Ihmettelen suuresti sellaisia melkeinpä mallivartaloisia keski-ikäisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että kun kerran elämässä hankit rasvasolut vyötärölle, niin ne ei katoa kuin rasvaimussa. Treenaamalla ja laihduttamalla saat sen rasvan pois niistä, mutta se tyhjät jää odottamaan seuraavaa herkuttelua ja täyttyy helposti.

Tämä takia laihduttaminen on yhtä jojoilua.

 

No mutta tuo on psykologinen ongelma. Jollei jatka herkuttelulinjalla, ne mahamakkarat pysyy poissa. Ei herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa, mutta ihmettelen ihmisten tarvetta mättää pullaa ja suklaata jopa päivittäin!

Kuinka monta päivittäin pullaa ja suklaata syövää ihmistä tunnet ihan oikeasti? Heillä on siihen rahaa. Kun katsoo hintoja, ei todellakaan ole varaa suklaata ostaa kuin merkkipäivänä ja jouluna. Pullan leipomisessakaan ei ole mitään järkeä jos ei omista pakastinta ja v

Jossain ulkomailla, esim Ranskassa, on tapana syödä aina jälkiruoka. Päivittäin. Jotain makeaa siis pitää saada ruuan päälle.

Jossain ulkomailla, esim Ranskassa, on tapana syödä aina jälkiruoka. Päivittäin. Jotain makeaa siis pitää saada ruuan päälle.

Mutta huomioitavaa, että määrät ovat pieniä. Ranskassa ja Italiassakin on tosin nykyään kansan ylipaino-ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toiset ovat syntyjään hoikkia, esimerkiksi muutama ystäväni, mieheni ja hänen suvustaan todella moni, ja myös toinen lapseni.

Kyllä nämä ihmiset herkuttelevat, mutta esimerkiksi tuolla hoikalla lapsella on ihan erilainen nälänsietokyky, tai ei hän koskaan mainitse olevansa nälkäinen. Syö suurimman osan energiasta iltaisin.

Näillä kaikilla hoikka rakenne (ektomorfi), syövät vähän, lopettavat syömisen kesken aterian, jos esimerkiksi menee ruokahalu ja voivat olla syömättä päiviä. Lisäksi liikkuvat koko ajan esimerkiksi työskennellessään koulussa ja etätöissä. Harrastavat mielellään juoksua, pyöräilyä, hiihtoa ja pitkiä kävelyitä. Ei ole höllyvää missään, eikä tule.

Sinänsä myös pitävät herkuista, esimerkiksi jäätelö, suklaa, leivonnaiset, mutta se kokonaisenergiamäärä jää matalaksi valtavaan energiantarpeeseen nähden. Syövät herkkuja suhteessa muuhun ruokaan enemmän kuin paksummat nor

Kyllä. Olen juuri tuollainen. BMI 19. Tykkään liikkua, mutta mikään treenaaminen ei kiinnosta. Syöminen on usein huonoa. Herkuttelen liikaa ja sitten taas paastoan. En ymmärrä nälkäkiukkua ollenkaan. 

Haasteena on pitää lihaskuntoa yllä ja syödä terveellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla upea kroppa KUNNES 58 v tuli vatsa!

Paino on ok, mutta yhtäkkiä löysää vatsan kohdalla. Miten siitä pääsee eroon?

Justhan oli joku lööppi juttu, että lievästi ylipainoiset vanhukset ovat terveimpiä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen enemmän sellaisia pullukoita mikseivät tee asialle jotain. Hoikkuus oli ihan normi vielä jokunen vuosikymmen sitten. Herkutelkaa vaikka marjoilla eikä aina niillä makeisilla.

Höpö höpö.



Mä en muista omasta lapsuudestani yhtä ainoaa oikeasti hoikkaa vanhempaa naista. Suurin osa oli maaseudun rotevia emäntiä, kaikilla oli varsin tanakka keskivartalo. Eikä ne kaupunkilaisrouvat olleet sen kummoisempia.  Ja puhun nyt 80-90-luvusta. Toki lapset ja nuoret oli lähtökohtaisesti paljon hoikempia, mutta aikuiset, varsinkaan 40+ ikäiset eivät.

Ihan tavallista syömistä, mutta en syö välipaloja, iltapalaa ja vain joskus syön päiväkahvin kanssa jotain makeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toiset ovat syntyjään hoikkia, esimerkiksi muutama ystäväni, mieheni ja hänen suvustaan todella moni, ja myös toinen lapseni.

Kyllä nämä ihmiset herkuttelevat, mutta esimerkiksi tuolla hoikalla lapsella on ihan erilainen nälänsietokyky, tai ei hän koskaan mainitse olevansa nälkäinen. Syö suurimman osan energiasta iltaisin.

