En tee vapaaehtoistöitä lastemme urheiluseurassa vaikka periaattessa pitäisi
Toivun parhaillaan todella pahasta burn outista. Siis sellaisesta, että pahimmillaan oli itsetuhoisia ajatuksia. Töissä työkuormaa on sopeutettu ja vapaa-ajalla teen lähinnä asioita, jotka ovat minulle voimavara eikä kuluttava tekijä.
Koko kesän on ollut huono omatunto, kun en osallistu mihinkään talkootyöhön. Ei vaan oikeasti ole resursseja viettää koko viikonloppua talkootyössä töiden päälle. Lasten urheilun hoidan. Kuljetan, kustannan, kannustan sekä välillä vähän valmennan omiani. Ja joo, lapsilla on isä, mutta työssä, jossa on paljon pois. Perusarki on minun vastuulla ja kaikki talkootyöt osuneet ajoille, jolloin mies ei ole kotona.
En haluaisi missään urheiluseurassa avautua burn outista ja muista ongelmistani, mutta tuntuu töykeältä, että jätän vaan osallistumatta. Miten te muut olette onnistuneet olemaan osallistumatta? Oletteko vaan jättäneet väliin sen kummempia ajattelematta?
Kommentit (397)
Olin aikoinaan paljon myymässä makkaraa. Se oli kätevää ja helppoa.
Yhdellä kerralla oli turnauksessa minä, ex, ex n sen hetkinen vaimo ja ex appivanhemmat.
Me saatiin oma osuutemme nopeasti hoidettua. Ylimääräiset vuorot lahjoitin aina jollekin yh äidille, siis tein hänen puolestaan.
Kivoja muistoja.
Jotkut tekee, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Talkoorahojen jyvittäminen niille, jotka ne tekevät, ei ole verottajan hyväksymä toimintatapa. Talkootulo pitää jakaa kaikkien kesken tasan, muussa tapauksessa se katsotaan talkoita tehneet henkilökohtaiseksi tuloksi ja niistä pitää maksaa verot normaalisti.
Ei niitä virallisesti jyvitetä. Kaikkien pitää vain hoitaa tavalla tai toisella sovittu summa kasaan. Eli Marjatan porukat tuo rahaa talkoilemalla, Tiinan porukat ennemmin maksavat vastaavan summan sponssina tilille ja koska kaikki laskut menee könttänä joukkueen tililtä, myös Esteri saa joukkueasun vaikka vanhemmat eivät ole vielä euroakaan tilille tuottaneet.
Jossain vaiheessa rahastonhoitaja ilmoittaa Esterin porukoille että heillä puuttuu sovitusta summasta vielä x euroa, jos Esterin porukat ei ala maksella tai talkoilla.
Verotarkastusta odotellessa...
Vierailija kirjoitti:
Olin aikoinaan paljon myymässä makkaraa. Se oli kätevää ja helppoa.
Yhdellä kerralla oli turnauksessa minä, ex, ex n sen hetkinen vaimo ja ex appivanhemmat.
Me saatiin oma osuutemme nopeasti hoidettua. Ylimääräiset vuorot lahjoitin aina jollekin yh äidille, siis tein hänen puolestaan.
Kivoja muistoja.Jotkut tekee, toiset ei.
Jep. Toki riippuu mitä pitäisi tehdä. Meidän lasten joukkue oli kerran isoilla festareilla töissä joukkueen hyväksi. Suurin osa vanhemmista ei halunnut töihin, vaikka tuotto joukkueelle oli 15e/h ja vuoron jälkeen festareille sai jäädä ilmaiseksi.
Minä ja mies soitettiin kaverit läpi ja saatiin 12 talkoolaista töihin näillä ehdoilla. Joukkue sai 1440e ja me päästiin kavereiden kanssa ilmaiseksi festareille. Ei pöllömpi diili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talkoorahojen jyvittäminen niille, jotka ne tekevät, ei ole verottajan hyväksymä toimintatapa. Talkootulo pitää jakaa kaikkien kesken tasan, muussa tapauksessa se katsotaan talkoita tehneet henkilökohtaiseksi tuloksi ja niistä pitää maksaa verot normaalisti.
