Ensitreffit alttarilla 2024 OFFICIAL

Kävin kurkkaamassa hakulomaketta. Mielenkiintoista on, että siinä ei missään kohtaa kysytä, hakeeko miestä vai naista vai ehkä jotakin muuta, tai käykö kaikki. Onhan tuo nyt aika perusjuttu, luulisin? Toinen, mitä yllättäen ei kysytä, on lapsihaaveet. On sekin aika perusjuttuja ja hyvä tietää jo alusta pitäen. Mutta olisihan se jännää, jos tuota sukupuoliasiaa ei missään vaiheessa selvitetä, ja sitten avioon astelevaa Timppaa odottaakin alttarilla hehkeän morsmaikun sijaan raavas parrakas karju...

Tässä kuitenkin kaikki hakulomakkeen kysymykset, pl. alussa kysytyt henkilötiedot ja mm. pituus ja paino. Näitten lisäksi pitää liittää mukaan kuvat itsestään.

Millä paikkakunnilla olet asunut?

Mitä olet opiskellut ja missä? Mainitse myös paikkakunta

Mikä on ammattisi ja missä olet töissä tällä hetkellä?

Asutko nyt yksin? Kyllä/Ei

Jos sinulla on lapsia:

- Minkä ikäisiä lapsesi ovat?

- Asuvatko lapset luonasi vakituisesti? Kerro lapsistasi anonyymist

Onko sinulla lemmikkiä? Minkälainen?

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajallasi?

Kerro lyhyesti aikaisemmista parisuhteistasi ja niiden kestot. Kerro niistä anonyymisti

Kauanko olet ollut sinkkuna?

Miksi olet sinkku?

Miksi olet läheistesi mielestä sinkku?

Oletko aiemmin ollut naimisissa tai kihloissa?

Miten olet löytänyt kumppaneita? Mitä olet tehnyt löytääksesi uuden rakkauden?

Millainen edellinen kumppanisi oli? Kerro kumppanistasi anonyymisti

Mitä avioliitto sinulle merkitsee?

Mitkä viisi henkistä ominaisuutta ovat sinusta tärkeitä kumppanissasi?

Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät fyysiset ominaisuudet kumppanissa?

Mikä on suhteesi matkailuun?

Oletko hakenut aikaisemmin Ensitreffit alttarilla-ohjelmaan? Kyllä/Ei

Oletko hakenut muihin tv-ohjelmiin tai ollut muissa tv-ohjelmissa? Mainitse nimeltä:

Mitä ajattelet Ensitreffit Alttarilla-ohjelmasta? Oletko katsonut aikaisempia kausia?

Minkälainen suhteesi on julkisuuteen?

Tupakoitko? Kuinka paljon?

Käytätkö alkoholia? Kuinka usein?

Onko sinulla lävistyksiä? Kyllä/Ei

Onko sinulla tatuointeja? Kyllä/Ei

Noudatatko jotain erityisruokavaliota?

Oletko allerginen jollekin? Ruoalle, eläimelle/eläimille?

Millaisena muistat lapsuutesi kodin ilmapiirin? Kerro henkilöistä anonyymisti

Kuvaa vanhempiesi parisuhdetta. Mitä hyvää ja huonoa siinä näet? Kerro henkilöistä anonyymisti

Miten lapsuudenkodissasi ilmaistiin tunteita?

Millaisen kodin ja arjen haluat?

Miten toimit riitatilanteissa? Millainen riitelijä olet?

Mitä haluat tehdä kumppanisi kanssa

Millaista arvomaailmaa arvostat kumppanilla?

Mitkä viisi ominaisuutta ovat sinusta kaikkein tärkeimmät kumppanissa?

Miten suhtaudut seksiin?

Mikä on suhteesi romantiikkaan?

Kerro jotain parhaasta parhaasta ystävästäsi ja suhteestanne?

Mistä unelmoit? Miten aiot toteuttaa unelmasi

Mitkä elämänkokemukset ovat mielestäsi muokanneet sinua eniten ihmisenä?

Millaisia asioita pelkäät?

Mitä piirteitäsi sinun vaikea hyväksyä itsessäsi?

