Ensitreffit alttarilla 2024 OFFICIAL

Kaupungin/kunnan vuokra-asunto on ehkä turvallisin. Yksityinen vuokranantaja voi myydä asuntonsa milloin haluaa. Etsi siinä sitten uusi asunto.

Mun mielestä Jenni ja Jyrki on molemmat hyviä tyyppejä. Ehkä vaan vääränlaiset toisilleen.  

Niin oliko siitä määräaikaisen annan gradusta tietoa? Entä työttömyydestä? Miksei kukaan ole siitä huolissaan? Asuu vuokralla yksiössä ja on työtön ja kouluttamaton. Miksi laitettiin yhteen koulutetun kiinteistösijoittajan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin/kunnan vuokra-asunto on ehkä turvallisin. Yksityinen vuokranantaja voi myydä asuntonsa milloin haluaa. Etsi siinä sitten uusi asunto.

Minun asuntoni ei ole yksityisen omistama. Joku aiemmista on ollut. Muutin pois omasta tahdosta. Maksukykyiselle ja järkevälle vuokralaiselle kyllä asuntoja riittää. Omistusasuminen on riskialttiimpaa, koska tulee remonttikuluja ja taloyhtiölainoja sekä ylläpitokustannuksia. Naapurikin voi aiheuttaa tuhoa, josta joudut maksamaan itse. Maksat lainan päälle kymmeniä tai satoja tuhansia euroja korkoa. Lisäksi saatat jäädä miinukselle yrittäessäsi myydä. Etsi siinä sitten uusi asunto. 

Vierailija kirjoitti:

Niin oliko siitä määräaikaisen annan gradusta tietoa? Entä työttömyydestä? Miksei kukaan ole siitä huolissaan? Asuu vuokralla yksiössä ja on työtön ja kouluttamaton. Miksi laitettiin yhteen koulutetun kiinteistösijoittajan kanssa?

Anna on opettaja. Hai mietti niissä alkujaksoissa, että onko Anna miettinyt mihin julkisuuteen joutuu tämän ohjelman takia suhteessa työhönsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin oliko siitä määräaikaisen annan gradusta tietoa? Entä työttömyydestä? Miksei kukaan ole siitä huolissaan? Asuu vuokralla yksiössä ja on työtön ja kouluttamaton. Miksi laitettiin yhteen koulutetun kiinteistösijoittajan kanssa?

Anna on opettaja. Hai mietti niissä alkujaksoissa, että onko Anna miettinyt mihin julkisuuteen joutuu tämän ohjelman takia suhteessa työhönsä.

Määräaikainen, kouluttamaton opettaja. Työtön kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin/kunnan vuokra-asunto on ehkä turvallisin. Yksityinen vuokranantaja voi myydä asuntonsa milloin haluaa. Etsi siinä sitten uusi asunto.

Minun asuntoni ei ole yksityisen omistama. Joku aiemmista on ollut. Muutin pois omasta tahdosta. Maksukykyiselle ja järkevälle vuokralaiselle kyllä asuntoja riittää. Omistusasuminen on riskialttiimpaa, koska tulee remonttikuluja ja taloyhtiölainoja sekä ylläpitokustannuksia. Naapurikin voi aiheuttaa tuhoa, josta joudut maksamaan itse. Maksat lainan päälle kymmeniä tai satoja tuhansia euroja korkoa. Lisäksi saatat jäädä miinukselle yrittäessäsi myydä. Etsi siinä sitten uusi asunto. 

Tuossa hyvin kiteytit vuokralla asumisen etuja. Mulla kaupungin vuokra-asunto. Käytännössä "ikuinen" kun hoitaa vuokran ajallaan eikä aiheuta häiriöitä. Jos hajoaa jääkaappi, pakastin tai hella, niin vuokranantaja hankkii uuden. Nekin kuluu ajan kanssa. Täällä on tehty kylppäriremontti, parvekeremontti ja pientä kunnostusta vähän sinne ja tänne vuosien mittaan. Ei mitään kuluja. Myös vuokra on noussut todella malitillisesti, joinain viuosina ei ollenkaan. Lainaa ei euroakaan, eli kaikki rahat vuokran ja perus laskujen jälkeen voi laittaa itsensä hemmotteluun :)

Vierailija kirjoitti:

Herätkää! Kaikki eivät halua omistaa asuntoa. Kaikki eivät halua omistaa autoa. Kaikki eivät myöskään kerää rahaa säästöön. Jotkut meistä haluavat elää sillä palkkarahalla kuukauden, maksaa laskut ja elää. Haudassa ne rahat pankissa ei lämmitä yhtään. Mä en ole koskaan säästänyt senttiäkään! Ja mulla on ollut hitokseen hyvä elämä! On nähty maailmaa, on syöty ja juotu hyvin. on rakastettu, erottu ja rakastettu taas. Eletty yksin, mutta joka ikinen päivä on eletty. Vailla latiakaan säästössä, vuokrakämpässä. Ja edelleen elämä on hyvää!

