Ensitreffit alttarilla 2024 OFFICIAL

Minusta vaikuttaa siltä, että Jenniä selvästi häiritsee Jyrkin kunnianhimon puute. Se käy ilmi jokaisessa sivulauseessakin. Jenni on kontrollifriikki ja Jyrkillä on hällä väliä -asenne. Jenni tykkää sisäfileepihvistä, mutta Jyrkillä ei ole varaa viedä Jenniä kunnon ravintolaan, joten vie mäkkäriin - ja vielä nelikymppisten kunniaksi. Eikä siinä mitään, mutta jos kaikki olisivat jyrkejä, jäisi moni innovaatio keksimättä ja kehitys pysähtyisi. Kunhan makoiltaisiin sohvalla katsomassa jalkapalloa pölypalleroiden kerääntyessä talon nurkkiin. Eihän se nyt ole niin justiinsa.

"Minusta vaikuttaa siltä, että Jenniä selvästi häiritsee Jyrkin kunnianhimon puute."

Itse miellän kunnianhimon enemmän ihan kovaksi eteenpäinpyrkimiseksi jolla tavoitellaan selkeästi keskivertoa ylemmäs. Se että tavoittelee normaalia keskiluokkaista elintasoa ei minusta ole vielä edes kunnianhimoa vaan perussuorittamista.

Ja taitaa olla että Jyrkiltä sekin perussuorittaminen on hieman hakusessa. Toki se voi löytyä hyvinkin jos motivaatiota äkkiä löytyykin vaikkapa juuri sen takia että parisuhde säilyy. Aika moni mies ryhdistäytyy kun pitää alkaa elää sitä aikuisempaa parisuhde-elämää.

En jaksaisi Jyrkin tapaista miestä kauan. Ei vaan osu mikään kohdalleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei se taloudellinen puoli ole Jyrkin isoin ongelma, vaan asenne. Mies sanoo, että haluaa perinteiset perheroolit naiselle ja miehelle. Mitä hän itse tekee? Se miehen perinteinen rooli on ollut tienaaminen, kun nainen on ottanut koppia kodista ja lapsista. Jyrki ei näytä olevan erityisen oma-aloitteinen ja miehisellä tavalla vastuuta kantava. Enemmän näyttää sivusta katsottuna siltä, että nyppii rusinat pullasta, kun haluaa huolehtivan naisen ja itse voi vetää lonkkaa. Ja jos ei itse ota sitä koppia tienaamisesta, niin sitten pitää ottaa kunnolla osaa siihen kodista ja lapsista huolehtimiseen.

Se pikkulapsiarki ei muuten ole mitään kaljan kittaamista ja rauhaisaa futismatsien katselua sohvalla. Monelle miehelle tulee aikamoisena yllätyksenä, mikä määrä työtä perhe-elämässä on. Eikä sitä asiaa aidosti tajua, vaikka katselisi vierestä kaverien tai sisarusten perhe-elämää. Isoin työ tehdään neljän seinän sisällä silloin, kun muita ei

Ymmärtäisin Jennistä myös sen että ei etsi kuitenkaan elättäjää ja varsinaisesti rikasta miestä vaan hyvintoimeentulevaa sekä itsenäistä perheenpäätä ja osaa ottaa tilanteen haltuun. Jyrki on lapanen eikä ota yhtään mitään haltuun. Kyllä Jenni toivoisi selvästi että Jyrki olisi myös siistimpi ja tekisi enemmän ruokaakin. Eli sinällään ei toivo vain elättäjää rinnalleen.

Kyllä Jyrkin ongelma on laiskuus ja tuo saamattomuus ei sinällään ammatti. Kyllähän tuosta näkee ettei hän osaa kantaa vastuuta ja olla perheenpää. Ei osaa edes siivota. Hohhoijaa, nelikymppinen mies.