Mitkä asiat koet itsellesi haastavaksi parisuhteessa?

Millaisista asioista olet helposti epävarma parisuhteissa?

Mitkä ovat paheesi?

Kuinka hyvä olet mielestäsi tekemään kompromisseja parisuhteessa?

Miten ilmaiset tunteitasi?

Mitkä ovat mielestäsi luonteesi vahvuudet?

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan Jennillä kuitenkin joku koulutus sentään. Toisin kuin jykällä, jolla koulut kesken vielä nelikymppisenä. 

Jyrkilllä on sähköasentajan koulutus. Samantasoinen koulutus kuin Jennillä siis. Yleissivistävää koulutusta ylioppilas-Jyrkillä on enemmän kuin peruskoulupohjaisella Jennillä.

Eikös Jyrkillä ollut myös USA:ssa käyty liikunnanopettajan koulutus, joka ei vaan anna ammattipätevyyttä Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan Jennillä kuitenkin joku koulutus sentään. Toisin kuin jykällä, jolla koulut kesken vielä nelikymppisenä. 

Jyrkilllä on sähköasentajan koulutus. Samantasoinen koulutus kuin Jennillä siis. Yleissivistävää koulutusta ylioppilas-Jyrkillä on enemmän kuin peruskoulupohjaisella Jennillä.

Eikös Jyrkillä ollut myös USA:ssa käyty liikunnanopettajan koulutus, joka ei vaan anna ammattipätevyyttä Suomessa?

Minun mielestäni missään ei selvinnyt, onko suorittanut ne opinnot loppuun.

Tavallaan ihan hyvät kyssärit, mutta ymmärrän miten tuossa voi mennä ristiin. Jotkut käsitteet vaan merkitsevät eri asioita eri ihmisille, toki sitten haastatteluissa näitä käsitteitä pitäisi yrittää avata lisää jotta ymmärretään mitä henkilö tarkoittaa kun puhuu esim. vahvasta luonteesta.

Vierailija kirjoitti:

"Sitten kun mulla tulee ahdistus, mun on pakko ahdistua, koska mä en voi piilottaa sitä mun ahdistusta." 

Sanoi muuan ensinen EA-osallistuja (eikä ollut edes Taina).

Miksi naiset nykyään on melkein järjestään tuollaisia ahdistujia?

Jennistä en suuremmin muuten piitannut, mutta siitä plussaa, ettei ollut ahdistujia.

En muista, että sarjan miehet olisivat mitään ahdistusta valitelleeet. Muita ikäviä tunteita kyllä voinut olla.

 

Mietin että voiko olla niin että miehet eivät joko puhu ahdistuksesta tai kokevat sen ikäänkuin jonain muuna tunteena. Olen aika varma että ainakin Haita ahdisti (koska ketäpä ei olisi ahdistanut) ja on Matillakin saattanut näitä tunteita olla. Ilmeisesti Jyrkillä oli kaikki hyvin kunnes ei ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan Jennillä kuitenkin joku koulutus sentään. Toisin kuin jykällä, jolla koulut kesken vielä nelikymppisenä. 

Jyrkilllä on sähköasentajan koulutus. Samantasoinen koulutus kuin Jennillä siis. Yleissivistävää koulutusta ylioppilas-Jyrkillä on enemmän kuin peruskoulupohjaisella Jennillä.

Eikös Jyrkillä ollut myös USA:ssa käyty liikunnanopettajan koulutus, joka ei vaan anna ammattipätevyyttä Suomessa?

Minun mielestäni missään ei selvinnyt, onko suorittanut ne opinnot loppuun.

Minun mielestäni sanoi, että pitäisi vaan käydä se osa, joka antaisi sen ammattipätevyyden Suomessa. Eli USA:ssa olisi suoritettu kyllä loppuun.

Se, onko hakemassa miestä, naista vai kumpaa vain, kysyttiin heti ekalla sivulla, siinä missä henkilötiedotkin. 

Vierailija kirjoitti:

Herran tähden kun ihmiset eivät sovi toisilleen  niin piste.