Ei niitä virallisesti jyvitetä. Kaikkien pitää vain hoitaa tavalla tai toisella sovittu summa kasaan. Eli Marjatan porukat tuo rahaa talkoilemalla, Tiinan porukat ennemmin maksavat vastaavan summan sponssina tilille ja koska kaikki laskut menee könttänä joukkueen tililtä, myös Esteri saa joukkueasun vaikka vanhemmat eivät ole vielä euroakaan tilille tuottaneet.
Jossain vaiheessa rahastonhoitaja ilmoittaa Esterin porukoille että heillä puuttuu sovitusta summasta vielä x euroa, jos Esterin porukat ei ala maksella tai talkoilla.
Verotarkastusta odotellessa...
Sen kun tulee tarkastamaan. Kaikki mitä näkyy on, että vanhemmat x y ja z ovat tehneet talkoita, vanhemmat a, b ja c maksaneet sponsorirahaa ja joukkueen tililtä on maksettu koko joukkueen laskuja.
Ethän myöskään vaadi ketään muuta tekemään vapaaehtoistyötä sinun lapsen takia?
Vierailija kirjoitti:
Ethän myöskään vaadi ketään muuta tekemään vapaaehtoistyötä sinun lapsen takia?
Lapsi on osa joukkuetta ja ei saa jättää toiminnasta ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaamatkustajat ovat tuttuja ihan kaikissa harrastuspiireissä. Yhdistys tarvitsee hallinnon (hallitus, vastuuhenkilöt), kirjanpidon, varainhankinnan, raha-asioiden päivittäisen hoitamisen, leiri- ja retkiasioiden sekä niitä varten hankittujen kalusteisen houtamisen, viikoittaset kokoukset ja isojen retkien ja leirien järjestämisen. Näin esimerkiksi partiolippukunnissa.
Arvatkaapa, montako vapaaehtoista löytyy, kun pitää järjestää valvojia retkille ja myyjäisten järjestäjää. Tai vaikka kolon siivouspäivänä.
Oma lapsi yleisurheilee. Minulla ei ole elämäntilanteen vuoksi mahdollista osallistua talkoisiin, kun lapsen seura järjestää kisoja. En kyllä silti koe olevani mikään vapaamatkustaja lapseni harrastamisessa, kun olen tänäkin kesänä ollut kentänlaidalla 20 päivänä lapseni kilpaillessa, ilmoittanut lapsen sinne kilpailuun, kuskannut, m
Sinä nimenomaan vapaamatkustat. Myönnä edes se. Älä luettele mitään lapsesi ilmoittautumisia tai eväitä! Se on ihan normaalia lapsen hoitamista, että laitat sille ruokaa, kuskaat ja otat kiukut vastaan. Normaali vanhemman tehtävä. Kehtaatkin!!!
Sinä nimenomaan vapaamatkustat. Myönnä edes se
Klassista lusmuilua: Ei voi osallistua kilpailujen järjestämiseen-> on kuitenkin koko ajan yleisössä / kentän laidalla. Miksei samantien voi ilmoittautua talkoisiin, jos on kuitenkin tulossa paikalle?
Harrastuksen hinnan kuuluu kattaa kaikki kustannukset. Kuulin jopa sellaista, että junnujen vanhempien keräämät talkoorahat olisivat menneet edustusjoukkueelle. Jos totta, niin aika törkeää.
Vähän ohis, mutta olen nuorempien työkavereiden lasten harrastusrumbaa seuratessani miettinyt monesti, kuinka alle 10- vuotiaiden liikuntaharrastus on kuin päivätyö, joka stressaa vanhempia ja edustuspaikoista kilpaileminen myös lapsia. Monet treenit viikossa ja pitkän matkan takana olevia viikonlopputurnauksia, joiden takia otetaan vapaapäivä koulusta/töistä tai tullaan kotiin sunnuntaina aamuyöllä. Eikö enää missään ole liikuntaharrastusryhmiä, joissa saa höntsäillä ja liikkua liikkumisen ilosta? Harvasta tulee litmasia tai selänteitä, tärkeämpi tavoite olisi loppuelämän kestävä liikunnallinen elämäntapa. Omat lapset ovat jo aikuisia. Lapsena harrastivat erilaisia palloilulajeja, osan aikaa kilpailumielessä, mutta tärkeintä on, että harrastavat liikuntaa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama säbä joukkueenjohtaja ja valmentaja jatkaa:
Kerran erään vanhemman kanssa kävi niin, että pistin joukkueenjohtajana kaksi kuukautta ennen turnausta watsappiin viestiä, omiin kotiturnauksiin tarvitaan talkoovastaava ja talkoolaisia, jotta voidaan pyörittää kioskia.