Jyrki vaikuttaa sydämelliseltä ihmiseltä, mutta itselleni olisi ongelma, jos mies heti alkuun ilmoittaisi, että häneltä ei sitten autoja ja asuntoja tule. Eikä välttämättä tule edes kuluihin osallistumista, jos ei ole työpaikkaakaan. Ja vaikka olisikin, niin ei niillä opettajien palkoilla herroiksi elele. Tuntuu tosiaan oudolta, että Jyrki ilmoitti haluavansa perinteiset miehen ja naisen roolit parisuhteessa, mutta nyt ei sitten haluakaan. Vai onko hänelle perinteiset roolit sitä, että mies katsoo jalkapalloa telkkarista ja leikkaa nurmikon kerran viikossa, naisen hoitaessa samaan aikaan kodin, lapset, toimeentulon ja ruuan pöytään jne. Tietääkö Jyrki itsekään mitä haluaa? Ei ainakaan autoa, asuntoa tai säästöjä. 

Kyllä työttömyys, jos sellainen kohdalle sattuu, rikkoo avioliiton. Olimme mieheni kanssa naimisissa 15 vuotta ja sitten jouduin työttömäksi kun työpaikallani henkilökuntaa jouduttiin vähentämään 2/3 verran ja minä jouduin työttömäksi. Mieheni sanoi, että jos en vuoden aikana saa työpaikkaa niin sitten tulee ero. Ja ero siitä tuli.

TV:n jakso tänään. Anna tuntuu olettavan, että toisen pitäisi olla ajatusten lukija. Me ollaan oman puolison kanssa oltu vuosikymmen yhdessä. Kyllä meidänkin suhteen aikana ollaan käyty paljon keskusteluja siitä, että mitä itse kaipaa ja tarvitsee erilaisissa tilanteissa. Ihan pitkin matkaa. Aluksi tulee jostain paha mieli, ja siihen ratkaisu on keskustella yhdessä rauhallisesti, että näin kävi, ja miten jatkossa saataisiin molempien tarpeet kohdatuksi. Molemmilla osapuolilla on velvollisuus kertoa jos joku hiertää (heti kun mahdollista) ja pyrkiä korjaamaan tilanne, yhteisellä keskustelulla. Noissa keskusteluissa oppii aina toisesta ja tulee läheisemmäksi.

 

Eli toivon että Anna tajuaisi, että omat tarpeet pitää viestiä. Se että toinen ei heti kohtaa tunteilla toista siten kuin toinen haluaa, ei ole merkki epäsopivuudesta. Vaan siitä, että yhteisiä tapoja olla yhdessä ja kohdata toinen pitää vielä harjoitella. 

 

Sama tuon Porvoon matkan kanssa. Leikkaus sai olettamaan, että ehdotus kumpusi tuosta kaverusten keskustelusta. Hai olettaa, mitä Anna ehkä haluaa. Anna haluaa jotain muuta, mutta sen sijaan että soittaisi ja juttelisi asiasta Haille, kertoo kameralle ettei tule kohdatuksi. Ohjelma ei kerro miten hän tämän jälkeen toimi, toivottavasti asiasta juteltiin yhdessä avoimesti. 

 

Ei oo kyllä helppoa olla tällaisessa ohjelmassa. Hatunnosto kaikille osallistujille! Ja tsempit jälkipyykin ja somen kanssa pärjäämiseen!

Hirmuisen epävarmoja osallistujia on tällä kaudella. Vai onko se niin, että ohjelmaan hakeutuvat vain rakkaudessa monesti pettyneet ja siksikin epävarmat?

Jenni on ihan mainio tapaus, mutta saanut selvästi pahasti nenilleen aiemmin ja siihen itsekin monesti viittaa.

Anna on 30 000 askeleen kävelytavoitteineen hirmuisen epävarma ja odottaa mieheltä varmuutta, korjausta itseensä.

Taina on sellainen unelmavaimo, mutta vaatisi todella empaattisen ja tasaisen miehen, ehkä sellaisen maajussin. 

Epävarmuutta on miehissäkin. Miksi ei voi mennä varmana ja iloisena suhteeseen, miksi pitää olla niin hankalaa ja analyyttistä ja mä koen ja sä koet ja musta tuntuu?