Hallelujaa, mutta se piste olisi pitänyt tapahtua heti ensikättelyssä, eikä vasta kameroiden sammuttua. Ja ennen kaikkea tehdä myös sille toiselle osapuolelle heti alkuun selväksi, että ero tulee. Eikä hihitellen esittää tyytyväistä morsmaikkua vain kameroiden käydessä.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ihan hyvät kyssärit, mutta ymmärrän miten tuossa voi mennä ristiin. Jotkut käsitteet vaan merkitsevät eri asioita eri ihmisille, toki sitten haastatteluissa näitä käsitteitä pitäisi yrittää avata lisää jotta ymmärretään mitä henkilö tarkoittaa kun puhuu esim. vahvasta luonteesta.

 

Perinteiset arvot ja parisuhderoolit ainakin on käsitetty tällä kaudella ihan eri tavoin. Mä oon edelleen pöyristynyt siitä, että odotin näkeväni oikein miesten miehen, mutta olikin taloudenhoitajaa etsivä lapatossu. Tosin onhan noita, etenkin itäsuomessa on paljon sitä, että miehen rooli on maata sohvalla, juoda kaljaa ja komennella ja vaimo touhuaa niin ne "naisten työt" sisällä kuin "miesten työtkin" ulkona. Semmone pekkapuupää ja justiina työnjako. Perinteistä toki sekin. 

Sinällään ymmärrän kyllä molempia, koska Jenni ja Jyrki olivat vaan yksinkertaisesti huono match ja epäonnistuminen ohjelman parittajilta, mutta tässä jälkipuinnissa on vähän ihmetyttänyt muutamat Jennin kommentit, jissa hän vähän puhuu ristiin antaakseen itsestään mahdollisimman edullisen kuvan. Näinköhän on pystynyt olemaan noissa ennakkohaastatteluissakaan täysin rehellinen?

Jenni puhunut tästä, miten olisi vaan toivonut että "mies olisi hänen tasollaan". Mutta mitä se sitten tarkoittaa? Jyrkillä on periaatteessa parempi koulutus kuin Jennillä, lähes samanlaiset tulot, työn vakinaisuutta lukuun ottamatta parempi ja arvostetumpi ammatti (sekä sen lisäksi Jennin ammattia vastaava vakituinen myyjän työ). Suurin ero noiden välillä on se, että toinen on neuroottinen ylivarautuja (Tsernobyl come on!) ja toinen hällävälityyppi, joka ei jaksa stressata liikaa tulevaisuudesta vaan elää hetkessä.

Tuokin vähän ihmetytti, miten Jenni on kaiken aina ostanut omillaan eikä ole papan rahoilla elänyt, mutta silti ostanut omistusasunnon pk-seudulta 19-vuotiaana. Hmm... jokin tuossa ei nyt ihan täsmää. Voihan se tietysti olla, että jos on saanut elää suht' suojattua elämää ns. "hyvässä perheessä" jossa on ollut hyvät tulot ja lapsille on annettu esim. reilua viikko-/kuukausirahaa ja ehkä tehty jotain sijoituksiakin, jotka saa sitten 18-vuotiaana käyttöön, niin on ollut tuossa iässä jo hyvä pesämuna asunnon ostoon, että ei ole tarvinnut enää tuossa vaiheessa vanhemmilta pyytää mitään. Mutta onko tuokaan sitten itse ansaittua rahaa?

Kaikki eivät saa niin hyviä eväitä elämään ja käsittääkseni Jyrkikin on rikkinäisestä perheestä, josta ei välttämättä ole saanut yhtä hyviä lähtökohtia säästämiseen kuin hyvätuloisessa ja kohtalaisen varakkaassa perheessä elänyt Jenni. Itsekin olen vähävaraisen yksinhuoltajan perheestä lähtenyt ja intin jälkeen 19-vuotiaana ei ollut mitään kädessä vaikka olin tehnyt 13-vuotiaasta asti säännöllisesti kesätöitä ja myöhemmin myös iltatöitä. Ne rahat meni ihan elämiseen kun vanhimpana lapsena piti auttaa myös äidin ja kahden sisaruksen toimeentuloa, kun äidin palkka ei riittänyt neljän ihmisen elättämiseen.

