Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suostu siihen, että asuntolaina otetaan molempien nimiin
25.08.2024 |
Kohta 15-vuotta takana yhteistä historiaa ja lapsia on siunaantunut 3 kappaletta. On ollut vaikeuksia niinkuin kaikissa parisuhteissa. Löydettiin unelmakoti ja mies haluaa lainan omiin nimiinsä!
Emme ole naimisissa ja nyt on alkanut mietityttämään, että nyt huijataan ja kunnolla. Tähän asti on asuttu vuokralla ja vuokrasopimus on molempien nimissä.
Kommentit (979)
Itse erosin kolmen lapseni pettäjäksi osoittautuneesta miehestä kun lapset olivat varhaisteinejä.
Eronneen naisen neuvo. Vaadi että kauppakirjaan omistussuhteeksi 51 % ap:lle ja 49% miehelle. Kummallekin oma laina omaan osuuteen. Näin ap:lle jää päätösvalta erossa siitä meneekö talo myyntiin vai ei. Jos on yhteinen laina ja erossa mies ei suostu maksamaan omaa osuutta kuukausierästä niin koko laina jää ap:n maksettavaksi.
Älkää naiset olko tossukoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on siitä että asioista ei voida keskustella. Silloin on järkevämpi jatkaa vuokralla, vaikka se taloudellisesti huonompi vaihtoehto olisikin kantaa rahaa vuokranantajan taskuun.
Siis miksi ihmeessä on järkevää jatkaa ollenkaan, jos elämän isoista asioista ei voida keskustella? Tyytyä siis siihen, että suhteessa ei keskustella, antaa kaiken vain jatkua kuten tähänkin saakka?
Minustakin ongelma ei ole tässä ostaako mies talon vai ei vaan se, että suhde on ajautunut keskustelemattomaan umpikujaan.
Vierailija kirjoitti:
Noin naisena kyllä hämmästelen aina sitäkin, että on ok just toi, että nainen makselee vastikkeita ja sähkölaskuja ja ehkä ruokaa ja mies isoja lainoja korkoineen. Ainakaan meidän taloudessa noihin ei mene yhtä paljon mitenkään kuin lainan maksuun kuukaudessa.Yleensä miehelle vielä lankeaa autonkin maksut.
Sitten kun ero tulee, menee se asunto puoliksi, mutta tämä ei ole mitenkään ongelma, vaikka nainen ei koskaan siitä ole killinkiäkään maksanut.
Mun mielestä siis jos perheyksikkö vaatii, että on asunto puoliksi niin kai se sama yksikkö sitten vaatii, että se oikeasti on myös puoliksi maksettu.
Tästähän on ap:tä varoitettu. Jos hän menee maksamaan talouden muut kulut ja mies maksaa talon, niin erossa sanotaan, että ethän sinä ole tästä maksanut killinkiäkään. Ap:llä on kolme lasta, kyllä ne talouden muut kulut voivat olla yhtä isot kuin talon kulut. Miehet maksaa usein auton yksinkertaisesti sen vuoksi, että he sillä ajavat. Muu perhe menee bussilla kouluun ja töihin.
Omasta mielestäni taloudellinen alistaminen on ihan yhtä väärin, olipa tekijä (ja uhri) kumpaa sukupuolta hyvänsä. Mutta se että toinen on säästeliäämpi ei tarkoita vielä taloudellista väkivaltaa. Kokonaisuutena ero on melkein aina myös taloudellisessa mielessä iso haaste kummallekin. Mutta on olemassa tapauksia joissa pariskunnan erottua toisen osapuolen talous on kohentunut nopeasti ja toisen taas heikentynyt nopeasti. Eikä tämä ole sukupuolesta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä että asioista ei voida keskustella. Silloin on järkevämpi jatkaa vuokralla, vaikka se taloudellisesti huonompi vaihtoehto olisikin kantaa rahaa vuokranantajan taskuun.
Siis miksi ihmeessä on järkevää jatkaa ollenkaan, jos elämän isoista asioista ei voida keskustella? Tyytyä siis siihen, että suhteessa ei keskustella, antaa kaiken vain jatkua kuten tähänkin saakka?