Näillä kaikilla hoikka rakenne (ektomorfi), syövät vähän, lopettavat syömisen kesken aterian, jos esimerkiksi menee ruokahalu ja voivat olla syömättä päiviä. Lisäksi liikkuvat koko ajan esimerkiksi työskennellessään koulussa ja etätöissä. Harrastavat mielellään juoksua, pyöräilyä, hiihtoa ja pitkiä kävelyitä. Ei ole höllyvää missään, eikä tule.

Sinänsä myös pitävät herkuista, esimerkiksi jäätelö, suklaa, leivonnaiset, mutta se kokonaisenergiamäärä jää matalaksi valtavaan energiantarpeeseen nähden. Syövät herkkuja

Kuulostat aivan täysin minun lapseltani. Hänkin sanoo, ettei tykkää treenata, mutta kuitenkin liikkuu lähes koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Jossain ulkomailla, esim Ranskassa, on tapana syödä aina jälkiruoka. Päivittäin. Jotain makeaa siis pitää saada ruuan päälle.

Mutta huomioitavaa, että määrät ovat pieniä. Ranskassa ja Italiassakin on tosin nykyään kansan ylipaino-ongelma. 

Ja Ranskassa nimenomaan EI arkena syödä jälkiruokaa ollenkaan.

Koko höpinä oli jonkun aiemman fantasiaa.

 Syön ihan tavallista ruokaa, mutta annoskoko on kohtuullinen. En karsasta perunaa, leipää, voita, juustoa enkä myöskään makeita herkkuja. Pizzalla käydessä ei ole pakko mättää koko pizzaa, vatsa täyttyy vähemmälläkin. Makeita herkkuja ei joka päivä, ehkä noin kerran viikossa. Syön kaikkea mikä maistuu hyvältä, en ole mikään ruokadiivailija . Kasvikset Syön mieluiten kypsennettyinä. Hyötyliikuntaa.

Reippaasti yli keski-iän, 164/56

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Liikkumista, hyvät geenit ja kohtuus kaikessa. 

Täällä ei vaan suostuta myöntämään miten iso osuus geeneillä koko kuviossa on. Voit liikkua ja syödä vaikka kuinka optimaalisesti, mutta geenit sanelee silti todella pitkälle kehotyypin. Paljon liikkuvanakin painonhallinta voi olla todellista kamppailua, jos on herkästi lihovaa tyyppiä.

Yleensä näin itselleen uskottelevien taustalta paljastuu esim että juo litran kevytkokista päivässä ja sitten ihmetellään kun ei liikunnasta huolimatta laihdu. 

Minä en ainakaan juo kevytkokista ikinä ja silti olen tukeva vaikka liikun paljon ja katson syömisteni perään. Mitään muitakaan salaisia kalorinlähteitä ei ole, mutta kyllä se vatsarasva on silti todella tiukassa, vaikka kuinka treenaa ja syö maitorahkaa, kanaa, vihanneksia, hyviä hiilihydraatin lähteitä jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain ulkomailla, esim Ranskassa, on tapana syödä aina jälkiruoka. Päivittäin. Jotain makeaa siis pitää saada ruuan päälle.

Mutta huomioitavaa, että määrät ovat pieniä. Ranskassa ja Italiassakin on tosin nykyään kansan ylipaino-ongelma. 

Ja Ranskassa nimenomaan EI arkena syödä jälkiruokaa ollenkaan.

Koko höpinä oli jonkun aiemman fantasiaa.

Kyllähän sielläkin usein syödään yksittäinen suklaan pala lounaskahvin kanssa. Ja joku voisi sanoa, että aamupala on itse asiassa jälkiruokaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50-vuotiaana hoikka, mulla varmaan vähän erikoisempii syy tosin: olen ollut kasvissyöjä/vegaani 16-vuotiaasta asti (enimmäkseen lakto-ovo vege, 8 vuotta vegaani). Enkä ole koskaan ollut ns. sipsikalja-tyyppinen kasvissyöjä, koska opin aikoinaan jostain ysärin Voi Hyvin lehdistä miten kasvissyödään, ja ne opithan oli melko terveellisyyskeskeisiä. Toki opiskelijana esm. kului olutta ja karkkiakin, mutta se perusruoka on aina ollut yksinkertaista ja terveellistä.

Totta, mäkin olen ollut 15-vuotiaasta kasvissyöjä. Enkä pahemmin käytä alkoholia. Ehkä siinä ne salat 😅

Samoin aloin teininä kasvissyöjäksi, urheilen enkä käytä alkoholia, mutta tässä viidenkympin kohdilla alkoi tulla painoa. Ehkä estrogeenin droppaaminen vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Liikkumista, hyvät geenit ja kohtuus kaikessa. 

Täällä ei vaan suostuta myöntämään miten iso osuus geeneillä koko kuviossa on. Voit liikkua ja syödä vaikka kuinka optimaalisesti, mutta geenit sanelee silti todella pitkälle kehotyypin. Paljon liikkuvanakin painonhallinta voi olla todellista kamppailua, jos on herkästi lihovaa tyyppiä.