Kun on elänyt köyhän lapsuuden niin siinä ei välttämättä opi samalla tavalla säästämistä. Kun joskus saa edes jotain ylimääräistä, niin haluaa helposti mieluummin ostaa kerrankin itselle jotain kivaa kuin laittaa sen säästöön, vaikka se fiksumpaa olisikin. Vasta tavattuani vaimoni 25-vuotiaana minäkin opin säästämisen tärkeyden ja vastuullisemman rahankäytön. Mutta vaimo olikin onneksi ymmärtäväinen eikä päsmäröivä pirttihirmu, niin hän opasti minut oikealle tielle ilman että nosti liiallista numeroa minun hölmöstä rahankäytöstä.

Kyllähän Jyrkinkin olisi varmaan hyvä tuossa iässä kokeilla edes jotain saada säästöön, mutta Jennin kaltainen ihminen ei kyllä välttämättä ole se oikea kumppani opettamaan tuohon.

Jenni oli jo päättänyt erota mutta ei ollut selkärankaa ilmoittaa sitä: "Jenniä ahdisti ajatus siitä, että hänen olisi täytynyt kameroiden edessä kertoa eroajatuksestaan Jyrkille. Hän halusi antaa itselleen pienen miettimisajan, koska he eivät olleet olleet hetkeäkään ilman kameroita." https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensitreffit-jennin-uudet-kuviot-ero…

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on sakeaa kommentointia ton iltalehden haastattelun perässä. Toivottavasti Jenni lukisi niitä ihan ajatuksella.

Siis ihan oikeasti? Onko jonkun mielestä nuo iltalehtien yleisökommentit muka jollain tapaa "opettavaisia"? Täyttä paskaa ne on. Ihmiset purkaa huonoa oloaan nimimerkin takaa.

Suurimmalla osalla luultavasti peruskoulu joten kuten kontattu läpi, (ainakin näin voisi päätellä kirjoitustaidoista)ja omakin elämä luultavasti huonossa jamassa ja ihmissuhteet mitä on. Ei ole paljoa noista ihmisistä toisia neuvomaan. 

Niitä kommentteja nyt ei kukaan tervejärkinen ihminen lue. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herran tähden kun ihmiset eivät sovi toisilleen  niin piste.

Hallelujaa, mutta se piste olisi pitänyt tapahtua heti ensikättelyssä, eikä vasta kameroiden sammuttua. Ja ennen kaikkea tehdä myös sille toiselle osapuolelle heti alkuun selväksi, että ero tulee. Eikä hihitellen esittää tyytyväistä morsmaikkua vain kameroiden käydessä.

Ja siitäkös vasta olisi haukuttu, jos olisi heti jättänyt. Ja Jyrki ja Jenni kyllä ihastui toisiinsa aluksi. Kyllähän moni meistä ihastuu johonki ihmiseen, mutta jo muutaman tapaamiskerran jälkeen huomaa, että tämä ei ehkä sittenkään ole se mitä hakee. Joku lyö liinat kiinni siinä kohtaa heti ja joku toinen katsoo vielä jonkin aikaa, että muuttuuko fiilikset. Ihan turha haukkua jotakin siitä, ettei heti jättänyt, vaan halusi katsoa pitemmälle. Toinen nainen joka lopetti suhteen aika äkkiä, on täällä haukuttu maanrakoon, kun ei roikkunut suhteessa pitempään. 

Joten annetaan ihmisten itse päättää haluaako jatkaa pitemälle vai ei. Jokainen toimii tuossa kohtaa parhaakseen näkemällä tavalla , eikä mikään tapa varmasti ole se ainoa oikea.

Jos itse jätät heti toisten treffien jälkeen, kun tuntuu, ettei toinen ole sopiva, niin mikä sinä olet haukkumaan ja tuomitsemaan sen, joka katsoo viidensille treffeille, että alkaako sujua vai ei. 

Täällähän koko ajan jankutetaan, että pitää katsoa ja jaksaa se 5-6 viikkoa, mitä tämä ohjelma kestää. 