Yksikään ei ilmoittautunut talkoovastaavaksi, joten sovittiin koutsien kanssa, että jätetään kioski järjestämättä ja annetaan kioskivastuu isompien junnujen joukkueelle, joka sitten sai rahat kiskasta. Tässä oli enemmän aktiivisia vanhempia.
Lopputulema oli se, että sain vihaisia viestejä siitä, että nyt harrastusmaksu nousee kun en jaksa hoitaa asioita joukkueessa.
No, onpa typeriä vanhempia osunut samaan joukkueeseen.
Näin yksilöurheilijan vanhempana, joka mm. eli koko kesälomansa lapsen kisojen ehdoilla, on jotenkin vaikea ymmärtää,
Meillä on säbävalmentajan kanssa sama tilanne. Ajattelin myös ensin että osuipa yhteen porukkaan paljon tällaisia. Mutta vuosi vuoden jälkeen kokoonpanosta riippumatta näitä vanhempia on enemmän.
Tällä hetkellä mun valmentamissa joukkueissa on yhteensä 25/125 perheestä jotka osallistuu aina kun pystyy ja varmaan saman verran niitä jotka ei osallistu ikinä mihinkään. Ja noista 25 lusmuperheestä reilusti yli puolet on pienempien joukkueissa kun taas aktiivisista suurin osa isojen joukkueissa
Eli tilanne näyttää olevan pahempaan päin.
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksen hinnan kuuluu kattaa kaikki kustannukset. Kuulin jopa sellaista, että junnujen vanhempien keräämät talkoorahat olisivat menneet edustusjoukkueelle. Jos totta, niin aika törkeää.
Esimerkiksi monella seuralla on vaikkapa seuramaksu, tai vähintäänkin jäsenmaksu, joka menee seuralle. Ei joukkueelle. Sillä sitten katetaan vaikka kirjanpidot sun muut semmoiset, mutta mistäpä tuota tietää ohjautuuko sitä sille edustusjoukkueellekin?
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksen hinnan kuuluu kattaa kaikki kustannukset. Kuulin jopa sellaista, että junnujen vanhempien keräämät talkoorahat olisivat menneet edustusjoukkueelle. Jos totta, niin aika törkeää.
Mä olen omassa lajissa kuullut eräästä seurasta samaa. Kyseisessä seurassa oli joukkopako meidän seuraan mm tästä syystä johtuen. Tosin aika villiltä kuulostaa meno kyseisessä seurassa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän myöskään vaadi ketään muuta tekemään vapaaehtoistyötä sinun lapsen takia?
Lapsi on osa joukkuetta ja ei saa jättää toiminnasta ulkopuolelle.
Lapsen voi ja saa jättää toiminnasta ulkopuolelle, jos vanhempi ei maksa. Jos vanhempainillassa on sovittu, että noin puolet kustannuksista katetaan talkootöillä, joihin kaikkien oletetaan osallistuvan, (haravointi, lumenluonti, inventaariot, joululahjojen paketointi...) sinä joko osallistut töihin, teet joukkueelle lahjoituksen tai otat kersasi pois joukkueesta.
Ei se joukkueeseen kuuluminen mikään sosiaalietuus ole.
Vierailija kirjoitti:
Eikö enää missään ole liikuntaharrastusryhmiä, joissa saa höntsäillä ja liikkua liikkumisen ilosta?
Aika harvassa ovat kun kouluillakaan ei ole kerhotoimintaa. Tilausta varmaan olisi, mutta kukapa sitä lähtisi ilmaiseksi pyörittämään?