Kaikki eivät halua, mutta aika moni haluaa. Ja jos ohjelmaan lähtee toiveena, että pääsee elämään lapsiperhe-elämää, niin harva haaveilee sen tarkoittavan vuokra-asumista ja autotonta arkea. Siinä on puolin ja toisin iso pettymys, jos yhdistetään kaksi näin eri tavoin ajattelevaa.

Vierailija kirjoitti:

"En ole suinkaan menossa mihinkään tuollaiseen. Tiedän, että eräässä kunnassa on vieläkin myynnissä iso ok- talo liki 300 m2 , uima- allas sisällä ja tiilitalo on arkkitehdin suunnittelema. Juurikin 70- luvulta. Näyttää siistiltä mutta on alkuperäisessä kunnossa. Hinta 95.000e. Samalta paikkakunnalta myytiin samanmoinen uima- allas talo heti, kun se tuli myyntiin ja hinta tais olla samaa luokkaa."

 

Kaikki isot rempat tekemättä 50 vuoden ajalta. Talo on pommi ja vielä uima-allas---lol. No virheistä oppii tuonkin ostaja.Ps. vakuutukset ei korvaa juuri mitään jos tulee vaikka vesivahinko noin vanhoissa putkissa.

Sekin vielä, että nykyisillä sähkön/öljyn (jotka todennäköisesti lämmitysjärjestelminä) hinnoilla tuskin kukaan haluaisi lämmitellä vanhaa uima-allasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin/kunnan vuokra-asunto on ehkä turvallisin. Yksityinen vuokranantaja voi myydä asuntonsa milloin haluaa. Etsi siinä sitten uusi asunto.

Minun asuntoni ei ole yksityisen omistama. Joku aiemmista on ollut. Muutin pois omasta tahdosta. Maksukykyiselle ja järkevälle vuokralaiselle kyllä asuntoja riittää. Omistusasuminen on riskialttiimpaa, koska tulee remonttikuluja ja taloyhtiölainoja sekä ylläpitokustannuksia. Naapurikin voi aiheuttaa tuhoa, josta joudut maksamaan itse. Maksat lainan päälle kymmeniä tai satoja tuhansia euroja korkoa. Lisäksi saatat jäädä miinukselle yrittäessäsi myydä. Etsi siinä sitten uusi asunto. 

Kyllä omistusasuminen on se ratkaisu, joka lisää varallisuutta, aikanaan se on oma ja voit vaikka myydä pois ja mennä vuokralle tai miten vain. 30 vuoden aikana esim. teoreettisella 1000 e vuokralla olet maksanut vuokranantajalle 360 000 e. Ja mitään et omista. Yleensä vielä ihmisille ei tuppaa kertymään säästöjäkään kun halutaan hemmotella itseä. Se nyt vaan on näin. Itse maksoin omistusasunnon jo 36-vuotiaana pois, 10 vuotta sitten myin sen ja tilillä oli yhtäkkiä reilusti yli 100 000 e. Tuskin olisi ollut jos olisin asunut vuokralla koko ajan. Nyt olosuhteiden takia vuokralla mutta pätäkkää on tarvittaessa. 

Asun vuokralla, hemmottelen itseäni ja säästöön jää rahaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herätkää! Kaikki eivät halua omistaa asuntoa. Kaikki eivät halua omistaa autoa. Kaikki eivät myöskään kerää rahaa säästöön. Jotkut meistä haluavat elää sillä palkkarahalla kuukauden, maksaa laskut ja elää. Haudassa ne rahat pankissa ei lämmitä yhtään. Mä en ole koskaan säästänyt senttiäkään! Ja mulla on ollut hitokseen hyvä elämä! On nähty maailmaa, on syöty ja juotu hyvin. on rakastettu, erottu ja rakastettu taas. Eletty yksin, mutta joka ikinen päivä on eletty. Vailla latiakaan säästössä, vuokrakämpässä. Ja edelleen elämä on hyvää!

Kaikki eivät halua, mutta aika moni haluaa. Ja jos ohjelmaan lähtee toiveena, että pääsee elämään lapsiperhe-elämää, niin harva haaveilee sen tarkoittavan vuokra-asumista ja autotonta arkea. Siinä on puolin ja toisin iso pettymys, jos yhdistetään kaksi näin eri tavoin ajattelevaa.