Olisko Jennin siis pitänyt murjottaa se aika, koska naureskella ei olisi saanut???

Vierailija kirjoitti:

Sinällään ymmärrän kyllä molempia, koska Jenni ja Jyrki olivat vaan yksinkertaisesti huono match ja epäonnistuminen ohjelman parittajilta, mutta tässä jälkipuinnissa on vähän ihmetyttänyt muutamat Jennin kommentit, jissa hän vähän puhuu ristiin antaakseen itsestään mahdollisimman edullisen kuvan. Näinköhän on pystynyt olemaan noissa ennakkohaastatteluissakaan täysin rehellinen?

Jenni puhunut tästä, miten olisi vaan toivonut että "mies olisi hänen tasollaan". Mutta mitä se sitten tarkoittaa? Jyrkillä on periaatteessa parempi koulutus kuin Jennillä, lähes samanlaiset tulot, työn vakinaisuutta lukuun ottamatta parempi ja arvostetumpi ammatti (sekä sen lisäksi Jennin ammattia vastaava vakituinen myyjän työ). Suurin ero noiden välillä on se, että toinen on neuroottinen ylivarautuja (Tsernobyl come on!) ja toinen hällävälityyppi, joka ei jaksa stressata liikaa tulevaisuudesta vaan elää hetkessä.

Tuokin vähän ihmetytti, mite

"Jos on köyhästä perheestä, ei ehkä ole oppinut säästämään, vaan haluaa ostaa itselleen jotakin kivaa"

Itsellä aivan päinvastainen ajatus/kokemus :D 

Itsekin monilapsisesta ja köyhästä perheestä, mutta ihan lapsesta on tajunnut säästämisen merkityksen ja ei tulisi mieleenkään haaskata rahaa turhuuksiin. Johinkin pieneen herkkuun ehkä joksus. 

Me tienattiin lapsena myymällä puolukoita. Ja jo silloin annettiin äidille säilytettäväksi rahaa joka kyllä sitten joulun aikaan käytettiin, kun halutiin ostaa joululahjoja sisaruksille. Mutta sitten, kun pääsi opiskelujen jälkeen oikeisiin töihin, aloin heti säästämään ja esim myöhemmät opiskeluajat olen elänyt noilla säästöillä. 

Luulisi, että "köyhänä" juuri oppii ymmärtämään rahan arvon, eikä sitä tuhlaa turhuuteen, mutta varmaan meitä on joka lähtöön.  Ehkä tuo säästäminen/osata käyttää rahaa ei olekaan kiinni siitä, oletko syntynyt  köyhään vai rikkaaseen perheeseen, vaan luonteesta. Joku on tuhlari ja kaikki menee mitä tulee ja joku toinen säästää kaiken minkä pystyy. Riippumatta siitä, millainen se lapsuuskoti on ollut.

Mä kans köyhästä perheestä, ja olen oppinut säästeliääksi. En ollut kovin yritteliäs, en myynyt mitään ja arkana en uskaltanut kesätöitäkään hakea kun uskoa itseen ei ollut. Eli varmaan luonne tässä vaikuttaa ja toisaalta vanhempien asenteet ja esimerkki. Meillä oli tuon puolukan myynnin sijaan sitä, että joka markasta, tuli se sitten isän palkasta tai äidin saamista työttömyystuista tai lahjarahasta, piti laittaa penni säästöön. Aina piti olla pahan päivän puskuri olemassa. 

Näin pahan päivän varalle itsekin säästin lähes kolmekymppiseksi, kunnes sitten tein asennemuutokset, aloin säästämään hyvä päivän varalle ja sijoittamaan osakkeisiin. 

Nyt nelikymppisenä on melkoisen iso salkku ja pääomatuloja niin, ettei työttömyydet hetkauta. Ja ihan pienistä tuloista tämän ole  kerrytellyt. Ihan näin köyhän perheen lapsena minäkin. 

Kädestä suuhun elävää huithapeliä en kattelis. Ehkä 25-vuotiaana ois saman ikästä vielä viitsinyt opettaa, mutta ei enää sitten vanhempana. 

