Mies jättää kotiin yksin kipeänä

Ei kannattaisi hoivailla miestä. Nyt ainakin näet millainen hän on ja mitkä ovat hänen prioriteettinsa. 

Voihan naisvauva sentään. Oletko muuttanut suoraan vanhempien luota miehen kanssa yhteen ja itsenäistymisvaihe jäi aikoinaan kokonaan välistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksin olen sairastanut kaikki kuumeet ja muut taudit. Yksin asunkin ja en kyllä jaksaisikaan sairaana toista ihmistä viereen. Minusta on ihana sairastaa ja levätä rauhassa ja hiljaisuudessa.

Sinä et kuitenkaan hoivaa etkä tee kaikkeasi jonkun sellaisen puolesta, jonka odotat tekevän samoin sinulle.

Onko siis toisen omaehtoisessa auttamisessa kyse vaihtokaupasta? Eli odotetaan vastapalvelusta, jos autetaan jossain asiassa toista?  

Kyllä, parisuhteissa usein on. Sitten harva edes sanoo sitä ääneen  eli kumppanin pitää osata korvata palvelukset ihan sanomattakin. 

Olen eri, mutta minusta tämä on manipulointikeino. Uhrautumalla ja uhrautumalla yritetään yksipuolisesti määrittää molempien osalta miten meidän parisuhteessa ollaan yhdessä. Kyllä molempien pitää suhteessa antaa ja auttaa, mutta vapaaehtoisesti ja itselle luontevalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on tuo asenne, hankittuanne lapsia sinä hoidat lapset järkyttävässä flunssassa, mies sen sijaan lähtee reissuun tuulettumaan. Koska mies mitä todennäköisimmin tällä kertaa saa flunssan sinulta, kohtele miestä sitten samalla lailla kuin mies sinua. Sairastakoon keskenään, aikuinen ihminen.

En allekirjoita. Ei meillä ole koskaan aikuista flunssapotilasta tarvinnut hyysätä, mutta kyllä lapset ja muut pakolliset hoidetaan jos toinen makaa sängyn pohjalla. Tietysti. Ihan eri asia.

Sama täällä. Saatetaan lähteä vaikka niitten lasten kanssa mökille, että toinen saa sairastaa rauhassa. Tosin yleensähän ne lapset on kipeänä samaan aikaan, silloin ei onnistu. Lasten tullessa sitä joutuu kyllä yleensä opettelemaan pärjäämistä kipeänäkin, koska eihän töistä voi olla pois siksi että puoliso ja lapset sairastaa, ellei nyt joku ihan kuolemantauti ole. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies kyselee rasittavuuten asti mun vointia ja tarvitsenko mitään silloin kun olen kipeä. Siis ihan jatkuvasti, kun itse haluaisin vaan sairastaa rauhassa ja riittäisi että kävisi välillä tsekkaamassa että mulla on vettä, särkylääkkeitä ja nenäliinoja. 

Jätä se sika

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh huh. Ei kannata miehen parisuhteeseen alkaa. Aivan sairas aloitus taas.

 

 

Älä sotke aapeen sekoilua kaikkiin naisiin. Mun ex-mies suuttui kun kävin kaverin luona naapurissa vaikka miehellä oli nuha. Ja vielä lämpöä 37.5. Olin poissa puolisen tuntia ja mies soitti oloaan valittaakseen sinä aikana 2 kertaa. Minun tehtäväni oli istua hänen vieressään kuuntelemassa voivotusta ja sivellä otsaa kostealla pyyhkeellä. :D

Joo, sorry. Ei pitäisi sotkea. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä kuumetta on oikeasti joku lähemmäs 40 astetta ja vointi heikko, kyllä siinä olisi syytä pysytellä ainakin lähiseudulla ja kysellä säännöllisesti kuulumisia, että pääsee apuun jos tilanne pahenee. Eikä todellakaan jättää koiraa sairaan hoidettavaksi. Suurin osa normi nuhakuumeista on kuitenkin sellaisia, että aikuinen pärjää hyvin yksinkin, varsinkin jos puoliso käy kaupassa ennen lähtöään ja varmistaa että kotoa löytyy kaikkea tarpeellista. 

Ei taida olla, jos jaksaa tänne kirjoitella.

Järkyttävän kylmiä kommentteja.  Sairaana kaikki tuntuu monin verroin pahemmalta. 

Kyseessä ei ole vaan tämä yksi asia, mies lähtee Helsinkiin. Tuntuuko ajatus ylipäätänsä sinusta pahalta   että hänellä on ns. Omia menoja,  miten hän yleensä suhtautuu sinuun, osoittaako hellyyttä, mielenkiintoa,  laittaako hän matkaltaan viestiä, kuinka voit. 

Se että sinä hoivaat häntä- rakastat häntä. 