Minustakin ongelma ei ole tässä ostaako mies talon vai ei vaan se, että suhde on ajautunut keskustelemattomaan umpikujaan.
Heillä on kuitenkin kolme lasta, joten tuskin on järkevää erota heti tässä ja nyt, vaan jatkaa siellä vuokralla nyt jonkun aikaa, että joku selko asioista ja suhteen tilasta löytyy. Lopultahan asiat voi kääntyä parhain päin, yhdessäolo jatkua ja asumisasiatkin ratkaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä nyt se mammojen ongelma? Pelkäävät, että joutuvat muuttamaan?
Pääongelma on oma ahneus ja opittu ajattelumalli siitä, että omistusasunnolla vaurastuu hyvin. Tuohon kun lisää ripauksen vihaa ja kyynisyyttä miehiä kohtaan, niin sitten ovat valmiita maksamaan 100e siitä, ettei mies saa 50e.
Erinomaisesti kiteytetty.
Koittakaa mammat ymmärtää, että omistusasunnolla ei yleensä vaurastu.
Nykyisessä Suomen kehityksessä omistaminen on riski, yhteisomistaminen vielä suurempi riski.
Mitään en osta hameväen kanssa puoliksi, en mitään ! Mielummin vaikka maksan naiselleni auton, hänen nimiinsä, mu
Täysin samaa mieltä. Meillä ei ole mihinkään omaisuuteen yhteisomistusta. Omistamme kummatkin mieheni kanssa 100% yksin omistuksenme. T. Lakimies
Vierailija kirjoitti:
Käviskö sulle, että sun rahat käytetään lastenvaatteisiin, perheen ruokailuihin jne., ja vaimon rahat käytetään lainanlyhennyksiin asunnosta, joka on vain vaimon nimissä? Lopulta vaimolla on asunto, ja sulla on niin mitä?
Selitätkö vielä, mikä automaatti tekoäly määrää, että talon ostosta seuraa tuo tilanne? Ap nimenomaan sanoi, että mistään tuollaisesta epäreilusta diilistä ei ole kyse.
Minä muutin miehen taloon, lainoja ja tai remppoja en ole maksanut. Suunnitellut kyllä ja osaamiseni mukaan tehnyt, ihanaa hommaa kun on. Meillä on yhteinen tili, jolle ohjautuu elämisen kulut (joita ilman en missään asuisi) sekä josta maksamme ruoka- bensa- jne. kulut.
Lopulta mulla on justiin sitä niin, mitä tienaamaan olen onnistunut ja säästämään. Miten tämä voi olla epäreilua??
En pysty minäkään ymmärtämään, mikä autuus mun olisi asua vuokralla, sekö, että eipäs pääse mieskään
Onkos sulla kolme lasta? Se tienaaminen ja säästäminen on vaikeampaa silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kulut tulee siitä, että naiset tuppaa ostamaan esineitä ja asioita jotka ei suoranaisesti tule tarpeeseen. Miehet taas jättävät tarpeellisiakin asioita ostamatta, koska tulevat ja olettavat muidenkin tulevan toimeen ilmankin.
Ei se sen vaikeampaa ole.
Meidän perheessä on samoin, mutta mies on se taloudellisesti leväperäinen. Näinollen meillä ei ole yhteisiä tilejä tai edes taloustiliä. Mies maksaa minulle kuukausittain summan x ja minä huolehdin lasten kulut sekä ruokamenoista. Ostan vain tarpeeseen ja mies voi sitten ostaa itselleen kaiken haluamansa ylimääräisen itse.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhteinen laina, molempien nimet sopimuksessa. Mutta käytännössä se menee niin, että mies lyhentää lainaa ja mä maksan yhtiövastikkeen sekä sähkön ja veden ja lähes kaikki perheen laskut.
