Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suostu siihen, että asuntolaina otetaan molempien nimiin
25.08.2024 |
Kohta 15-vuotta takana yhteistä historiaa ja lapsia on siunaantunut 3 kappaletta. On ollut vaikeuksia niinkuin kaikissa parisuhteissa. Löydettiin unelmakoti ja mies haluaa lainan omiin nimiinsä!
Emme ole naimisissa ja nyt on alkanut mietityttämään, että nyt huijataan ja kunnolla. Tähän asti on asuttu vuokralla ja vuokrasopimus on molempien nimissä.
Kommentit (979)
Semmoisiakin tapauksia on ollut palstalla, että tuo paljon puhuttu naisen oma säästäminen ja sijoittaminen on alkuun kyllä onnistunut, mutta sitten kun sitä rahaa siellä on, mies suhtautuu siihen yhteisenä tai jopa omanaan, alkaen pohtia, mitä kivaa tuolla ylimääräisellä rahalla voisi tehdä.
Eli naista aletaakin painostaa, että hänen pitäisi maksaa miehen uusi auto tai lasten lomamatka tai talon kattoremontti, koska hänellä on rahaa ja miehellä ei ole samanlaista isoa rahapottia missään tilillä tai rahastoissa. Mikä siis onkin totta, mutta tämänhän piti olla ok, kun miehellä on se asunto.
Siinä sitten naista syytetään kohtuuttomaksi, kun ei heti suostu käyttämän elämänsä turvaksi keräämiään säästöjä miehen elintasoon tai omaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppakirjaan molempien nimet, ehdottomasti tai vaihtoehtoisesti maksat vain osasi juoksevista menoista, puoliso lyhentäkööt lainaansa. Sinä voit säästää saman rahan johonkin tuottoisaan sijoituskohteeseen.
Sehän ei haittaa jos laina on äijän nimissä mutta ikimaailmassa et suostu siihen että talon kauppakirjaan pannaan vain hänet omistajaksi. Molempien nimet ja omistusosuudeksi molemmille 1/2. Jos pankin laina on vain hänen nimissään niin siinähän sitten maksaa sinunkin osuutesi. Mutta totta puhuen, älä suostu siihen. Otat oman puolikkaasi rahoitusvastuun omiin käsiisi eli milemmille omat lainaosuudet. Muuten ei ole mitään järkeä ja kukin aikuinen ottaa itselleen omat vastuunsa eikä päästä toista määräilemään niistä.
Oletteko te ihan kajahtaneita? Menettekö te naapuriinkin kertomaan, että ikimaailmassa et ota mitään lainaa yksin, minä tulen ostamaan puolet tästä talosta! Ja jos vielä talin ostatkin, niin kauppakirjassa lukee sitten minunkin nimi!
Ap mies on aikuinen ihminen ja jos hän haluaa ostaa talon eikä jakaa omistusoikeutta. Aplla pn päätösoikeus siitä, muuttaako taloon eikä yhtään mistään muusta. Jos ei muuta, jatkaa asumista vuokrakämpässä tai hakee jotain uutta, mutta lapset tulevat vuoroviikoin tietysti asumaan talossa. Ja voivathan he avoliittoonkin tietysti eri kämpissä asuen jatkaa.
Mutta siis mitä hvetin määräilyvaltaa aplla siihen, ostaako mies omilla säästöillään talon!
Siinä sitten naista syytetään kohtuuttomaksi, kun ei heti suostu käyttämän elämänsä turvaksi keräämiään säästöjä miehen elintasoon tai omaisuuteen.
Siinähän sitten syytetään. Mitä lapsia te olette, jotka eivät voi pitää puoliaan ja sanoa miehelle vastaan tai miksi ylipäätänsä alkaisi edes kuunnella mitään ehdotuksia tai syytöksiä, joita miehellä on hänen rahojensa suhteen.
Käsittämätöntä, miten vaikeaa naisille on yksinkertainen matikka ja logiikka.
Mies ostaa talon ja maksaa lainan sekä korjaus- ja remppakulut ihan itse, yksin.
Nainen ja mies maksaa molemmat puoliksi elämisen kulut, eli sähköt, vedet, ruuan, lasten vaatteet+ harrastukset jne.