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksen hinnan kuuluu kattaa kaikki kustannukset. Kuulin jopa sellaista, että junnujen vanhempien keräämät talkoorahat olisivat menneet edustusjoukkueelle. Jos totta, niin aika törkeää.
Ei kaikkia kustannuksia voi tietää etukäteen. Kauden alussa ei välttämättä ole esimerkiksi selvää millä paikkakunnilla kilpailut ovat. On vähän eri kulut jos kaikki ovat oman kunnan lähialueella vs kaikki toisella puolella Suomea (kuten meidän yhdellä lapsella tänä vuonna).
Ja ainakaan meidän lasten lajissa ei ole mitään järkeä, jos ei käy siellä kilpailuissa yhtään. Eli ei ole vaihtoehto jättää menemättä edes joihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän myöskään vaadi ketään muuta tekemään vapaaehtoistyötä sinun lapsen takia?
Lapsi on osa joukkuetta ja ei saa jättää toiminnasta ulkopuolelle.
Lapsen voi ja saa jättää toiminnasta ulkopuolelle, jos vanhempi ei maksa. Jos vanhempainillassa on sovittu, että noin puolet kustannuksista katetaan talkootöillä, joihin kaikkien oletetaan osallistuvan, (haravointi, lumenluonti, inventaariot, joululahjojen paketointi...) sinä joko osallistut töihin, teet joukkueelle lahjoituksen tai otat kersasi pois joukkueesta.
Ei se joukkueeseen kuuluminen mikään sosiaalietuus ole.
Tämä. Kauden aluksi sovitaan pelisäännöt ja jos et niitä aio noudattaa, niin pitää poistua joukkueesta. Miksi tämä on niin vaikea konsepti? Vai vaatiiko nämä ihmiset muita maksamaan myös sen oman lapsen kausimaksun? Ihan sama asia nimittäin.
Aaah, kyllä taas kannatti olla lapseton sinkku! Ei tarvitse ikinä osallistua mihinkään joutaviin kissanristiäisiin mihin ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis, mutta olen nuorempien työkavereiden lasten harrastusrumbaa seuratessani miettinyt monesti, kuinka alle 10- vuotiaiden liikuntaharrastus on kuin päivätyö, joka stressaa vanhempia ja edustuspaikoista kilpaileminen myös lapsia. Monet treenit viikossa ja pitkän matkan takana olevia viikonlopputurnauksia, joiden takia otetaan vapaapäivä koulusta/töistä tai tullaan kotiin sunnuntaina aamuyöllä. Eikö enää missään ole liikuntaharrastusryhmiä, joissa saa höntsäillä ja liikkua liikkumisen ilosta? Harvasta tulee litmasia tai selänteitä, tärkeämpi tavoite olisi loppuelämän kestävä liikunnallinen elämäntapa. Omat lapset ovat jo aikuisia. Lapsena harrastivat erilaisia palloilulajeja, osan aikaa kilpailumielessä, mutta tärkeintä on, että harrastavat liikuntaa edelleen.
Ikävä todeta, mutta jos rahkeet ei riitä niin on lopetettava. Siellä on paljon perheitä, joille treeneistä tai myynneistä suoriutuminen ei ole ylivoimaisen vaikeaa.
Talkoorahojen jyvittäminen niille, jotka ne tekevät, ei ole verottajan hyväksymä toimintatapa. Talkootulo pitää jakaa kaikkien kesken tasan, muussa tapauksessa se katsotaan talkoita tehneet henkilökohtaiseksi tuloksi ja niistä pitää maksaa verot normaalisti.
Ei niitä virallisesti jyvitetä. Kaikkien pitää vain hoitaa tavalla tai toisella sovittu summa kasaan. Eli Marjatan porukat tuo rahaa talkoilemalla, Tiinan porukat ennemmin maksavat vastaavan summan sponssina tilille ja koska kaikki laskut menee könttänä joukkueen tililtä, myös Esteri saa joukkueasun vaikka vanhemmat eivät ole vielä euroakaan tilille tuottaneet.
Jossain vaiheessa rahastonhoitaja ilmoittaa Esterin porukoille että heillä puuttuu sovitusta summasta vielä x euroa, jos Esterin porukat ei ala maksella tai talkoilla.