko koko juttu kasaan.
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Kommentit (1940)
Vierailija kirjoitti:
"Mitä pettäjän päässä liikkuu, oli alkuperäinen kysymys.
Raastavaa ristiriitaa, maanisuutta, häpeää ja kaikkein eniten syyllisyyttä. Kun asiat menevät tarpeeksi pitkälle, mitään ei enää ole tehtävissä. Kun on kuin psykoosissa, ei enää pysty ajattelemaan järkevästi. Niin sitä sitten särkee perheensä, on itsekäs ja haluaa itselleen jotain uutta, ihanaa, romanttista.
Näin minulle tapahtui, ja rikoin oman perheeni. Sitä olen katunut ja tunnen syyllisyyttä yhä, vaikka tapahtuneesta on jo yli 10 vuotta.
Nykyinen puolisoni, se jonka kanssa petin, vastaisi jotain muuta. Aitopaikalta seuranneena voin sanoa että hänelläkin oli varmasti nämä kaikki tunteet, häpeä ja syyllisyys, mutta täysin eri mittakaavassa kuin minulla. Hän on jättänyt asiat jo taakseen. Ehkä hänellä oli tilanne eri, koska (ainakin hänen sanojensa mukaan) hän ei koskaan rakastanut ex-vaimoaan. Hän ikään kuin oikeutti eron sillä.
Alkuperäinen kysymys kysymys on: "Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?"
Eli etkö olisi halunnut erota puolisostasi? Mutta puoliso halusi? Miten pihalla/rehellinen on ihminen, joka sanoo, ettei koskaan rakastanut ex-vaimoaan? Exälläsi menee varmaan hyvin, kun jaksaa vielä olla tekemisissä kanssasi. Minusta tuollainen pitkittynyt syyllisyyden tunnekin voisi viitata itsekeskeisyyteen. Ehkä vakka on löytänyt kantensa. Oikeasti tuo oli surullinen tuo kommenttisi.
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan ettei exään saisi pitää yhteyttä vaan antaa olla. En ihan ymmärrä miksi ap:n (ex?-)mies soittelee ap:lle vaikka ei suostunut pettämisen tultua ilmi keskustelemaan asiasta? Mikä homma ja mikä sitä miestä vaivaa?
Niin ja sitten jos/kun ap löytää uuden miehen niin siinä vaiheessa se ryökäle varmasti aktivoituu "omaansa" puolustamaan. Eikös ap sanonut että vaikka mies olikin ällö petturi, niin samalla sitten omistushaluinen ap:stä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan ettei exään saisi pitää yhteyttä vaan antaa olla. En ihan ymmärrä miksi ap:n (ex?-)mies soittelee ap:lle vaikka ei suostunut pettämisen tultua ilmi keskustelemaan asiasta? Mikä homma ja mikä sitä miestä vaivaa?
Niin ja sitten jos/kun ap löytää uuden miehen niin siinä vaiheessa se ryökäle varmasti aktivoituu "omaansa" puolustamaan. Eikös ap sanonut että vaikka mies olikin ällö petturi, niin samalla sitten omistushaluinen ap:stä?!
No, mulle kävi niin että tavallaan exä pilasikin mun uuden "suhteenpoikasen". 😎 Kohtasin miehen, toisen since ero jonka kanssa asiat etenivät sänkyyn saakka (upeinta se ksiä ehkä ikinä ja nuorempi mies). Vaan...exä soitti kesken iltaa. En vastannut, mutta jotenkin tämä mun treffikumppani tuntui säikähtävän tilannetta eikä siinä mitkään selittelytkään auttaneet. Hän kysyi: "Miten usein tuo oikein soittelee ja miksi?!" Nyt mun on laitettava kovat piippuun tuon soittelun suhteen että mikä juttu, mitä meinaat?!! Treffimies oli että "kiitos ja hei". No, aikuisten oikeesti en mä todellakaan olisi vielä ollutkaan valmis muuhun, vaikka kemiat kohtasivat ja kipinät sinkoilivat. Mä elän hitsi jossain saippuasarjassa tässä, enpä olisi puoli vuotta sitten uskonut.
Ap
Kiva kuulla, että olet suunnannut katseet eteenpäin, Ap. Ansaitset sen :)
Saanko vielä palata sen verran historiaan ja kysyä, että kun kerroit, että olisit halunnut lähteä tapahtumiin miehen kanssa (esim. ne Porijazzit), niin miten mies perusteli sen, että menee yksin?
Vierailija kirjoitti:
Kiva kuulla, että olet suunnannut katseet eteenpäin, Ap. Ansaitset sen :)
Saanko vielä palata sen verran historiaan ja kysyä, että kun kerroit, että olisit halunnut lähteä tapahtumiin miehen kanssa (esim. ne Porijazzit), niin miten mies perusteli sen, että menee yksin?
Kiitos sulle!
Ei tainnut perustella mitenkään, vaikka mökötin monta päivää! Silloin taisi olla niin kakkonen mielessä.
