Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa olla tekemisissä äitini kanssa, kun hän tartuttaa katastrofiajattelunsa minuun
19.08.2024 |
Mitä tahansa kerron kuulumisistani, niin hän alkaa mistä tahansa arkisesta ja neutraalista asiasta vouhottaa kamalia katastrofiajatuksia. Jos vaikka kerron, että kävin eilen sienessä ja siellä oli hyttysiä, niin alkaa ahdistunut vuodatus, miten minun täytyy nyt huolella tarkkailla onko tullut puremia kun hyttyset voi Suomessakin levittää jotain tauteja ja sitten tulee oireineen lista mitä tauteja. Tai jos mainitsen nukkuneeni liian vähän viime yönä, niin saan kuulla monta katastrofiskenaariota siitä mihin kamalaan ja jopa hengenvaaralliseen huonosti nukutut yöt saattaa johtaa. Lista on loputon. Pikku haava muuttuu hetkessä hengenvaaralliseksi verenmyrkytysvaaraksi jne. Ja saan perääni vielä viestejä missä tulee lisää kamalia katastrofiskenaarioita, linkkejä joihinkin amerikkalaisiin artikkeleihin missä joku oli kuollut pieneen haavaan jne. Sinänsä äitini ei aivan päästään keksi näitä asioita, sillä onhan mahdollista, että vaikkapa haavasta voi joskus tulla verenmyrkytys. Mutta todennäköisyys on siihen aivan äärimmäisen äärimmäisen pieni. No, silti huomaan miten hän onnistuu tuolla pelottelemaan ja saamaan minut ahdistumaan, vaikka kuinka yrittäisin ajatella järkevästi. Ollaan tästä asiasta riideltykin monta kertaa, hän ei suostu ymmärtämään kantaani vaan sanoo vain tarkoittavansa hyvää ja yrittävänsä auttaa. Joudun pian katkaisemaan kaiken yhteydenpidon ja estämään hänen viestit, kun ahdistaa niin paljon aika kun olemme tekemisissä niin kuulla monta skenaariota siitä mitä kamalaa ja hengenvaarallista onkaan taas jostain mitättömästä pikkujustusta seuraamassa (minulle). Neuvokaa mitä tälle voi tehdä?
Kommentit (444)
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä känkkäränkkiä!
Onko todellisuuden rauhallisessa hyväksymissä jotakin känkkäränkkämäistä? Erikoinen tulkinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aikuinen ahdistuu kuullessaan borrelioosista tai ruususta (bakteeritulehdus vaikka kantapäähalkeamasta päässyt) tms ongelma ei ole hänen äitinsä vaan juuri sen aikuisen ihmisen oma pää.
Paitsi sinun tilanteessasi, jossa olet se äiti joka ottaa näitä kauhuskenaarioita jatkuvasti esille ja pelottelee ja jakaa oman ahdistuksensa. Opettele käsittelemään tunteesi itse, älä pakota lapsiasi kantamaan puolta taakastasi. Terapiasta voisit saada apua tuohon, että opit olemaan vastuussa omista tunteistasi, etkä pakota niitä muiden korviin vain jotta sinulle tulisi kevyempi olo.
Nelikymppinen on myös jo aikuinen, hänen pitää käsitellä tunteensa ja kestää elämän tosiasioista, punkit levittävät, etenkin länsi-Suomessa kahta sairautta. Siis ihan yleissivistystäkin.
No varmaan lapsesi sitten tietää asiasta, jos se on yleissivistystä? Pidätkö lastasi tyhmänä ja osaamattomana? Onko hän jotenkin yksinkertainen, kun koet että sinun pitää toistella sama punkkiasia hänelle sata kertaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aikuinen ahdistuu kuullessaan borrelioosista tai ruususta (bakteeritulehdus vaikka kantapäähalkeamasta päässyt) tms ongelma ei ole hänen äitinsä vaan juuri sen aikuisen ihmisen oma pää.
Paitsi sinun tilanteessasi, jossa olet se äiti joka ottaa näitä kauhuskenaarioita jatkuvasti esille ja pelottelee ja jakaa oman ahdistuksensa. Opettele käsittelemään tunteesi itse, älä pakota lapsiasi kantamaan puolta taakastasi. Terapiasta voisit saada apua tuohon, että opit olemaan vastuussa omista tunteistasi, etkä pakota niitä muiden korviin vain jotta sinulle tulisi kevyempi olo.