Nainen ei siis missään tilanteessa maksa yksin mitään juoksevia kuluja, joten tämä "mutta kolme lasta" ei ole relevantti minkään suhteen. Nainen joutuu ihan samat lasten kulut maksamaan nytkin, kun he asuvat siellä vuokralla, vai mieskö ne yksin nyt siellä maksaa?
Kun näitä lukee, ymmärtää paremmin miesten lokkeilupuheita todellakin.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, miten vaikeaa naisille on yksinkertainen matikka ja logiikka.
Mies ostaa talon ja maksaa lainan sekä korjaus- ja remppakulut ihan itse, yksin.
Nainen ja mies maksaa molemmat puoliksi elämisen kulut, eli sähköt, vedet, ruuan, lasten vaatteet+ harrastukset jne.
Nainen ei siis missään tilanteessa maksa yksin mitään juoksevia kuluja, joten tämä "mutta kolme lasta" ei ole relevantti minkään suhteen. Nainen joutuu ihan samat lasten kulut maksamaan nytkin, kun he asuvat siellä vuokralla, vai mieskö ne yksin nyt siellä maksaa?
Kun näitä lukee, ymmärtää paremmin miesten lokkeilupuheita todellakin.
Ap:n tilanteesta, jota tässä on sivukaupalla vatvottu, ei kukaan tiedä selvästikään myös ap itsekään menisikö heidän välillä kulujen jako noin kuten sanot ja mikä olisi ainut reilut tapa asia hoitaa, koska ap:n mies ei suostu asiasta keskustelemaan. Näin ollen ei ole järkevää hypätä tuntemattomaan.
Toisekseen ap:n mies selvästikin haluaa omistaa oman kotinsa. Miksi se että ap:lla on sama unelma on jotenkin väärin ja hänen pitäisi siitä luopua siitäkään huolimatta että joku muu järjestely voisi tulla hänelle edullisemmaksi.
Miksi on mahdoton ajatus se että ostettaisiin se talo yhdessä? Ap ei ole vaatinut miehen omaisuutta itselleen. Ei ole sanonut haluavansa osuutta talosta ilman että maksaisi lainansa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi on mahdoton ajatus se että ostettaisiin se talo yhdessä? Ap ei ole vaatinut miehen omaisuutta itselleen. Ei ole sanonut haluavansa osuutta talosta ilman että maksaisi lainansa itse.
Mä tajuan. Olen nähnyt kaikenlaista lapsuudessa ja suurin oppi oli, että rahasta tulee älyttömiä riitoja, jotka pilaa koko perheen elämän. Koen, että on niin paljon parempi, että isoja asioita ei omisteta yhdessä, vaan jaetaan reilusti yhteiset kulut ja muuten ollaan omillaan. Tässä tapauksessa vielä halutaan olla avoliitossa.
Mutta siinä kaikki kommentoineet ovat oikeassa, että ei se ilman reilua kommuniontia itsestään tapahdu, vaan pitää olla molemmille olla ratkaisut ok. Ja että liitto ei ole sellainen, että toinen omistaa kaiken ja toinen vain jotain pikkujuttuja, sillä ei sekään yleensä toimi. Meillä esim. mies omistaa asunnon ja minä kesämökin ja sijoitusasunnon.
Luulen, että suurin osa liitoista on ns. tavallisia, joissa näillä asioilla ei juuri ole merkitystä. Eli on menty naimisiin ilman avioehtoa, joten ei sen ole niin väliä, miten ostetaan tai maksetaan, koska tulot ja menot on joka tapauksessa yhteisiä. Suurimmassa osassa varmaan myös mitään ylimääräisiä ei ole varaa ostella, vaan asutaan ja kulutetaan siten kuin on varaa ja sen perusteella tehdään päätökset.
Luulen minäkin, että alun perin suhteessa on aika paljon sellaista, että mies vaan on päättänyt osaltaan ja nyt ollaan sitten viimeisellä rajalla ja ap on saanut tarpeekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi on mahdoton ajatus se että ostettaisiin se talo yhdessä? Ap ei ole vaatinut miehen omaisuutta itselleen. Ei ole sanonut haluavansa osuutta talosta ilman että maksaisi lainansa itse.
Mä tajuan. Olen nähnyt kaikenlaista lapsuudessa ja suurin oppi oli, että rahasta tulee älyttömiä riitoja, jotka pilaa koko perheen elämän. Koen, että on niin paljon parempi, että isoja asioita ei omisteta yhdessä, vaan jaetaan reilusti yhteiset kulut ja muuten ollaan omillaan. Tässä tapauksessa vielä halutaan olla avoliitossa.