Hei joo ja sen verran vielä että eipä mies kakkosen kanssa taida enää olla. Yksin on aina kotona, ei edes kavereidensa kanssa mene.
Ap
Ei kovin tasaveroista teidän suhde ole ollut.. Sulle on varmasti tarjolla parempaa! Ja ihanaa, että osaat jo katsoakin muuallekin :)
Vierailija kirjoitti:
Ei kovin tasaveroista teidän suhde ole ollut.. Sulle on varmasti tarjolla parempaa! Ja ihanaa, että osaat jo katsoakin muuallekin :)
No juu, eihän se olekaan. Tää "treffimies" oli kyllä todiste siitä että todella huomioiviakin miehiä on olemassa. Mutta ehkä ilman exän "avustustakaan" se ei olisi kantanut tämän pidemmälle, oon vielä liian haavoilla. 🤔 Sainpahan kuitenkin kokea että olen yhä haluttava ja viehättävä, jopa nuoremman miehen silmissä. Teki terää itsetunnolle hänen kehunsa.
Ap
Voisiko olla niin, että ex oli auton kanssa parkissa sinun kotitalosi edessä ja soitti ratkaisevalla hetkellä sabotoidakseen treffi-iltasi?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että ex oli auton kanssa parkissa sinun kotitalosi edessä ja soitti ratkaisevalla hetkellä sabotoidakseen treffi-iltasi?
Ei ollut. 😎 Oli todistettavasti kotona. Muuten kyllä melkoisen hyvä ajoitus!
Ap
Mun tuli mieleen että sen Tykkä-pariskunnan tapauksessa oli samoja piirteitä, mutta roolit olivat toisinpäin. Siinä se mies joutui shokkiin kun vaimon uskottomuus paljastui ja siksi teki oitis sen Fb-päivityksen ja laittoi eron vireille. Vaimokin oli terapian tarpeessa ja kriisiytynyt tekonsa vuoksi, kun se paljastuminen usein on pettäjällekin kuviteltua pahempi paikka!
Olisi kiva Ap kuulla miten Sinulla menee ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että ex oli auton kanssa parkissa sinun kotitalosi edessä ja soitti ratkaisevalla hetkellä sabotoidakseen treffi-iltasi?
Ei ollut. 😎 Oli todistettavasti kotona. Muuten kyllä melkoisen hyvä ajoitus!
Ap
Jälkiviisaana vinkkivitonen: aina kun on vieraita, oli petipuuhia tai ei, luuri äänettömälle!
Kukaan, joka on oikeasti rakastunut puolisoonsa ja kaikki on kunnossa ei petä. Näin se vaan on. Teillä on varmaan kaikki päällisin puolin hyvin eikä sinussa ole mitään vikaa, mutta miehesi vain kaipasi jotain muuta.
Perhebarometrin mukaan noin joka viides mies on pettänyt parisuhteessa ja joka kymmenes nainen. Pettämisen todennäköisyys kasvaa suhteen keston ja iän myötä.
Kyllähän nämä on vähän sellaisia "ennemmin tai myöhemmin" osunee kohdalle -tilanteita, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva Ap kuulla miten Sinulla menee ?
Paremmin! Nähtiin miehen kanssa perhepäivällisen merkeissä ja kaikilla oli kivaa! Mieskin kiitteli kovasti ja tuntui nauttivan tilanteesta. Seuraavana päivänä soitti ja vielä kiitteli, juteltiin n. puolen tunnin ajan. Käyttäytyi todella huomaavaisesti ja jopa kosketti mua. Mutta kun sitten puhelimessa kysyin jotain vähääkään "vakavampaa", ei vastausta. Mun olo ei ole enää niin ahdistunut, viihdyn paremmin uudessa kotikaupungissani ja asunnossani. Oli kuitenkin todella kiva nähdä miestä ja ilo huokui koko perheestä. Lapsetkin näkivät että näinkin voi olla. Vastauksia mihinkään mieltä askarruttavaan tulen tuskin koskaan saamaan ja nyt päätin lopettaa kyselyn. En mä voi tämän enempää tehdä. Edelleenkään mä en ymmärrä mitä hakee sillä että soittelee mulle pitkiä puheluja, mutta lähinnä sellaista "lätinää" se on, mitään mikä liittyy tunteisiin ei suostu puhumaan edelleenkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva Ap kuulla miten Sinulla menee ?