Sitten oikea ohjelma on Maajussille morsian. Kriteeriksi, että etsin lihaa syövää valkoista heteromiestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenni ei voi rehellisenä vannoa aviovalaa: rikkaana ja köyhänä, sairaana ja terveenä lupaan rakastaa. Hänen rakkautensa ja sitoutumisensa ja pinnallista ja ehdollista:  vain vakavarainen mies kelpaa. Aika kylmää minusta. Minun rakkauteni ei katso lompakkoon, mutta meitähän on moneen junaan.

Tämä! Tuota samaa yritin kysyä aiemmin, että onko ihmisarvon mitta sama kuin pankkitilin saldo/ hyvä työpaikka. Jos "rakkaus" on sidottu maalliseen mammonaan, niin mä en ainakaan haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa päivääkään. Siinä vasta turvaton olo oliskin, kun aina saisi pelätä sattuuko jotain, joka vie talouden miinukselle. Se kun tietäisi myös sitä, että se toinen puolisko lähtee kävelemään ja etsimään uutta kumppania jolla on rahaa.

Ja myös tuo, että kaikki ei oikeesti halua omistusasuntoa! Ei halua 10 vuoden lainoja niskaansa. Vuokrallakin voi asua todella mu

''Eli omistusasunto tai sellaisen haluaminen ei pitäisi olla parinvalinta kriteeri.''

Ei ole mitään järkeä parittaa ihmisiä, joilla on joustamattomat ja täysin eroavat mielipiteet asumismuodosta (ja muutenkin raha-asioista ja tulevaisuudesta). Se olisi sama asia kuin parittaisi velan ja vauvakuumeisen, kummassakaan ei ole mitään tuomittavaa, mutta yhdessä ei vaan toimi.

On edelleenkin täysin ok asua vuokralla, mutta jos vuokralla asuminen on kynnyskysymys, tai jos asuntolainan saaminen on oikeasti itselle tärkeä tavoite ja haave, jonka haluaa jakaa puolison kanssa, niin tuollaisen kynnyskysymyksen pitäisi käydä ilmi enskarien hakuprosesseista, siitä pitäisi aina kysyä erikseen ja kunnioittaa vastausta.

En ymmärrä miksi jotkut vuokralla asuvat loukkaantuvat henkilökohtaisesti siitä, että Jenni haluaa miehen, jonka kanssa voi hankkia yhdessä omistusasunnon. Ei Jennin kriteerit ole mikään suora loukkaus vuokralla asuvia kohtaan, tuskin kaikki vuokralla asujat ovat edes kiinnostuneita Jennistä, niin mitä käytännön väliä on jollekin Jennin avioliiton ulkopuoliselle siitä, mitä mieltä Jenni on vuokralla asumisesta. 

Oletan että jos joillekin palstalaisille vuokralla asuminen on tietoinen valinta, niin sitten on sinut sen kanssa, eikä sitä omaa ratkaisua tarvitse muille puolustella tai selitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herätkää! Kaikki eivät halua omistaa asuntoa. Kaikki eivät halua omistaa autoa. Kaikki eivät myöskään kerää rahaa säästöön. Jotkut meistä haluavat elää sillä palkkarahalla kuukauden, maksaa laskut ja elää. Haudassa ne rahat pankissa ei lämmitä yhtään. Mä en ole koskaan säästänyt senttiäkään! Ja mulla on ollut hitokseen hyvä elämä! On nähty maailmaa, on syöty ja juotu hyvin. on rakastettu, erottu ja rakastettu taas. Eletty yksin, mutta joka ikinen päivä on eletty. Vailla latiakaan säästössä, vuokrakämpässä. Ja edelleen elämä on hyvää!

Kaikki eivät halua, mutta aika moni haluaa. Ja jos ohjelmaan lähtee toiveena, että pääsee elämään lapsiperhe-elämää, niin harva haaveilee sen tarkoittavan vuokra-asumista ja autotonta arkea. Siinä on puolin ja toisin iso pettymys, jos yhdistetään kaksi näin eri t

Joka autoilee (BENSA-autolla) joka paikkaan, grillaa kesät talvet, piereskelee ja röyhtäilee.

Vierailija kirjoitti:

Niin oliko siitä määräaikaisen annan gradusta tietoa? Entä työttömyydestä? Miksei kukaan ole siitä huolissaan? Asuu vuokralla yksiössä ja on työtön ja kouluttamaton. Miksi laitettiin yhteen koulutetun kiinteistösijoittajan kanssa?

Annan asuntoa ei ole paljon näytety, eikä kerrottu omistusuhdetta eikä pohjapiirustusta ollut. Mutta hyvin hän on saanut sinne mahtumaan ihan leveän vuoteen ja reilun kokoisen sohvan. Ne on nätetty jossakin jaksossa.