Vierailija kirjoitti:

Juhannusjaksosta on aika vaikea sanoa että mitä Jennille ja Jyrkille tulee tapahtumaan jatkossa, läheisyyttä kuten pussailua ja hassuttelua jne. on näkyvissä joo, mutta samaan aikaan Jennin silmistä paistaa tunne ettei ole riittävän tyytyväinen tai joku vaan painaa, ärsyttää. Jenni on tosi hyvä esittämään pirteää ja varmasti onkin perusluonteeltaan pirteä, mutta silmistä näkee ettei vilpittömästi ole tyytyväinen vaan enemmänkin stressaantunut, kokoajan. Ja Jyrkin kysyessä että hakeeko nyt opettajan virkaa pelkästään Kotkasta vai Helsingistä, oli Jenni oli vastannut "hae Kotkasta ainoastaan". Aika paljonpuhuva vastaus mitä tämän parin tulevaisuuteen tulee, sanoisin. 

Luulitko että avioliitto on pelkkää tyytyväisyyttä?

Et voi tietää vaikka olisivat sopineet että muuttavat yhdessä Kotkaan. Asiat saadaan näyttämään dramaattisemmilta leikkelemällä ja jättämällä pois.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä työttömyys, jos sellainen kohdalle sattuu, rikkoo avioliiton. Olimme mieheni kanssa naimisissa 15 vuotta ja sitten jouduin työttömäksi kun työpaikallani henkilökuntaa jouduttiin vähentämään 2/3 verran ja minä jouduin työttömäksi. Mieheni sanoi, että jos en vuoden aikana saa työpaikkaa niin sitten tulee ero. Ja ero siitä tuli.

Kuulostaa tosirakkaudelta kaiken se kestää... 

Iso haloo tehty siitä, että Jenni joutuu ottamaan vastuuta (tai näin kuvitellaan) taloudesta. Iät ja ajat ja yhä edelleen on moni sitä mieltä, että miehen tehtävä on, jos ei nyt elättää perhettä, olla se enemmän ansaitseva puoli. Eikä puhuta mistään naislapsesta. Minusta Jenni ei kylläkään vaikuta mitenkään erityisen aikuiselta ja edelliset suhteet ovat pelkkää spekulointia.

Miehenä en voisi kuvitellakaan, että jättäisin naisen jos tämä jäisi työttömäksi. Toisin päin se tuntuu olevan hyväksyttävämpää? Kyllähän parisuhteesssa, pitkässä sellaisessa, tulee vastaan kaikenlaista vastoinkäymistä, esim. sairastelua, lasten ja muiden läheisten asettamia haasteita, jopa konkursseja jne.

Siis Jyrkin käsitys perinteisistä rooleista näyttää tarkoittavan tosiaan sitä että itse makaa kaljamahansa päällä sohvalla ja katsoo futista ja Jenni siivoaa ja kokkaa ja käy töissä 😂😂 Lol. Moni nykynainenkin sanoessaan että haluaa miehestä perheenpään, tarkoittaa sitä vastuunkantavaa ja luotettavaa miestä joka pärjää helposti omillaan ja osaa suojella perhettään. Hän osallistuu myös perheen huolehtimiseen muin keinoin kuin pelkästää taloudellisesti. Perheenpää ei tarkoita sitä että mies vain makaa sohvalla kalja kädessä hälläväliä asenteella. Kunnollinen perheenpää kasvattaa lapsiaan ja huoltaa kotiaan ilman että naisen tarvitsee siitä muistuttaa. Se on sitä vastuunkantoa.

En kyllä ymmärrä, miksi Jyrkin työttömyydestä jankutetaan. Hänhän käy työssä, on hyvä työpaikka, jopa kaksi! 

Tainan olemuksen perusteella luulin häntä aluksi hyvin vahvaksi, äänekkääksi ja voimakastahtoiseksi. Mielestäni hän ei edelleenkään vaikuta mitenkään erityisen herkältä ihmiseltä. Todellisuudessa luulen, että hän ei vain ole yhtään kiinnostunut Matista ja jankuttaa siksi turvattomuudesta. Joka toinen sana on turvaton tai turvallinen. Juhannuksen viettokin näytti jotenkin ankealta muihin pareihin verrattuna. Kaikilla meillä on jotain traumoja, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, mutta ei niiden taakse voi joka käänteessä piiloutua. 

Isojen kaupunkien ulkopuolella (kuten nyt vaikkapa Kotkassa) voi muuten pyörittää peruskeskiluokkaista perhe-elämää taloudellisesti huomattavasti helpommin, JOS molemmat puolisot vaan ovat sellaisilla aloilla, että töitä ko. paikkakunnalla riittää. Ei tarvitse edes olla kovin kummoiset työt, kun pääsee jo keskiluokkaiseen elintasoon. 