Onko hän yleensäkin poissa, kun olet kipeä?

Millainen hän on muulloin?

Itsekin sairastan nyt yksin,  pyysin miesystävää käymään ja hän tuli. Tee sinä samoin. Jos hän tänään on seuranasi, itse olisin tyytyväinen. 

Oletko aikuinen ollenkaan? En ymmärrä miksi haluat väkisin tartuttaa rakkaaseen ihmiseen sen kamalan taudin. Minä ainakin käsken vaimoa menemään mökille asumaan tai sitten menen sinne itse sairastamaan. Tiedätkö mitä rakkaus on?

Vaikea kuvitella ap että olet aikuinen nainen. Kuulostat lapsen tasolle jääneeltä läheisriippuvaiselta. Toivottavasti mies on ehtinyt jo kauas karkuun...

Mikä itkupilliuhriutuja. 

Tällaiset perusflussat sairastan mieluiten yksin, ettei tarvitse puhua mitään. Ainoa, mitä mieheltä toivon, on kauppareissu, paljon nenäliinoja, mustaherukkamehua pullotolkulla, jotain limua ja jotain helppoa syötävää. Suolakeksit tai sipsit maittaa silloin parhaiten.

Eri asia on sitten vakavammat jutut ja pahemmat kivut. Kerran olen viestittänyt miehelle, että nyt kaipaan kotiin jonkun avaamaan oven ensihoitajille. En päässyt ylös sängystä omin avuin kipujen vuoksi. Hän tietää, etten pienestä pyydä apua, joten vartin päästä oli jo kotona. Taisi ajaa ylinopeutta. Hän on hyvä ja huolehtiva puoliso, vaikka miesflussassaan kaipaakin itse sitä kädestä pitäjää.

Vahva nainenko se siellä. Täältä ei heru tippaakaan sääliä tuolle myrkylliselle käytösmallille.

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävän kylmiä kommentteja.  Sairaana kaikki tuntuu monin verroin pahemmalta. 

Kyseessä ei ole vaan tämä yksi asia, mies lähtee Helsinkiin. Tuntuuko ajatus ylipäätänsä sinusta pahalta   että hänellä on ns. Omia menoja,  miten hän yleensä suhtautuu sinuun, osoittaako hellyyttä, mielenkiintoa,  laittaako hän matkaltaan viestiä, kuinka voit. 

Se että sinä hoivaat häntä- rakastat häntä. 

Onko hän yleensäkin poissa, kun olet kipeä?

Millainen hän on muulloin?

Itsekin sairastan nyt yksin,  pyysin miesystävää käymään ja hän tuli. Tee sinä samoin. Jos hän tänään on seuranasi, itse olisin tyytyväinen. 

Pyysit miestä tartuttamaan itsensä. Toi ei ole rakkautta vaan perin itsekästä. Miksi ette osaa ajatella sitä toista ihmistä, vaan hänen pitää tartuttaa itsensä että teistä vauvoista tuntuu paremmalta?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen myös kuumeessa ja flunssassa, mies lähti kavereiden kanssa viettämään iltaa, ja se on ihan ok.

Lepään mielelläni itsekseni, yöpöydällä on nenäliinoja, Buranaa ja juomista, jääkaapissa syötävää jos maistuu. Katselen netflixiä ja hengaan täällä palstalla, en kaipaa kädestä pitelijää. Enkä jaksa pitää seuraa, niin miksi toisen pitäisi nököttää kotona vain siksi että mä olen kipeä?

Riippuu siitä, kuinka kipeä on. Minulla oli kerran influenssa ja mies lähti lasten kanssa vanhemmillaan käymään. Mielestäni hän teki silloin väärin, koska olin niin huonossa kunnossa etten oikein pärjännyt ilman apua. Selvisin jotenkin, mutta pelko jäi. Makasin vuoteessa, enkä muista muuta kuin hirveän palelun. En esim. muista kuinka selvisin vessaan tai takaisin sänkyyn. Flunssan kanssa pärjää, mutta influenssa oli sellainen, että yksin jääminen tuntui hirveältä. 

Ap tuskin on enää paikalla, mutta jos tuo asetelman epätasapaino häiritsee (eli että hän huolehtii puolisosta kun tämä on sairas, mutta puoliso ei hänestä), niin sitten hänen pitää tuoda se tilanne tasapainoon. Eli lähteä vaikka tyttöjen kanssa kylpylään seuraavan kerran kun puoliso sairastaa. Tai edes jättää pois se ylimääräinen paapominen, kuten kuumien juomien keittely ja nenäliinojen ja herkkujen ostaminen, vaikka puoliso sieltä sängynpohjalta jotakin huutelisikin.

Itse olen sitä mieltä, että kumppanista huolehditaan kun hän on kipeä, mutta sen tulee olla vastavuoroista, koska muuten iskee vtutus.