Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, eträ olet antamassa anteeksi. Oliko tämä ensimmäinen kerta? Itse annoin nuorena anteeksi yhden illan sekoilun minkä jälkeen sekoiluja ei tietääseni ole ollut. Maailma ei ole niin mustavalkoinen mitä luullaan. Kaikki tekevät virheitä.

Olisin voinut yhteisten vuosien jälkeen antaa anteeksi ja mennä eteenpäin suhteessamme jos mies olisi tullut vastaan asiassa. Ei tullut ainakaan tässä vaiheessa, lähden. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä näitä lukuja tulee että 5-10 prosenttia pettäisi. Esim väestöliiton tutkimuksissa tulee noin kolmasosaa pettää. Tämä on ihan nopea asia tarkistaa jokaisen. Tietysti jos tutkitaan jotain sitoutuneita vanhoja pariskuntia, niin siinähän tietysti luvut jäävät pienemmiksi. Mutta nykyisin avioliitoistakin puolet päättyy eroon ja avoliitoista ja seurusteluista ei ole tutkimusta mutta luku varmasti vielä suurempi, eihän ihmiset yleensä ole sen ensimmäisen kumppaninsa kanssa koko elämää. Nämä seksiin liittyvät asiat ovat kyllä edelleen iso tabu meidän yhteiskunnassa, kun ihmiset eivät pysty ajattelemaan sitä ollenkaan laajasta näkökulmasta tai järjellä. Seksuaalisuus on vahva vietti ja sen perässä ihmiset menevät ja säännöt sitten tulevat aina vähän perässä. Minusta on vähän sama kuin koko avioliiton ajan pöydällä olisi joku ihana kakku ja koko liitto perustuu siihen, että kumpikaan ei sitä maista ja mieluiten esittää ett

Luvut voi hyvin katsoa itse lähteestä.

 

https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/uskollisuus-lisaantyy/

Hyvä huomata että asenteet pettämistä kohtaan muuttuvat koko ajan tuomitsevimmaksi ja uskottomuus vähenee koko ajan. Eli pettäjät joutuvat entistä ahtaanmalle, ikään kuin reunalle ajetuiksi muista. Ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Luvut voi hyvin katsoa itse lähteestä.



 

https://www.vaestoliitto.fi/artikkelit/uskollisuus-lisaantyy/

Hyvä huomata että asenteet pettämistä kohtaan muuttuvat koko ajan tuomitsevimmaksi ja uskottomuus vähenee koko ajan. Eli pettäjät joutuvat entistä ahtaanmalle, ikään kuin reunalle ajetuiksi muista. Ja hyvä niin.

Tää on kyllä mahtava suuntaus. Voi olla että pettäjälle pettäminen on pieni asia, mutta petetylle niin musertava että kuten tuolla jo totesinkin, voisi melkein pieneen m*rhaan verrata.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä tyypillisesti kehittää päässään jonkinlaisen oikeutuksen omalle toiminnalleen, koska muuten asiaa on vaikea kestää. Nämä ovat yleensä jotain tyyliin vaimoni ei ymmärrä minua tai en pettäisi, jos vaimo ei nalkuttaisi. Näillä ei välttämättä ole mitään objektiivista totuuspohjaa, mutta joku tarina täytyy päässään keksiä. Nyt riippuu hänen persoonastaan, pystyykö hän näkemään itselleen kertomansa valheen vai rakentaako sen päälle uuden. 

Olisipa kiva tietää mikä on oman puolisoni oikeutus toiminnalleen, ei kerro mitään. Sanoo vain että "meidän välillä kaikki on ollut hyvin ja sinä olet ihana ja täydellinen nainen, mutta näin vain kävi." Niinpä niin. 

 

Ap

No tuo näin vain kävi, tarkoittaa että hän on ainakin tässä vaiheessa kykenemätö

Ei ole olemassa mitään "näin vaan kävi". Jokin syyhän sille on. Jotenkin tuo kuulostaa siltä, että mies ei rakasta aloittajaa, ehkä on vaan alunperinkin tyytynyt parisuhteeseen että saa lapset tehtyä. Tätä ei voisi myöntää ja saattaisi sopertaa tuollaisen vastauksen. Lisäksi rakastunut ihminen ei petä. Toisaalta mies voi olla myös sarjapettäjä. Pettänyt enemmänkin ja nyt jäänyt kiinni.