Mutta siinä kaikki kommentoineet ovat oikeassa, että ei se ilman reilua kommuniontia itsestään tapahdu, vaan pitää olla molemmille olla ratkaisut ok. Ja että liitto ei ole sellainen, että toinen omistaa kaiken ja toinen vain jotain pikkujuttuja, sillä ei sekään yleensä toimi. Meillä esim. mies omistaa asunnon ja minä kesämökin ja sijoitusasunnon.
Totta kai ap:n miehellä on jokin syy siihen miksi hän haluaa toimia näin. Se on täysin ymmärrettävää ja syy saa olla ihan mikä tahansa, kukaan muu ei voi hänen puolestaan päättää onko se validi vai ei.
Mutta ap:n miehellä on velvollisuus rehdisti ja avoimesti keskustella ap:n kanssa tilanteesta ja syistä sen takana sekä yrittää löytää kompromissi joka on molemmille ok. Hän ei voi vain yksin päättää tästä ja olettaa että ap tekee kuten hän tahtoo.
On täysin ymmärrettävää että ap:lla on herännyt epäilys tilanteen suhteen. Luulisi että mieskin haluaisi keskustella asiat halki jos hänellä on puhtaat jauhot pussissa ja syyt kaiken takana inhimilliset.
Ap:n mies toki saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa. Hänenhän ne on. Hän saa vaikka ostaa kamelifarmin Egyptistä ja omistaa sen yksin, mutta hän ei voi päättää yksinään että se sopii muillekin ja odottaa että ap ja lapset tulevat sinne mukaan.
Ap:n mies toki saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa. Hänenhän ne on. Hän saa vaikka ostaa kamelifarmin Egyptistä ja omistaa sen yksin, mutta hän ei voi päättää yksinään että se sopii muillekin ja odottaa että ap ja lapset tulevat sinne mukaan.
Ja teki hän minkä päätöksen hyvänsä, ei se tarkoita, että hän menettää oikeuden lapsiinsa. Lapset pysyvät ihan yhtä lalla hänen lapsinaan, hänellä on huoltajan oikeudet, joten ap ei voi myös estää lapsia menemästä taloon tai kamelifarmille.
Toisin sanoen, ei ap ja lapset ole mikään automaattinen yksikkö, josta mies päätöksensä vuoksi voidaan sulkea pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mies toki saa tehdä rahoillaan ihan mitä haluaa. Hänenhän ne on. Hän saa vaikka ostaa kamelifarmin Egyptistä ja omistaa sen yksin, mutta hän ei voi päättää yksinään että se sopii muillekin ja odottaa että ap ja lapset tulevat sinne mukaan.
Ja teki hän minkä päätöksen hyvänsä, ei se tarkoita, että hän menettää oikeuden lapsiinsa. Lapset pysyvät ihan yhtä lalla hänen lapsinaan, hänellä on huoltajan oikeudet, joten ap ei voi myös estää lapsia menemästä taloon tai kamelifarmille.
Toisin sanoen, ei ap ja lapset ole mikään automaattinen yksikkö, josta mies päätöksensä vuoksi voidaan sulkea pois.
En todellakaan tarkoittanut sitä että mies menettäisi lapset vaan sitä että hän ei voi odottaa että perhe pysyy kokonaisena hänen yksipuolisella päätöksellään. Hän ei voi päättää ap:n puolesta. Toki ne lapset kulkee sitten kamelifarmin ja Suomi-kodin välillä, mutta se keskustelu tosiaan olisi paikallaan jollei sitten ap:n miehelle ole yksi ja sama eletäänkö yhdessä perheenä vai reissaako lapset kahta kotia. Joskin siinäkin tapauksessa olisi kohtuullista keskustella sen kumppaninsa kanssa jonka kanssa on 15 vuotta yhdessä kulkenut.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, miten vaikeaa naisille on yksinkertainen matikka ja logiikka.
Mies ostaa talon ja maksaa lainan sekä korjaus- ja remppakulut ihan itse, yksin.
Nainen ja mies maksaa molemmat puoliksi elämisen kulut, eli sähköt, vedet, ruuan, lasten vaatteet+ harrastukset jne.
