Mitä pettäjä tuntee kun jää kiinni sivusuhteesta eikä olisi halunnut erota puolisostaan/rikkoa kotia?
Mulla on vain se petetyn näkökulma, mutta haluaisin tietää mitä pettäjän päässä liikkuu...
Oma maailmani mureni ihan täysin kun sain miehen pettämisestä kiinni. On tulossa ero ja minä muutan pois. Olen täysin palasina kaikesta, mutta haluaisin kuitenkin tietää mitä sen pettäjän päässä pyörii...Mies kun ei puhu mitään.
Meillä oli kaikki hyvin, rakkautta riitti, myös makuuhuoneen puolella kaikki hyvin. Olimme toistemme parhaat ystävät 25 vuotta ja sitten kävi niin että mies oli heikko ja lankesi erään häntä piirittäneen nuoremman naisen pauloihin.
Mies ei olisi halunnut erota ja oli hävennyt tekojaan (olivat ilmeisesti muutaman kuukauden tapailleet ennen kuin sain ns. rysän päältä kiinni) tekohetkelläkin, mutta jokin vain veti häntä sen toisen naisen luokse. Oli hullaantunut ja se oli voittanut järjen. Enempää en hänestä kiinni saa, sulkeutuu.
Osaisiko joku sanoa mulle mitä tällaisessa tilanteessa pettäjän päässä liikkuu kun romahdutti oman ja puolisonsa elämän, 25 vuotta roskakoriin? Häpeää, surua, iloa....? Kovasti yrittäisin ymmärtää, mutta vastauksia en saa. Hän hermostuu kun yritän niitä häneltä kysellä, on aina ollut hyvin sulkeutunut. Nähtäväksi jää juokseeko hairahduksensa luokse heti kun lähden, vai kuivuuko koko juttu kasaan.
Kokemuksia? Mielipiteitä?
Kommentit (1940)
Kyllä mä olisin halunnut tietää miltä pettästä tuntui kun katsoi suoraan silmiin hetkellä jolla oma maailmani mureni sirpaleiksi joista ei ehjää enää saa
Olen nainen ja pettäjä. Neljännesvuosisadan elin vain miehelleni, annoin kaikkeni, käänsin joka kiven suhteen puolesta. Päätin rakastaa ja pidin joka lailla huolta miehestäni. Mieheni on alkoholisti. Elämä häne rinnallaan on ollut hyvin vaikeaa. Muutaman todella pahan hetken jälkeen päätin että nyt riittää, tulen hulluksi jos en pelasta itseäni. Otin sormuksen pois. Enersinyt mutta törmäsin ihanaan mieheen.
Nyt olen pettänyt. Erosta olen puhunut. Teknisesti naimisissa, mies raitistui kun pelästyi reaktiotani ja yrittää, en itse enää pysty. En vaan pysty. Mies ei tiedä että petän enkä halua häntä satuttaa. Tahdon hänelle hyvää. Haluan eron, se on päivänselvää. Olisi kannattanut odottaa kun ero on selvä. Joskus asiat menee niin kuin menee. Kivittäkää, mutta minulla ei ole edes huono omatunto asiasta
Vierailija kirjoitti:
Huokaus, taas näitä r o s k a väen ongelmia..
Teillä paremmissa piireissä ei koskaan petetä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja pettäjä. Neljännesvuosisadan elin vain miehelleni, annoin kaikkeni, käänsin joka kiven suhteen puolesta. Päätin rakastaa ja pidin joka lailla huolta miehestäni. Mieheni on alkoholisti. Elämä häne rinnallaan on ollut hyvin vaikeaa. Muutaman todella pahan hetken jälkeen päätin että nyt riittää, tulen hulluksi jos en pelasta itseäni. Otin sormuksen pois. Enersinyt mutta törmäsin ihanaan mieheen.
Nyt olen pettänyt. Erosta olen puhunut. Teknisesti naimisissa, mies raitistui kun pelästyi reaktiotani ja yrittää, en itse enää pysty. En vaan pysty. Mies ei tiedä että petän enkä halua häntä satuttaa. Tahdon hänelle hyvää. Haluan eron, se on päivänselvää. Olisi kannattanut odottaa kun ero on selvä. Joskus asiat menee niin kuin menee. Kivittäkää, mutta minulla ei ole edes huono omatunto asiasta
Hell yeah, anna mennä! Oot yrittänyt riittävästi, nyt oot ansainnut parempaa !