Jos on normaali parisuhde jossa ollaan oltu rakastuneita niin kyllä silloin tietää syyn pettämiselle. Esim. Tunteet laimenneet liitossa. Jotakin epärehellistä ja mätää tuossa nyt on ettei muka tiedä syytä.

Jos arki sujuu yhdessä jne., eikö voisi jatkaa yhdessä ja mies testeihin tautien varalta? Ehkä pariterapiaa tms.

Siitä tiedät että olet lopullisesti päässyt irti exästä kun et enää mieti miksi hän teki niin kuin teki. 

Sitten kun hänen ajatuksensa eivät enää kiinnosta eikä se kenen kanssa hän nykyään pyörii vai onko itsekseen ja missä kunnossa.

Sekin aika tulee vielä, mutta ymmärrän että alkuun päällä on ihmetys, viha ja katkeruus että mitä ja miksi, miten se voi tehdä mulle näin, ja toivottavasti piru hänet ja hänen muikkelinsa perii.

Pettäjän kokemus: 

Vuosia sitten, ehkä n. 10 vuotta sitten, exäni nuoruudesta laittoi mulle viestiä Facebookissa. Aloitimme intensiivisen viestinvaihdon ja olin aivan totaalisen hullaantunut hänestä. Olin myös naimisissa tahollani, kuten hänkin. Kumpikaan ei halunnut oman liittonsa rikkoutuvan, mutta vetovoima oli valtava. Rakastin miestäni ja elämääni täysillä, mutta tuo toinen mies siitä huolimatta houkutti. Seksi aviomiehen kanssa oli taivaallista ja sitä oli joka päivä. Kaikki oli kotona hyvin. Tuon exän kanssa välit etenivät fyysiseksi ja harrastimme seksiä muutaman kerran. Omatunto kolkutti aivan sikana, enkä halunnut missään nimessä jäädä kiinni, se olisi ollut maailmanloppu. En olisi halunnut exän kanssa seksiä vakavampaa. Omatunto kolkutti niin lujaa että lopetin täysin yhteydenpidon exän kanssa kuin seinään ja päätin unohtaa hänet ja jatkaa elämää aviomieheni kanssa. Ajan myötä exä lähtikin pois mielestä, en enää ajattele häntä yhtään. 

Eli vaikka rakastaakin yli kaiken omaa puolisoaan ja kaikki on hyvin, niin tällaisia voi tulla vastaan vaikka tarkoitus ei ole rikkoa mitään. Vähin äänin siis lopetin hulluuden (hulluudeksi sitä voi kutsua, olin totaalisen hullaantunut) eikä aviomies koskaan tullut tietämään mitään. 

En ole ylpeä tästä vaiheessa elämässäni, mutta jaan nyt teille oman kokemukseni. 

Vierailija kirjoitti:

Jos arki sujuu yhdessä jne., eikö voisi jatkaa yhdessä ja mies testeihin tautien varalta? Ehkä pariterapiaa tms.

Arki sujui erinomaisesti, kaikki sujui ja olisin ollut valmis tulemaan vastaan. Yksin en voi tehdä mitään, mies ei puhua pukahda. Pariterapiaa ehdotin alussa, tyrmäsi täysin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Siitä tiedät että olet lopullisesti päässyt irti exästä kun et enää mieti miksi hän teki niin kuin teki. 

Sitten kun hänen ajatuksensa eivät enää kiinnosta eikä se kenen kanssa hän nykyään pyörii vai onko itsekseen ja missä kunnossa.

Sekin aika tulee vielä, mutta ymmärrän että alkuun päällä on ihmetys, viha ja katkeruus että mitä ja miksi, miten se voi tehdä mulle näin, ja toivottavasti piru hänet ja hänen muikkelinsa perii.