Paremmin! Nähtiin miehen kanssa perhepäivällisen merkeissä ja kaikilla oli kivaa! Mieskin kiitteli kovasti ja tuntui nauttivan tilanteesta. Seuraavana päivänä soitti ja vielä kiitteli, juteltiin n. puolen tunnin ajan. Käyttäytyi todella huomaavaisesti ja jopa kosketti mua. Mutta kun sitten puhelimessa kysyin jotain vähääkään "vakavampaa", ei vastausta. Mun olo ei ole enää niin ahdistunut, viihdyn paremmin uudessa kotikaupungissani ja asunnossani. Oli kuitenkin todella kiva nähdä miestä ja ilo huokui koko perheestä. Lapsetkin näkivät että näinkin voi olla. Vastauksia mihinkään mieltä askarruttavaan tulen tuskin koskaan saamaan ja nyt päätin lopettaa kyselyn. En mä voi tämän enempää tehdä. Edelleenkään mä en ymmärrä mitä hakee sillä että soittelee mulle pitkiä puheluja, mutta lähinnä sellaista "lätinää" se on, mitää
Kiitos kun kirjoitit. Teillä on ollut todella kiva perheillallinen. En tiedä oikein mitä sanoisin, kun tulee niin omat muistot mieleen. Toivon vaan niin kovin, että et toivoisi liikoja etkä ainakaan tulkitsisi itse miehen puolelta suurempia. Ihan varmasti olet miehelle tärkeä ja rakas (lasten äiti ja pitkä parisuhde). Olette nyt kuitenkin olleet jo sen aikaan erossa, että mies olisi tehnyt kaikkensa, jotta olisitte palanneet yhteen jos miehen rakkaus olisi toisenlaista. Olen elänyt itse tuon ihan saman vaiheen, 28 yhteistä vuotta ja miehen pitkä salasuhde ja siitä muutto erilleen. Mies soitteli ja tavattiin montakin kertaa viikossa, käytti kaupoissa ja käytiin lounaalla jne. Aina halaili erotessa jne. Pitkitti omaa selviämistä erosta, kun oma pää ei tajunnut niitä miehen motiiveja ja tulkitsin rakkaudeksi kaiken edelleen. Minun oli lopulta ihan pakko oman toipumisen takia tehdä lopullinen ero ja itkeä viimeiset itkut ja jälkikäteen tajusin, että olisi pitänyt tehdä aiemmin. Nyt kun erosta on 2,5 vuotta ja exään törmään niin ei tunnu missään, toivon hänelle hyvää, mutta mitään vastauksia en ikinä saanut eroon liittyen enkä toiseen naiseen liittyen. Niitä kovasti toivoin.
Kaikkea hyvää Sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva Ap kuulla miten Sinulla menee ?
Paremmin! Nähtiin miehen kanssa perhepäivällisen merkeissä ja kaikilla oli kivaa! Mieskin kiitteli kovasti ja tuntui nauttivan tilanteesta. Seuraavana päivänä soitti ja vielä kiitteli, juteltiin n. puolen tunnin ajan. Käyttäytyi todella huomaavaisesti ja jopa kosketti mua. Mutta kun sitten puhelimessa kysyin jotain vähääkään "vakavampaa", ei vastausta. Mun olo ei ole enää niin ahdistunut, viihdyn paremmin uudessa kotikaupungissani ja asunnossani. Oli kuitenkin todella kiva nähdä miestä ja ilo huokui koko perheestä. Lapsetkin näkivät että näinkin voi olla. Vastauksia mihinkään mieltä askarruttavaan tulen tuskin koskaan saamaan ja nyt päätin lopettaa kyselyn. En mä voi tämän enempää tehdä. Edelleenkään mä en ymmärrä mitä hakee sillä että soittelee mulle pitkiä puheluja, mutta lähinnä sellaista "lätinää" se on, mitää
Mitkä sun omat fiilikset suhteestanne on? Tuosta ihan vähän huokuu tunne, että jos mies alkaisi puhua, ottaisit hänet takaisin ja jatkaisit liittoa. Kävisikö näin?
Onko sulla joku ajatus, miksi haluat "vakavampaa" puhua? Mitä se vakavampi on? "Miksi teit sen"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan ettei exään saisi pitää yhteyttä vaan antaa olla. En ihan ymmärrä miksi ap:n (ex?-)mies soittelee ap:lle vaikka ei suostunut pettämisen tultua ilmi keskustelemaan asiasta? Mikä homma ja mikä sitä miestä vaivaa?
Niin ja sitten jos/kun ap löytää uuden miehen niin siinä vaiheessa se ryökäle varmasti aktivoituu "omaansa" puolustamaan. Eikös ap sanonut että vaikka mies olikin ällö petturi, niin samalla sitten omistushaluinen ap:stä?!
Tuon miehen käytös on epäkypsää, kaukana aikuismaisesta! Harmittaa niin paljon ap:n puolesta
"Tää muoto on monille niin hankala käyttää. Sun pitäis sanoa "kun hän oli soittavinaan kotoaan".
Ole hyvä."
Mulle toi on puhekielen muoto. Osaan kyllä tuottaa sekä tieteellistä tekstiä että dramaturgista tekstiä. Erikoista sulta tuo "Sun pitäis..." Hohhoijaa. Ja vielä "Ole hyvä", että lahjan luulit antavasi. Hohhoijaa. Kielipoliisi siis, mutta millä kompetenssilla. Ja mitään sanottavaa ei sitten itse sisällöstä.