Nainen ei siis missään tilanteessa maksa yksin mitään juoksevia kuluja, joten tämä "mutta kolme lasta" ei ole relevantti minkään suhteen. Nainen joutuu ihan samat lasten kulut maksamaan nytkin, kun he asuvat siellä vuokralla, vai mieskö ne yksin nyt siellä maksaa?
Kun näitä lukee, ymmärtää paremmin miesten lokkeilupuheita todellakin.
Tässä ei ole todellakaan kerrottu, että mies maksaisi yksin. Mies ei suostu ilmeisesti ollenkaan puhumaan siitä, kuka maksaa mitä. Etenkään mies EI ole sanonut, että maksaisi kaikki kulut itse. Hän on ainoastaan sanonut, että haluaa omistaa yksin. Se ei ole hyvä merkki se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi on mahdoton ajatus se että ostettaisiin se talo yhdessä? Ap ei ole vaatinut miehen omaisuutta itselleen. Ei ole sanonut haluavansa osuutta talosta ilman että maksaisi lainansa itse.
Mä tajuan. Olen nähnyt kaikenlaista lapsuudessa ja suurin oppi oli, että rahasta tulee älyttömiä riitoja, jotka pilaa koko perheen elämän. Koen, että on niin paljon parempi, että isoja asioita ei omisteta yhdessä, vaan jaetaan reilusti yhteiset kulut ja muuten ollaan omillaan. Tässä tapauksessa vielä halutaan olla avoliitossa.
Mutta siinä kaikki kommentoineet ovat oikeassa, että ei se ilman reilua kommuniontia itsestään tapahdu, vaan pitää olla molemmille olla ratkaisut ok. Ja että liitto ei ole sellainen, että toinen omistaa kaiken ja toinen vain jotain pikkujuttuja, sillä ei sekään yleensä toimi. Meillä esim. mies omistaa asunnon ja minä kesämökin ja sijoitusasunnon.
Nyt on kyllä isoja epäilyksiä siitä, ettei jaeta reilusti, vaan mies siipeilee ap:n lapsenhoidon varassa ja kerää rahat itselleen. Riitaa tulee eniten silloin, kun joku on epäreilu.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta. ettekä ole naimimissa.
Vahinko on jo tapahtunut.
Aamen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Semmoisiakin tapauksia on ollut palstalla, että tuo paljon puhuttu naisen oma säästäminen ja sijoittaminen on alkuun kyllä onnistunut, mutta sitten kun sitä rahaa siellä on, mies suhtautuu siihen yhteisenä tai jopa omanaan, alkaen pohtia, mitä kivaa tuolla ylimääräisellä rahalla voisi tehdä.
Eli naista aletaakin painostaa, että hänen pitäisi maksaa miehen uusi auto tai lasten lomamatka tai talon kattoremontti, koska hänellä on rahaa ja miehellä ei ole samanlaista isoa rahapottia missään tilillä tai rahastoissa. Mikä siis onkin totta, mutta tämänhän piti olla ok, kun miehellä on se asunto.
Siinä sitten naista syytetään kohtuuttomaksi, kun ei heti suostu käyttämän elämänsä turvaksi keräämiään säästöjä miehen elintasoon tai omaisuuteen.
Totta, näin voi käydä. Talosta ei voi palaa myydä kun auto hajoaa ja pitää ostaa uusi mutta rouvalla on rahaa tilillä tai osakkeita, otetaan sieltä voi mennä hankalaksi.
Tässä ratkaisu. Apn nimiin talo ja laina ja ap maksaa lainaa ja muut kulut miehen kanssa puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon osto molempien nimille, menot puoliksi suurinpiirtein, oletteko edes muuten ajatelleet mennä näimisiin?
Entä lapset, kenen nimillä he kulkee? Naapurissä oli sama tapaus, mutta avovaimo älysi viimein että hän on heikoilla, vaati ukkoa vihkipallille ja näin pääsi taloon kiinni. Muuten olisi jäänyt nollille, varsinkin kun ei ollut vakinaista työtäkään hänellä. Kyllä tälläiset asiat pitää selvittää juurta jaksain. Eroaisin jos mies ostaisi talon omin nimiinsä, en jäisi alistettuun asemaan. Kyllä nykyisin yhteiskuntakin auttaa yksinhuoltajia.