Kiitos sulle, joo mä tiedän että vielä tulee sekin päivä että en enää mieti hänen tekemisiään. Surullista toisaalta kun miettii miten tärkeä hän minulle oli. Ja juuri nuo tunteet mulla on tällä hetkellä pinnalla: Ihmetys, viha ja katkeruus, olen täysin ymmälläni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pettäjän kokemus: 

Vuosia sitten, ehkä n. 10 vuotta sitten, exäni nuoruudesta laittoi mulle viestiä Facebookissa. Aloitimme intensiivisen viestinvaihdon ja olin aivan totaalisen hullaantunut hänestä. Olin myös naimisissa tahollani, kuten hänkin. Kumpikaan ei halunnut oman liittonsa rikkoutuvan, mutta vetovoima oli valtava. Rakastin miestäni ja elämääni täysillä, mutta tuo toinen mies siitä huolimatta houkutti. Seksi aviomiehen kanssa oli taivaallista ja sitä oli joka päivä. Kaikki oli kotona hyvin. Tuon exän kanssa välit etenivät fyysiseksi ja harrastimme seksiä muutaman kerran. Omatunto kolkutti aivan sikana, enkä halunnut missään nimessä jäädä kiinni, se olisi ollut maailmanloppu. En olisi halunnut exän kanssa seksiä vakavampaa. Omatunto kolkutti niin lujaa että lopetin täysin yhteydenpidon exän kanssa kuin seinään ja päätin unohtaa hänet ja jatkaa elämää aviomieheni kanssa. Ajan myötä exä lähtikin pois mielestä, en en

Kiitos tästä näkökulmasta. Onneksi otit opiksesi.  :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Äskeiseen viestin vielä: mutta omassa tapauksessani on se ero aloittajaan, että meillä kummallakaan ei ole lapsia. Emmekä jääneet kiinni missään kohtaa. Oman sivusuhteeni kautta kyllä ymmärsin sen, että voisin elää jollain tavalla monisuhteisesti: olisin kovasti halunnut olla suhteessa näiden molempien miesten kanssa, avoimesti.

Olisitkohan kuitenkaan sallinut samanlaisen suhteen samanaikaisesti toisen naisen kanssa? Tuskinpa!

Huokaus, taas näitä r o s k a väen ongelmia..

Se tunne on jäätävä kun se ihminen jonka puolesta on itse valmis taistelemaan vaikka henkensä uhalla paljastuu valheelliseksi kuoreksi. Se tyhjyyden tunne on kuin musta aukko joka imee nanosekunneissa kaiken kauniin mukanaan mustaten kaikki kauniitkin muistot. Kun totuus paljastuu havahtuu ettei mikään eletty elämä ollut sitä mitä on itse luullut, elämä menettää merkityksen monin tavoin. Ne yhdessä vietetyt kauniit hetket tuhritaan paskalla, lupaukset kaikuvat kuuroille korville. 

Kuka sä oot? Et ainakaan se mies jota rakastin, eihän sitä miestä ole olemassa.

Up 

Vierailija kirjoitti:

Pettämisen takana on tietysti monenlaista kohtaloa ja historiaa, mutta karkeasti sanoen törkein pettäjäryhmä on tämä, joka ei itse ota eroa, vaan pakottaa toisen siihen - tai jatkaa liitossa pokkana. Esimerkkinä tämä tännekin avautunut mies.

Lisäksi jos asiaan liittyy vielä kaasuvalotusta tyyliin kyllä se hullu suttura minut vaan väkisin nappasi (itse on välttelijä, kuten tuolla joku jopa huvittavasti kertoi) ja alkaa sen toisen päälle valehtelemaan ja hänelle vihaviestiä laittelemaan ja/tai usuttaa sen vaimon tekemään, ollaankin jo törkeän tuolla puolen.

Tämä! Oma exäni, tuo valokuvia valloituksistaan ottanut, joka myös sittemmin alkoi vahingoittaa itseään ja käyttäytyi kuin 5 -vuotias, oli täysi vellihousu! Hän kuulemma ei uskaltanut jättää minua, vaan oletti, että kun jää kiinni, minä hänet jätän joka tapauksessa. Pääsee siis itse helpommalla. Myös tuo nainen, jonka kanssa oli salasuhde, tiesi hänen olevan perheellinen, varattu, ja kävin häntä tapaamassa - myös hän piilotteli eikä millään suostunut näkemään. Siinä siis toinen paskahousu, pelkuri. En arvosta millään tavalla tuollaista ihmistä, en ikinä. Sain hänet lopulta tapaamiseen ja hän kertoi, miten paljon on vihannut minua, koska mieheni ei suostu eroamaan minusta ja ottamaan häntä. Joka kerta kun ovat tavanneet, oli hän tivannut, milloin jättää minut. No, ei tarvitse enää odottaa, mutta mies ei myöskään halua olla tämän naisen kanssa.