Yleensä näin itselleen uskottelevien taustalta paljastuu esim että juo litran kevytkokista päivässä ja sitten ihmetellään kun ei liikunnasta huolimatta laihdu. 

Minä en ainakaan juo kevytkokista ikinä ja silti olen tukeva vaikka liikun paljon ja katson syömisteni perään. Mitään muitakaan salaisia kalorinlähteitä ei ole, mutta kyllä se vat

Tämä. Kasviksia, rahkaa, hiilareiden välttelyä, mutta paino ei enää tipu kuten ennen. Aiemmin tiputin näin hetkessä, jos kertyi muutamat kilot ylimääräistä. Yritin pitää painon tällä tavalla tasaisena. Enää ne ei lähde millään. 

Miten uni, stressi, askeleet ja lihakset?

Mutta näinhän se on, parasta olisi olla kaukaa viisas eikä koskaan lihoa. 

Vierailija kirjoitti:

Johonkin ~40 vuoden ikään tuo onnistuu. Sen jälkeen alkaa muuttumaan mummomalliseksi.

BS - olen 60 ja hoikka

Vierailija kirjoitti:

Miten uni, stressi, askeleet ja lihakset?

Mutta näinhän se on, parasta olisi olla kaukaa viisas eikä koskaan lihoa. 

Huokaus. Uni heikkoa, ja herään neljältä. Se hormoniryöppöjen tuoma vuoroin vidudus, ahdistus ja röyhäävä noita-akka luovat stressiä, vaikka asiat on hyvin. Ehkä se on tuossa. Vaihdevuodet. Askeleita ja liikuntaa tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esimerkkiä päivän syömisistä joltain?

41-vuotias, kokoa xs vastaa: tänään aamupala maustamaton jogurtti & maustamatonta rahkaa, puolukoita, mustikoita, mangososetta & kanelia. Sen jälkeen 5 kilsan reipas kävelylenkki. Yksi persikka & pieni omena. Iltapäivällä salaattia, raejuustoa & uunilohta. Salitreeni & pyöräily 1,5 h. Persikka, omena & cantaloupe-meloni. Vielä jotain iltapalaksi.

Eilen syötiin ravintolassa illalla, mutta en yleensäkään sielläkään juo alkoholia tai syö makeaa, jälkkäriä saatan maistaa lusikallisen, jos esim. miehelle sopii. En koe vaikeaksi/jääväni mistään paitsi. Liikun paljon, useasti viikossa, eri lajeja. Rasvat liian alhaalla tällä hetkellä, pitäisi siinä vähän skarpata.

Käytkö sinä töissä?

En tiedä. Olen 45v nainen, 170cm 48kg. Olen kasvissyöjä (lakto-ovo vegaani). Suhtaudun ruokaan nautinnon näkökulmasta, käytän siihen paljon rahaa, syön laadukkaasti ja käyn usein ravintoloissa. Herkuttelen päivittäin (jäätelö, karkit, suklaa, mutta en syö pullaa, leivoksia, kakkuja). Syön määrällisesti paljon, mutta en liho. Paino pysynyt samoissa lukemissa +-2kg viimeiset 15 vuotta. En harrasta päivittäisiä kävelyitä ja satunnaista pyöräilyä lukuunottamatta liikuntaa. Olen ollut aina tyytyväinen vartalooni, mutta lihasvoimaa voisi olla hyvä vähän kehittää. En ole koskaan laihduttanut tai potenut mitään ulkonäköön liittyviä paineita. Olen akateeminen tutkijatyyppi/nörtti ja urakeskeinen, joten olen keskittynyt mielummin älyllisen suorituskyvyn kehittämiseen. 

Kyllä nautin. Nautin hyvästä, laadukkaasta ruoasta ja viinistä. Reippaasta liikunnasta, seksistä ja ennen kaikkea energisestä olosta ja kauniista vaatteista jotka istuvat hyvin päälle. 

 

nyt iltapalana avokadopasta ja jälkkäriksi vadelmia. 

 

Aamulla joogaa ja töihin! 

 

t. 50 v, 165/50.,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kai tuossa nyt mitään ihmeellistä ole. Liikkumista, hyvät geenit ja kohtuus kaikessa. 

Täällä ei vaan suostuta myöntämään miten iso osuus geeneillä koko kuviossa on. Voit liikkua ja syödä vaikka kuinka optimaalisesti, mutta geenit sanelee silti todella pitkälle kehotyypin. Paljon liikkuvanakin painonhallinta voi olla todellista kamppailua, jos on herkästi lihovaa tyyppiä.

Yleensä näin itselleen uskottelevien taustalta paljastuu esim että juo litran kevytkokista päivässä ja sitten ihmetellään kun ei liikunnasta huolimatta laihdu. 

Itse en juo kevytlimuja, mutta ihmettelen miten ne lihottavat, kun esim pepsi max tuoteselosteessa kcal ovat kuitenkin 0, miten se voi siis lihottaa?