No kappas, kerran tuli iso mehevä riita, jossa erokorttiakin vilautin. Mies siihen totesi, että meidän koti on hänen, että hän siitä rahat ottaa kun hän sitä on maksellutkin. Onneksi tätä tilannetta ei ikinä voisi tulla, koska on yhteinen laina, mutta tämä oli mullekin hyvä muistutus siitä, että kun menee hyvin, silloin asiat on ihan eri tolalla kuin silloin, kun menee huonosti.
Mikäli tämän tyyppistä keskustelua on jo ollut, suosittelen omaa kirjanpitoa, johon säilöt kaikki maksetut laskut ja tiliotteet. Mikäli koskaan joudutte oikeudessa selvittämään maksuja, niin on todella helppo ottaa kuittimappi esiin, jossa sitten on kaikki viimeisten vuosikymmenien kuitit ja tiliotteet tallessa.
Pelkkä nimi paperissa ei nimittäin riitä, mikäli vastapuoli yrittää kumota nimiperiaatteen maksuperiaatteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Avioliiton aikana ei omaisuutta voi verottomasti siirtää toiselle yhtään enempää kuin muutenkaan. Ositus tulee eteen vasta erotessa!"
Olisi pitänyt tarkentaa, kun heti joku tarttui tähän. Kun ollaan avioliitossa eikä ole avioehtoa, niin tällaisessa tilanteessa sitä omaisuutta voi siirtää puolisoiden välillä verottomasti osituksen kautta. Ositus ei vaadi avioeroa vaan sen, että tehdään avioerohakemus. Ositus tehdään sen avioerohakemuksen päivämäärän tilanteen mukaan ja ositus jää voimaan, vaikka avioeroa ei vietäisi loppuun asti.
Tämän vuoksi verottaja ei ole niin kiinnostunut siitä, kuka sen puolisoiden yhteisesti omistaman kodin on oikeasti maksanut.
Miksi kukaan suostuu edes aviossa siihen että toinen maksaa lainan ja toinen muut! Vaikka menisi yhtä suuri summa molempiin niin silti. Jos tulee likainen ero niin sitten voi joutua todistamaan että itse on todella maksanut muuta saman verran. Tai jos tulee parisuhteessa kiistaa rahankäytöstä.
Helpompi on vaan maksaa kumpaisenkin oma osuutensa kuin säilöä kuitit ja liput ja laput jopa vuosikymmeniä.
Kun me otimme asuntolainan, oli lainan edellytys että samalla perustettiin pankkiin yhteinen lainanhoitotili. Sinne on helppo molempien siirtää oma osuutensa ja maksu lähtee automaattisesti. Samalle tilille on yhdessä säästetty myös puskuria että voidaan välillä tehdä ylimääräisiä maksueriä. Korkojen noustessa oli myös hyvä että siellä oli extraa.
Muut yhteiset kulut saa helposti yhteisesti maksetuksi sillä että on yhteinen taloustili, jonne molemmat siirtää rahaa joka kk kuten lainanhoitotilillekin.
Eipähän tarvitse tapella siitä kuka on maksanut ja mitä ja minkä verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käviskö sulle, että sun rahat käytetään lastenvaatteisiin, perheen ruokailuihin jne., ja vaimon rahat käytetään lainanlyhennyksiin asunnosta, joka on vain vaimon nimissä? Lopulta vaimolla on asunto, ja sulla on niin mitä?
Selitätkö vielä, mikä automaatti tekoäly määrää, että talon ostosta seuraa tuo tilanne? Ap nimenomaan sanoi, että mistään tuollaisesta epäreilusta diilistä ei ole kyse.
Minä muutin miehen taloon, lainoja ja tai remppoja en ole maksanut. Suunnitellut kyllä ja osaamiseni mukaan tehnyt, ihanaa hommaa kun on. Meillä on yhteinen tili, jolle ohjautuu elämisen kulut (joita ilman en missään asuisi) sekä josta maksamme ruoka- bensa- jne. kulut.
Lopulta mulla on justiin sitä niin, mitä tienaamaan olen onnistunut ja säästämään. Miten tämä voi olla epäreilua??