Vaimo lihonut ja näyttää lähinnä mursulta. Johtuu sairauksista ja lääkkeistä eikä asialle mitään mahda. En tahtoisi jättää mutta seksiin en hänen kanssaan kertakaikkiaan pysty. On todella vastenmielisen näköinen läskeineen.
Töissä noin kaksikymmentä vuotta nuorempi nainen on flirttaillut jo pitkään. On nainen makuuni.
Hänen ei todellakaan tarvitsisi kuin vihjaista niin meikäläinen pettäisi aivan satavarmasti. Kiinni jääminen ei edes pelottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne on jäätävä kun se ihminen jonka puolesta on itse valmis taistelemaan vaikka henkensä uhalla paljastuu valheelliseksi kuoreksi. Se tyhjyyden tunne on kuin musta aukko joka imee nanosekunneissa kaiken kauniin mukanaan mustaten kaikki kauniitkin muistot. Kun totuus paljastuu havahtuu ettei mikään eletty elämä ollut sitä mitä on itse luullut, elämä menettää merkityksen monin tavoin. Ne yhdessä vietetyt kauniit hetket tuhritaan paskalla, lupaukset kaikuvat kuuroille korville.
Kuka sä oot? Et ainakaan se mies jota rakastin, eihän sitä miestä ole olemassa.
Se on juuri näin, tismalleen näin! Hyvin sanoitit myös mun tunteet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja pettäjä. Neljännesvuosisadan elin vain miehelleni, annoin kaikkeni, käänsin joka kiven suhteen puolesta. Päätin rakastaa ja pidin joka lailla huolta miehestäni. Mieheni on alkoholisti. Elämä häne rinnallaan on ollut hyvin vaikeaa. Muutaman todella pahan hetken jälkeen päätin että nyt riittää, tulen hulluksi jos en pelasta itseäni. Otin sormuksen pois. Enersinyt mutta törmäsin ihanaan mieheen.
Nyt olen pettänyt. Erosta olen puhunut. Teknisesti naimisissa, mies raitistui kun pelästyi reaktiotani ja yrittää, en itse enää pysty. En vaan pysty. Mies ei tiedä että petän enkä halua häntä satuttaa. Tahdon hänelle hyvää. Haluan eron, se on päivänselvää. Olisi kannattanut odottaa kun ero on selvä. Joskus asiat menee niin kuin menee. Kivittäkää, mutta minulla ei ole edes huono omatunto asiasta
Pelastit itsesi jakamalla reikää? Ja syyllinen on miehesi ja hänen alkoholisminsa? Mahtava logiikka sulla hei 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja pettäjä. Neljännesvuosisadan elin vain miehelleni, annoin kaikkeni, käänsin joka kiven suhteen puolesta. Päätin rakastaa ja pidin joka lailla huolta miehestäni. Mieheni on alkoholisti. Elämä häne rinnallaan on ollut hyvin vaikeaa. Muutaman todella pahan hetken jälkeen päätin että nyt riittää, tulen hulluksi jos en pelasta itseäni. Otin sormuksen pois. Enersinyt mutta törmäsin ihanaan mieheen.
Nyt olen pettänyt. Erosta olen puhunut. Teknisesti naimisissa, mies raitistui kun pelästyi reaktiotani ja yrittää, en itse enää pysty. En vaan pysty. Mies ei tiedä että petän enkä halua häntä satuttaa. Tahdon hänelle hyvää. Haluan eron, se on päivänselvää. Olisi kannattanut odottaa kun ero on selvä. Joskus asiat menee niin kuin menee. Kivittäkää, mutta minulla ei ole edes huono omatunto asiasta
Pelastit itsesi jakamalla reikää? Ja syylline
Hralla hran selitykset. Tuttua juttua.