Olis jäänyt nollille kun ei ollut edes töitä miestähän tuossa on ku setettu, työtä tekemätön akka pääsi taloon kiinni..
en ikinä olis huolinu sua puolisoksi, kirjoitat todella rumasti miehistä, ihan kuin ainoa tarkoitus olisi päästä miehen rahoihin kiinni. Itselle on ainakin tärkeää että tienaan omat rahani ja en päädy siihen alistettuun asemaan missä olen kiristämällä hyötynyt miehestä. Yök
Kuinka ison rahallisen arvon sinä lasket niiden lasten tekemiselle, mikä siis on väkisinkin naisen homma, x 3 kpl. Sitten lisäksi pikkulasten hoito, kumpi hoitanut ja mikä arvo? Rahassa siis, kun sitä peräänkuulutit. Saati sitten kaikki muu arvo, mikä niillä lapsilla on.
Ei se lasten teko ihan vaivatonta ole, ja on myös pois palkkatyövuosista ja rahallisesta tienaamisesta suoraan, ja pitkään, kun on kolme lasta. Mikä määrä rahaa ja avostusta riittää miehen naiselle korvata, kun hänelle lapset tekee, kerropa sinä oma mielipiteesi? Hyi yök, jos ei osaa kunnon arvoa tälle antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon osto molempien nimille, menot puoliksi suurinpiirtein, oletteko edes muuten ajatelleet mennä näimisiin?
Entä lapset, kenen nimillä he kulkee? Naapurissä oli sama tapaus, mutta avovaimo älysi viimein että hän on heikoilla, vaati ukkoa vihkipallille ja näin pääsi taloon kiinni. Muuten olisi jäänyt nollille, varsinkin kun ei ollut vakinaista työtäkään hänellä. Kyllä tälläiset asiat pitää selvittää juurta jaksain. Eroaisin jos mies ostaisi talon omin nimiinsä, en jäisi alistettuun asemaan. Kyllä nykyisin yhteiskuntakin auttaa yksinhuoltajia.
Olis jäänyt nollille kun ei ollut edes töitä miestähän tuossa on ku setettu, työtä tekemätön akka pääsi taloon kiinni..
en ikinä olis huolinu sua puolisoksi, kirjoitat todella rumasti miehistä, ihan kuin ainoa tarkoitus olisi
Minä en kahden lapsen äitinä ymmärrä tätä ajatuskuviota ollenkaan. En laske penniäkään rahallista arvoa sille, että olen lapset tehnyt. MInähän halusin lapset! En siis ole vuokrakohtu, jolle maksetaan korvaus siitä, että olen ollut raskaana ja synnyttänyt. En laske rahallista arvoa sillekään, että olen hoitanut omia lapsiani. Tosin en tehnyt lapsia "perinteiselle miehelle", vaan mieheni on rakastanut omien lastensa kanssa olemista ja siten heidän hoitamistaan yhtä paljon kuin minäkin. Minä imetin, mutta muutoin hän kyllä oli mukana hoidossa ihan tasaväkisenä aikuisena. Vanhempainvapaat pidettiin sen mukaan, mikä oli työtilanne ja menivät hieman erilailla kummankin lapsen kanssa, mutta yhdessä ne sovittiin.
Ei mieheni ole minulle mitään rahallista velkaa siitä, että olen halunnut hänen kanssaan tehdä kaksi lasta. En ole tosiaankaan vuokrakohtu, sijaissynnyttäjä, lapsenhoitaja, piika, kodinhoitaja ja niin, en ole prostitoitukaan. Olen hänen vaimonsa ja lasteni äiti ja yhdessä me olemme perhe, ihan riippumatta siitä, että minä tai mieheni haluamme ostaa ja omistaa myös erikseen asioita.
Ei mieheni ole minulle mitään rahallista velkaa siitä, että olen halunnut hänen kanssaan tehdä kaksi lasta. En ole tosiaankaan vuokrakohtu, sijaissynnyttäjä, lapsenhoitaja, piika, kodinhoitaja ja niin, en ole prostitoitukaan
Mistä tällaisia naisia löytyy? Itse olen kokenut vain, että jos miehenä perheen haluan se maksaa.
Jos maksaisi puolet lainasta, ei rahat riittäisi kaikkiin kuluihin. Silloin mies joutuu osallistumaan kuluihin, koska ne ovat pakollisia menoja. Valitettavasti tämmöinen mies, joka ei edes suostu keskustelemaan talousasioista, uskoo vain pakkotilannetta.