En pysty minäkään ymmärtämään, mikä autuus mun olisi asu
Meillä on kaksi lasta. Miten se säästäminen ja tienaaminen minulle sen vaikeampaa on kuin miehellekään? Puoliksihan me tietysti lasten asiat maksetaan. Ihan samalla tavalla mieheltä menee rahaa lapsiin kuin muiltakin.
Muutenkin ihan outo ajatus, että lasten tekeminen nyt pistäisi koko naisen talouden kuralle. Oltiin molemmat vanhempainvapailla ja mies on sen lisäksi opiskellut enemmän töiden keskellä, joten kyllä hänelläkin on tullut vuosien varrella katkoja työelämään. Sehän on ihan normaalia.
Ei hän ole Sinua rakastava aviomiehesi.
Onko Aviolittonne Pyhä ja Jumalan siunaama?
Pidä itsestäsi huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään suostu molempien nimissä otettavaan lainaan. Maksakoot akka velat.
Miksi kukaan suostuu edes aviossa siihen että toinen maksaa lainan ja toinen muut! Vaikka menisi yhtä suuri summa molempiin niin silti. Jos tulee likainen ero niin sitten voi joutua todistamaan että itse on todella maksanut muuta saman verran. Tai jos tulee parisuhteessa kiistaa rahankäytöstä.
Tätä mäkin ihmettelen! En voi kuvitella, että ottaisin lainaa ja olettaisin toisen sitä käytännössä makselevan. Mikä ihmeen järki tässä on, olisi kiva jos joku, kuka näin tekee, kertoisi, mikä se ajatus siellä takana on.
Enhän mä mikään lapsi ole, vaan vastaan aikuisena ihmisenä tekemistäni sitoumuksista. Ja samalla tietysti oletan olevani sellaisen kanssa myös naimisissa, eli jos niitä lapsia siunaantuu, niistä on molemmilla ihan yhtälainen vastuu myös taloudellisesti.
Mitä tarkoittaa miehen nimiin? Että hän ottaa koko lainan vastuulleenko? Tuohan on tosi hyvä diili, ap voi asua ilman asumiskuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käviskö sulle, että sun rahat käytetään lastenvaatteisiin, perheen ruokailuihin jne., ja vaimon rahat käytetään lainanlyhennyksiin asunnosta, joka on vain vaimon nimissä? Lopulta vaimolla on asunto, ja sulla on niin mitä?
Selitätkö vielä, mikä automaatti tekoäly määrää, että talon ostosta seuraa tuo tilanne? Ap nimenomaan sanoi, että mistään tuollaisesta epäreilusta diilistä ei ole kyse.
Minä muutin miehen taloon, lainoja ja tai remppoja en ole maksanut. Suunnitellut kyllä ja osaamiseni mukaan tehnyt, ihanaa hommaa kun on. Meillä on yhteinen tili, jolle ohjautuu elämisen kulut (joita ilman en missään asuisi) sekä josta maksamme ruoka- bensa- jne. kulut.
Lopulta mulla on justiin sitä niin, mitä tienaamaan olen onnistunut ja säästämään. Miten tämä voi olla epäreilua??
En pysty min
Varmaan kannattaisi lukea aloitus. Nyt ei ole kyse sinun perheestä vaan ihan muusta perheestä. Suurin osa miehistä käyttää paljon vähemmän perhevapaita kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole Sinua rakastava aviomiehesi.
Onko Aviolittonne Pyhä ja Jumalan siunaama?
Pidä itsestäsi huolta.
Suurin osa naisista ei vaan ymmärrä asunnon oston taloudellista puolta. Vaikka eivät joutuisi maksamaan euroakaan asumisesta ja muista kuluista puolet, luulevat he miehen vain vaurastuttavan omaisuuttaan heidän kustannuksellaan, kun mies maksaa asuntolainaa😂
Hain ja sain vähän alle 50 000 lainaa . Hain lainaa yksinäni ja yksin sen myös maksoin. Jossain vaiheessa neuvotteluja pankki kuitenkin väkisin vaati , että lainan pitää olla molempien nimissä vaikka myös vakuudet , as.osake, oli minun nimissäni.