Olen tuo toinen nainen. Meidän tarinassa mies oli jo pitkään pohjustanut suhdetta ja tehnyt kaiken maailman temppuja hurmaamisen eteen. Kun keskusteluyhteys oli avattu, loi hän mielikuvan itsestään pitkän liiton uhrina ja oli sanojensa mukaan aivan juuri eroamassa. Muutaman tapaamiskerran jälkeen huomasin että kyseessä onkin tavallinen pettäminen ja lopetin homman.
Ajattelen että ap on kivusta huolimatta onnellisessa asemassa siinä että sai tietää miehensä olevan kusipää. Oman tarinani vaimo saa elää epätietoisuudessa koko loppuelämänsä. Hän tosin on niitä ihmisiä jotka ennemmin puhkaisevat silmänsä kuin suostuvat näkemään totuutta. Ehkä hän aavistelee jotain mutta ei joka tapauksessa pysty eroamaan. Ajattelen että vakka on kantensa valinnut ja olen lähinnä tyytyväinen etten ole kuviossa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Tämä! Oma exäni, tuo valokuvia valloituksistaan ottanut, joka myös sittemmin alkoi vahingoittaa itseään ja käyttäytyi kuin 5 -vuotias, oli täysi vellihousu! Hän kuulemma ei uskaltanut jättää minua, vaan oletti, että kun jää kiinni, minä hänet jätän joka tapauksessa. Pääsee siis itse helpommalla. Myös tuo nainen, jonka kanssa oli salasuhde, tiesi hänen olevan perheellinen, varattu, ja kävin häntä tapaamassa - myös hän piilotteli eikä millään suostunut näkemään. Siinä siis toinen paskahousu, pelkuri. En arvosta millään tavalla tuollaista ihmistä, en ikinä. Sain hänet lopulta tapaamiseen ja hän kertoi, miten paljon on vihannut minua, koska mieheni ei suostu eroamaan minusta ja ottamaan häntä. Joka kerta kun ovat tavanneet, oli hän tivannut, milloin jättää minut. No, ei tarvitse enää odottaa, mutta mies ei myöskään halua olla tämän naisen kanssa.
Mä olen miettinyt myös tätä, että oliko miehen perimmäinen tarkoitus kuitenkin tuo sama.....? Kakkoselle olisin niin monesti ollut lähdössä tivailemaan, mutta onneksi hillitsin itseni. Lisää murhetta siitä olisi ainoastaan koitunut kun en olisi osannut olla kuitenkaan sivistyneesti. Sanoin miehelle että tuo nainen ei koskaan tule saamaan mun arvostustani, ainoastaan halveksuntaa + mihinkään lastemme juhliin häntä ei tuoda, se on aivan varma. Silloin viimeistään kerron kaikille millainen tapaus isin uusi on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kirjoitettu! Mites Aatamin ja Eevan kävi omenan kanssa...
Miten niille kävi, mä en muista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sait heidät kiinni ns. rysän päältä? Olitko epäillyt jotain sitä ennen?
Somekuvasta, ei jäänyt mitään arvailujen varaan eivätkä tienneet päätyneensä someen.
Ap
Oletko nyt varma tästä? Jos toinen nainen toivoo itselleen uutta puolisoa sinun miehestäsi, niin hän on voinut vaikka väärentää kuvan someen tietäen, että sinä näet sen jossain. Olen saanut käsityksen, että nykyisin netissä voi väärentää vaikka mitä, muokata kuvaa, muuttaa henkilön vaatetusta ja lisätä kuvaan toisen henkilön kasvot.
Ei tod. ole väärennetty, oli tapahtuman järjestäjän sivuilla sekä Fb että Ig.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun miehesi on täysin tietoisesti lähtenyt suhteeseen, pitänyt salailua yllä kuukausia ja antanut huomionsa ja rakkautensa toiselle. Mutta samaan aikaan; ei asiat ole niin mustavalkoisia, etteikö hän voisi surra ja olla murtunut tekosistaan ja menettämästään.
Tunteet varmaan sahaa ees taas pitkään tällaisten kokemuksien jälkeen, eikä tällaista voi koskaan ymmärtää täysin.