Vierailija kirjoitti:

Sinällään ymmärrän kyllä molempia, koska Jenni ja Jyrki olivat vaan yksinkertaisesti huono match ja epäonnistuminen ohjelman parittajilta, mutta tässä jälkipuinnissa on vähän ihmetyttänyt muutamat Jennin kommentit, jissa hän vähän puhuu ristiin antaakseen itsestään mahdollisimman edullisen kuvan. Näinköhän on pystynyt olemaan noissa ennakkohaastatteluissakaan täysin rehellinen?

Jenni puhunut tästä, miten olisi vaan toivonut että "mies olisi hänen tasollaan". Mutta mitä se sitten tarkoittaa? Jyrkillä on periaatteessa parempi koulutus kuin Jennillä, lähes samanlaiset tulot, työn vakinaisuutta lukuun ottamatta parempi ja arvostetumpi ammatti (sekä sen lisäksi Jennin ammattia vastaava vakituinen myyjän työ). Suurin ero noiden välillä on se, että toinen on neuroottinen ylivarautuja (Tsernobyl come on!) ja toinen hällävälityyppi, joka ei jaksa stressata liikaa tulevaisuudesta vaan elää hetkessä.

Tuokin vähän ihmetytti, mite

" Voihan se tietysti olla, että jos on saanut elää suht' suojattua elämää ns. "hyvässä perheessä" jossa on ollut hyvät tulot ja lapsille on annettu esim. reilua viikko-/kuukausirahaa ja ehkä tehty jotain sijoituksiakin, jotka saa sitten 18-vuotiaana käyttöön, niin on ollut tuossa iässä jo hyvä pesämuna asunnon ostoon, että ei ole tarvinnut enää tuossa vaiheessa vanhemmilta pyytää mitään. Mutta onko tuokaan sitten itse ansaittua rahaa?"

Unohdit lapsilisät. Kertyy aika mahtava potti lapselle täysi-ikäistymiseen mennessä, mikäli perheessä on laitettu lasten lapsilisät näiden tileille pesämunaksi. Vähävaisimmissa perheissä lapslisillä hankitaan lapselle vaatteita ym. tarpeellista ja monissa perheissä lapsilisät ovat myös tärkeä osa koko perheen elatusta - niillä katetaan ruoka- ja vuokrakuluja. Säästöihin ei pakostakaan jää. Lapsilisät menevät siis siihen, mihin ne on alunperin tarkoitettukin.

"Kun on elänyt köyhän lapsuuden niin siinä ei välttämättä opi samalla tavalla säästämistä."

Tämä muuallakin tässä ketjussa esitetty ajatus häiritsee minua. Ikään kuin olisi kyse siitä, ettei köyhissä perheissä "ole opetettu". Säästäminen ei vain välttämättä ole mahdollista, jos varat ovat hyvin minimaaliset. Toki centti on miljoonan alku jne., mutta säästämisestä on aina helppo moralisoida heidän, joiden ei tarvitse tehdä valintaa esim. sen välillä, hankkiiko tärkeät lääkkeet vai perheelle ruokaa. Varakkaampi tekee valintaa sen välillä, että matkustaako Kreikkaan vai Meksikoon joululomalla. Itse olen vähävaraisesta perheestä ja opin kyllä säästämään pienistä viikkorahoista ja kesätöistä. Hankin mm. vuosien varrella kesätyörahoilla kitaran ja kameran. Lapsilisät menivät perheen peruselämiseen, eikä minulla ollut lapsilisiäni omassa käytössäni, kun muutin kotoa. Opiskelukämppään muutin ja myöhemmin vuokra-asuntoon. Moralisointi perinteisesti kohdistuu nimenomaan köyhään kansanosaan. Täytyy muistaa, että myös varakkaissa on huithapeleita ja leväperäisiä rahankäyttäjiä. Mediasta luemme tuon tuostakin mm. näistä rikkaiden perheiden vesoista, jotka istuvat huumetuomioitaan ja toiset aiheuttavat kaaosta milloin Levillä juhliessa, milloin ylinopeussakkoja sun muuta öykkäröintiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herran tähden kun ihmiset eivät sovi toisilleen  niin piste.