Minusta vaikuttaa päinvastoin siltä, että nimenomaan omistusasujat ottavat itseensä sen, että joku todellakin tyytyväisenä asuu vuokralla ja saa silti kerrytettyä varallisuutta ja säästöjä - ja vieläpä kertoo kaiken tämän ja elää onnellista elämää :)

Minusta tässä ohjelmassa on yksi iso virhe: osallistujat laitetaan yhteen jonkun yksittäisen jutun perusteella. Kanala nyt paritti Jennin ja Jyrkin, kun haaveili saavansa Jyrkille pappa Muurisen appiukoksi. Anna ja Hai mätsättiin tavoitteellisen luonteen ja liikunnallisuuden takia. Matti ja Taina taisivat molemmat haaveilla luonnossa liikkumisesta. Täysin turhaa ajatella, että parisuhde rakentuu tuollaisen yksittäisen jutun ympärille. Siinä arjessa ei kanna tippaakaan se, että on joku yhteinen mielenkiinnonkohde, jos kaikki muu ontuu.

Paljon enemmän pitäisi painottaa tällaisia perusasioita: millainen rahankäyttäjä olet/mihin haluat rahasi käyttää, millainen päivärytmisi on/onko kodin siisteys sinulle kuinka tärkeää, mitkä ovat tärkeimpiä elämänarvojasi ja mitkä arvot ovat kaukaisia. Jos haluat lapsia, niin mitä ajattelet lapsiarjen kohdallasi tarkoittavan tai mitä et ainakaan halua jne. Jos tällaiset perusjutut ei mätsää, niin kannattaa harkita kahdesti. On muuten arjessa kummallekin tuskaa, jos on kovin erilaiset tavat käyttää rahaa tai päivärytmi rutiineineen on kovin erilainen jne. Riittävä samanlaisuus helpottaa arkea kummasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenni ei voi rehellisenä vannoa aviovalaa: rikkaana ja köyhänä, sairaana ja terveenä lupaan rakastaa. Hänen rakkautensa ja sitoutumisensa ja pinnallista ja ehdollista:  vain vakavarainen mies kelpaa. Aika kylmää minusta. Minun rakkauteni ei katso lompakkoon, mutta meitähän on moneen junaan.

Tämä! Tuota samaa yritin kysyä aiemmin, että onko ihmisarvon mitta sama kuin pankkitilin saldo/ hyvä työpaikka. Jos "rakkaus" on sidottu maalliseen mammonaan, niin mä en ainakaan haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa päivääkään. Siinä vasta turvaton olo oliskin, kun aina saisi pelätä sattuuko jotain, joka vie talouden miinukselle. Se kun tietäisi myös sitä, että se toinen puolisko lähtee kävelemään ja etsimään uutta kumppania jolla on rahaa.

Ja myös tuo, että kaikki ei oikeesti halua omistusasuntoa! Ei halua 10 vuoden

Harvoin asumiseen liittyvät ratkaisut tehdään tiedottomassa tilassa. Ellei sitten ole psykoosissa tai vaikka maniassa tai kenties huumattuna.

Miksi sitten sinusta omistusasujien pitäisi perustella asumismuotoaan ja vaatia sitä (omistusamista) muilta jos kerran vuokralla asuvien pitäisi pysytellä piilossa ja hiljaa nimbyilemässä?

Sauli Niinistö asuu vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Herätkää! Kaikki eivät halua omistaa asuntoa. Kaikki eivät halua omistaa autoa. Kaikki eivät myöskään kerää rahaa säästöön. Jotkut meistä haluavat elää sillä palkkarahalla kuukauden, maksaa laskut ja elää. Haudassa ne rahat pankissa ei lämmitä yhtään. Mä en ole koskaan säästänyt senttiäkään! Ja mulla on ollut hitokseen hyvä elämä! On nähty maailmaa, on syöty ja juotu hyvin. on rakastettu, erottu ja rakastettu taas. Eletty yksin, mutta joka ikinen päivä on eletty. Vailla latiakaan säästössä, vuokrakämpässä. Ja edelleen elämä on hyvää!

Juuri näin.

Näin hiljakkoin painajaista, jossa olin ostamassa asuntoa. Se oli upea asunto, ja minulla oli unessa rahaa siihen. Olin ensin innoissani, mutta sitten unessa alkoi ahdistaa ja aloin kysellä, missäs se on pieni söpö vuokrakämppä on, pitäisikö mun nyt sitten siitä luopua. Aloin unessa miettiä, miten paljon kunnossapitomurhetta ja siivoamista olisi isossa asunnossa, se pitäisi sisustaa ja se veisi sähköä ja ja ja. Kun heräsin, kylvin hiessä ja olin ikionnellinen, että olinkin pikku vuokrakodissani ilman murheen häivää. Palkasta jää hyvin käteen mennä ja tehdä asioita, 3 500 netto, eikä ole omaisuusmurheita. Onhan näppärämpi sijoittaa osakkeisiin, jos nyt haluaa omaisuutta kartuttaa (en halua).