Mulla ainakin sahaa ja kaikki ihmistunteet on tullut käytyä läpi. Lisäksi olen tuntenut sellaista raivoa jota en tiennyt edes olevankaan. Pettäjä taas on näennäisesti hyvin rauhallinen.
Ap
Tämä myös itseäni ihmetytti, miten minä käyn hirvittävää tunneskaalaa läpi ja toisen naamasta tai käytöksestä ei näe mitään. Hän kykenee sanaakaan sanomatta poistumaan paikalta. Siinä kohtaa vas
Eli sen kivikasvon sisällä saattaa myllätä vaikka mitä vaikka onkin näennäisesti rauhallinen....?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan harmittaa hetken, kun ei voinutkaan kakkua sekä syödä että säästää. Kaikkea ei voi saada.
Jää nähtäväksi mitä tuntee sitten kun asia tosiaan konkretisoituu hänelle. Jännä juttu kun alkoi heti suunnitella keittiöremonttia kun olen lähdössä, tilasi jo uudet kaapitkin. Mitähän tämä nyt sitten on? Myös lasten muuttaessa on heti tehnyt jonkun pienen rempan ja sisustanut heidän huoneensa uusiksi. Ja tarkoitan todellakin HETI, samana päivänä.
Ap
Toimelias mies.
Tuntuu olevan, ihmettelen tätä(kin) käytöstä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitähän ei tiedetä mitä valheita mies on kertonut tälle toiselle. Ehkä kertonut miten vaimo kaltoinkohtelee, valehdellut että vaimokin pettää. Sikäli siis toinen nainen on siinä ulkopuolisen asemassa ettei tiedä millainen suhde tosiasiassa on. Ainoa asia minkä tietää varmaksi on se ettei se avioliitto ollut uskollisuuden arvoinen.
Mä oon myös tätä tuuminut että mitä paskaa sille kakkoselle musta onkaan syötetty, tai meidän väleistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä olisin halunnut tietää miltä pettästä tuntui kun katsoi suoraan silmiin hetkellä jolla oma maailmani mureni sirpaleiksi joista ei ehjää enää saa
Samoin!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi vuosikymmenien hyvät muistot ja hetket häipyvät noin helposti?
Mua on aina vähän ihmettänyt, miksi pettäminen on niin kauheaa. Sehän se hyvältä tunnu, mutta jos miehesi katuu, ja pyrkii olemaan tekemästä sitä uudestaan, niin mitä väliä. Etkö sinä oikeasti rakastanutkaan miestäsi?
Eikä hän näiden väritettyjen tekstien läpi kyllä miltään kultakimpaleelta vaikutakaan.
Ehkä näin on parempi. Kyllä miehiä maailmassa riittää.
Kun ihmiselle tulee enemmän ikää, niin niitä oikeasti kunnollisia, hyviä ja satsaamisen arvoisia miehiä on todella vähän. Siis vapaana. Sellaisen löytäminen onkin sitten jo kuin lottovoitto.
Niin ja sehän oli liikkuvaa videokuvaa, jossa antaumuksella suudellaan kielareita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ehkä näin on parempi. Kyllä miehiä maailmassa riittää. "
Juu riittää, niitä pettäjiä ja petettyjä, muut on naimisissa... heh heh, taitaa nyt jäädä pää vetävän käteen...
Se petetty kelpaisi ja leskimies. Toki milloinkaan ei voi tietää kuka on pettäjä, se voi osua ihan kenen vaan kohdalle, kukaan ei ole turvassa. Mä en oikeastaan edes halua parisuhdetta enää, poikaystävä kelpaa, joskus.
Ap
Leskimies voi hänkin olla entinen pettäjä tai pahoinpitelijä, jos on huono onni. Tarkoitan tällä, että henkilön siviilistatus ei kerro mitään luonteesta ja luotettavuudesta.
Sitähän ei tiedetä mitä valheita mies on kertonut tälle toiselle. Ehkä kertonut miten vaimo kaltoinkohtelee, valehdellut että vaimokin pettää. Sikäli siis toinen nainen on siinä ulkopuolisen asemassa ettei tiedä millainen suhde tosiasiassa on. Ainoa asia minkä tietää varmaksi on se ettei se avioliitto ollut uskollisuuden arvoinen.