Hallelujaa, mutta se piste olisi pitänyt tapahtua heti ensikättelyssä, eikä vasta kameroiden sammuttua. Ja ennen kaikkea tehdä myös sille toiselle osapuolelle heti alkuun selväksi, että ero tulee. Eikä hihitellen esittää tyytyväistä morsmaikkua vain kameroiden käydessä.

Eiköhän tuossa ollut kummallakin osapuolensa osuutensa lopputulokseen. Joo, Jenni hihitteli ja "feikkasi" joka ilmeisesti on ollut hänen tapansa toimia ennenkin että ei osaa vetää niitä rajoja selvästi. Jyrki sitten puolestaa kriisiytyi kun tuli vastaan epämiellyttäviä keskusteluja ja blokkasi aiheen, sekä kieltäytyi uskomasta Jennin viestimistä tunteista.

Siis tavallaanhan he ovat hyvin samanlaisia, mutta tässä kohtaa vaan huonoissa asioissa, kumpikaan ei osaa toimia tuollaisessa tilanteessa rakentavasti, vaan menevät solmuun. Mutta jos leikitään että Jenni olisi ollut rehellinen ja itkenyt ne itkunsa Jyrkin edessä - olisiko viesti mennyt sitten perille? Olisiko Jyrki kyennyt keskusteluun vai mennyt enemmän lukkoon? Ken tietää. Toisaalta jos Jyrkillä olisi ollut parempi itseluottamus ja hän olisi kyennyt kuulemaan ja keskustelemaan Jennin kanssa vaikeasta asiasta, niin olisivatko he sitten vielä yhdessä? Jennin ahdistushan kumpuaa myös siitä että ongelmia on, niistä ei voi puhua ja niille ei haluta oikein tehdä mitään.

Parisuhteessa, varsinkin alussa, tulee vastaan hankalia asioita ja niistä pitäisi pystyä puhumaan yhdessä, muuten käy juuri niinkuin tässä kävi. Toivottavasti Jenni ja Jyrki oppivat asiasta niin että seuraava suhde menee jo paremmin.

"Jos on köyhästä perheestä, ei ehkä ole oppinut säästämään, vaan haluaa ostaa itselleen jotakin kivaa"

Itsellä aivan päinvastainen ajatus/kokemus :D 

Itsekin monilapsisesta ja köyhästä perheestä, mutta ihan lapsesta on tajunnut säästämisen merkityksen ja ei tulisi mieleenkään haaskata rahaa turhuuksiin. Johinkin pieneen herkkuun ehkä joksus. 

----

Lainaus ei toimi, joten mennään näin.

Minulla on kokemus köyhästä lapsuudesta näiden ääripäiden väliltä. Veljeni ja minä nimittäin olemme reagoineet vanhempien talousahdinkoon aivan päinvastoin, voisi sanoa että olemme perheemme Jyrki ja Jenni. Minua rahattomuus ahdistaa, joten olen todella säästäväinen ja varaudun asioihin, koska lapsuudesta olen saanut sen kokemuksen kuinka rahalla voisi ratkaista arjen ongelmia, jos sitä olisi. (Ostaa uuden pesukoneen kun vanha menee rikki, tai käydä vaikka lääkärillä.) Minä ymmärrän siis Jenniä tuolta kulmalta, ja olisi vaikea olla ihmisen kanssa joka on huoleton rahankäyttäjä. Oma puoliso onneksi ei ole.

Veljeni puolestaan haluaa elää hetkessä ja nauttia kun rahaa on, mikä tarkoittaa sitä että sitten aikanaan se loppuu ja joutuu vippailemaan jne. Hän on kyllä kiva ihminen, mutta rahasta meidän ei kannata puhua koska siitä tulee riita, asia on molemmille tietyllä tapaa kipeä ja ollaan niin erilaisilla poluilla.

Tämä nyt vain välihuomautuksena siihen että ei ole yhtä ainoaa tapaa olla köyhän perheen lapsi, edes yhden perheen sisällä.