Kun mies ei ole tulossa yhtään vastaan ja keskustelemaan vaan huutaa ja sinulla on mahdollisuus lähteä, lähteminen on parasta, mitä itsesi hyväksi voit tehdä.

Oma pettäjäpuolisoni sen sijaan keskustelee ja kommunikoi melko hyvin ja monimutkaiset taloudelliset järjestelyt ja asumisratkaisut vähän kuin pakottavat meidät olemaan yhdessä. Ihanteellista tämä ei minun kannalta missään nimessä ole. Lähtisin, jos se olisi yksinkertaista. Lapset ovat jo aikuisia.  

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mistä näitä lukuja tulee että 5-10 prosenttia pettäisi. Esim väestöliiton tutkimuksissa tulee noin kolmasosaa pettää. Tämä on ihan nopea asia tarkistaa jokaisen. Tietysti jos tutkitaan jotain sitoutuneita vanhoja pariskuntia, niin siinähän tietysti luvut jäävät pienemmiksi. Mutta nykyisin avioliitoistakin puolet päättyy eroon ja avoliitoista ja seurusteluista ei ole tutkimusta mutta luku varmasti vielä suurempi, eihän ihmiset yleensä ole sen ensimmäisen kumppaninsa kanssa koko elämää. Nämä seksiin liittyvät asiat ovat kyllä edelleen iso tabu meidän yhteiskunnassa, kun ihmiset eivät pysty ajattelemaan sitä ollenkaan laajasta näkökulmasta tai järjellä. Seksuaalisuus on vahva vietti ja sen perässä ihmiset menevät ja säännöt sitten tulevat aina vähän perässä. Minusta on vähän sama kuin koko avioliiton ajan pöydällä olisi joku ihana kakku ja koko liitto perustuu siihen, että kumpikaan ei sitä maista ja mieluiten esittää ett

Hyvin kirjoitettu! Mites Aatamin ja Eevan kävi omenan kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sait heidät kiinni ns. rysän päältä? Olitko epäillyt jotain sitä ennen?

 

Somekuvasta, ei jäänyt mitään arvailujen varaan eivätkä tienneet päätyneensä someen. 

Ap

Oletko nyt varma tästä? Jos toinen nainen toivoo itselleen uutta puolisoa sinun miehestäsi, niin hän on voinut vaikka väärentää kuvan someen tietäen, että sinä näet sen jossain. Olen saanut käsityksen, että nykyisin netissä voi väärentää vaikka mitä, muokata kuvaa, muuttaa henkilön vaatetusta ja lisätä kuvaan toisen henkilön kasvot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun miehesi on täysin tietoisesti lähtenyt suhteeseen, pitänyt salailua yllä kuukausia ja antanut huomionsa ja rakkautensa toiselle. Mutta samaan aikaan; ei asiat ole niin mustavalkoisia, etteikö hän voisi surra ja olla murtunut tekosistaan ja menettämästään.

Tunteet varmaan sahaa ees taas pitkään tällaisten kokemuksien jälkeen, eikä tällaista voi koskaan ymmärtää täysin.

Mulla ainakin sahaa ja kaikki ihmistunteet on tullut käytyä läpi. Lisäksi olen tuntenut sellaista raivoa jota en tiennyt edes olevankaan. Pettäjä taas on näennäisesti hyvin rauhallinen.

 

Ap

Tämä myös itseäni ihmetytti, miten minä käyn hirvittävää tunneskaalaa läpi ja toisen naamasta tai käytöksestä ei näe mitään. Hän kykenee sanaakaan sanomatta poistumaan paikalta. Siinä kohtaa vasta kun en päästänyt häntä lähtemään vaan vaadin jotain selitystä (mitä hän ei pystynyt antamaan) alkoi tuo itsensä satuttaminen ja räkä poskella itkeminen ja huutaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan harmittaa hetken, kun ei voinutkaan kakkua sekä syödä että säästää. Kaikkea ei voi saada.

Jää nähtäväksi mitä tuntee sitten kun asia tosiaan konkretisoituu hänelle. Jännä juttu kun alkoi heti suunnitella keittiöremonttia kun olen lähdössä, tilasi jo uudet kaapitkin. Mitähän tämä nyt sitten on? Myös lasten muuttaessa on heti tehnyt jonkun pienen rempan ja sisustanut heidän huoneensa uusiksi. Ja tarkoitan todellakin HETI, samana päivänä. 

 

Ap

Toimelias mies.