Vierailija kirjoitti:

Jyrki vaikuttaa sydämelliseltä ihmiseltä, mutta itselleni olisi ongelma, jos mies heti alkuun ilmoittaisi, että häneltä ei sitten autoja ja asuntoja tule. Eikä välttämättä tule edes kuluihin osallistumista, jos ei ole työpaikkaakaan. Ja vaikka olisikin, niin ei niillä opettajien palkoilla herroiksi elele. Tuntuu tosiaan oudolta, että Jyrki ilmoitti haluavansa perinteiset miehen ja naisen roolit parisuhteessa, mutta nyt ei sitten haluakaan. Vai onko hänelle perinteiset roolit sitä, että mies katsoo jalkapalloa telkkarista ja leikkaa nurmikon kerran viikossa, naisen hoitaessa samaan aikaan kodin, lapset, toimeentulon ja ruuan pöytään jne. Tietääkö Jyrki itsekään mitä haluaa? Ei ainakaan autoa, asuntoa tai säästöjä. 

Jyrki halusi siis perinteisen juopon roolin. Käy töissä silloin kun huvittaa, ei elätä vaimoa eikä lapsia. Hymyilee kun saa mitä haluaa ja tekee aivan bare minimumin takaisin. Esim se nurmikon kastelu vie suurin piiirtein saman verran aikaa kuin yhden iltapalan tekeminen + poissiivoaminen lapsiperheelle ja siitä piti vielä ylistää häntä kuin olisi tehnyt jotain erityistä.

 

Jenni ja Jyrki ovat siis epäsopiva pari koska Jyrki ei tiedosta että ollakseen mies, pitää olla valmis tekemään myös epämiellyttäviä asioita. Jenni tosin jää yksin siksi että hänelle sopivia miehiä on todella vähän ja sinkkuna vielä vähemmän.

Parasta viihdettä on kyllä lukea näitä kommentteja täällä, Jenni ja Jyrki , alkoholisti ja miesvauva... taattua vauvapalstaa!! :D

Minulla on ihana ja kaikin tavoin perheestään huolehtiva mies. Häneen voin luottaa todella! Mutta kun sairastun, hän saattaa jättää minut koko päiväksi sänkyyn lojumaan. Itse kaipaisin huomiota, että tultais kysymään vointia, tuotais syömistä ja  juomista yöpöydälle jne. Olen lakannut ärtymästä asiasta, koska tajusin ahaa-elämyksen tavoin, että hän kaipaa sairastuessaan rauhaa, että pidän lapset ja koiran loitolla ja hän voi nukkua koko päivän rauhassa. Hän ajattelee, että olen itsekin tyytyväinen sellaiseen sairaspäivään yksinäisyydessä. 

Annalta toivoisin, että hän keskittyisi hieman vähemmän analysoimaan itseään ja tarpeitaan ja  kääntäisi huomiotaan myös sen toisen ihmisen tarpeisiin ja persoonaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihana ja kaikin tavoin perheestään huolehtiva mies. Häneen voin luottaa todella! Mutta kun sairastun, hän saattaa jättää minut koko päiväksi sänkyyn lojumaan. Itse kaipaisin huomiota, että tultais kysymään vointia, tuotais syömistä ja  juomista yöpöydälle jne. Olen lakannut ärtymästä asiasta, koska tajusin ahaa-elämyksen tavoin, että hän kaipaa sairastuessaan rauhaa, että pidän lapset ja koiran loitolla ja hän voi nukkua koko päivän rauhassa. Hän ajattelee, että olen itsekin tyytyväinen sellaiseen sairaspäivään yksinäisyydessä. 

Annalta toivoisin, että hän keskittyisi hieman vähemmän analysoimaan itseään ja tarpeitaan ja  kääntäisi huomiotaan myös sen toisen ihmisen tarpeisiin ja persoonaan. 

Annan maailmassa hän ja hänen tunteensa ovat universumin keskipiste ja jokainen joka ei anna hänelle riittävästi huomiota, ei kohtaa häntä riittävän hyvin. Annaa häiritsee aivan valtavasti se että Hai pystyy elämään elämäänsä miettimättä että mitähän Anna ajattelee.