Nelikymppinen on myös jo aikuinen, hänen pitää käsitellä tunteensa ja kestää elämän tosiasioista, punkit levittävät, etenkin länsi-Suomessa kahta sairautta. Siis ihan yleissivistys
En voi kuin puistella päätäni täällä. Ihmetellen.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että olen tällainen omille pienille lapsilleni, mitä ap kuvailee. Katastrofiajattelua ja huolen tartuttamista. Olen korkeasti koulutettu. Tuntuu että tutkimustiedon tiedostaminen jopa pahentaa asiaa minun kohdallani? Olen bakteerikammoinen, aina ennakoin, ylihuolehtiva, erittäin kontrolloiva, äkäinen kun huolehdin, puhun auki asioita ja riskejä liikaa lapsilleni.
Osaksi tämä juontaa lapsuudestani, koska isäni oli alkoholisti ja äiti mahdollisesti luonnehäiriöinen. Tukiverkkoja elämässä ei ole, vaikka isovanhemmat hengissä jne, joten aina on oltava itsellä Plan B myös olemassa. Tunnistan oman ahdistuksen, joka on sisälleni kasvaneena kuin verisuonisto. Ruuhkavuodet kuormittaa, joten ei tässä oikein terapiaankaan ehdi, esim jos Kelan pitkäkestoiseen psykoterapiaan yrittäisi päästä.
Vinkkejä?
Ihan aluksi tosi hienoa, että pystyt tunnistamaan näitä ominaisuuksia itsessäsi etkä uhriudu, torju ja syyllistä tilanteessa, niin kuin moni vanhempi mamma on täällä tehnyt. Ongelman tunnistaminen on ainoa keino parantua siitä, joten olet jo hyvässä alussa. Ja tosiaan tuo, että lisätieto vain lisää sinun tuskaasi ja ahdistustasi, on hyvä tieto ja on hyvä, että tunnistat sen. Sitä täällä ketjussa on koitettu muillekin sanoa, että se jatkuva huolestuttavan tiedon sisäistäminen ei itseasiassa ratkaise tai auta mitään, tai eivät ainakaan muuta elämää parempaan suuntaan.
Avun osalta juuri psykoterapia olisi varmasti oikea ratkaisu, mutta on tietysti haastavaa tehdä siitä todellista tilanteessasi. Ehkä voisi kuitenkin yrittää, aloittaa ottamalla terveyskeskukseen yhteyttä ja selittää tilanne?
Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi sinun tilanteessasi, jossa olet se äiti joka ottaa näitä kauhuskenaarioita jatkuvasti esille ja pelottelee ja jakaa oman ahdistuksensa. Opettele käsittelemään tunteesi itse, älä pakota lapsiasi kantamaan puolta taakastasi. Terapiasta voisit saada apua tuohon, että opit olemaan vastuussa omista tunteistasi, etkä pakota niitä muiden korviin vain jotta sinulle tulisi kevyempi olo.
Nelikymppinen on myös jo aikuinen, hänen pitää käsitellä tunteensa ja kestää elämän tosiasioista, punkit levittävät, etenkin länsi-Suomessa kahta sairautta. Siis ihan yleissivistystäkin.
Tässä ei nyt puhuttu siitä mitä sen nelikymppisen pitää tehdä, vaan sinusta. Kuten sen nelikymppisen, myös SINUN on kannettava vastuu omista tunteistasi. Lakkaa levittämästä pahaa oloa ympäristöösi kaatamalla oman ahdistuksesi lapsesi niskaan. Kevennät omaa taakkaasi, ja samalla annat lapsellesi pahoja ajatuksia ja pelkoja kantaakseen.
Mikset ymmärrä tätä? Opettele käsittelemään tunteesi itse. Lapsesi, aikuinenkaan, ei ole vastuussa sinun ahdistuksesi lieventämisestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveyskeskukseen kertomaan : yritän ohjeistaa lapsiani turvallisuuteen ja kerron terveysasioista oikeaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskukseen kertomaan : yritän ohjeistaa lapsiani turvallisuuteen ja kerron terveysasioista oikeaa tietoa.
Siitä ei kyseisen vastaajan mukaan ollut kysymys. Oli itse huolissaan omasta ylireagoinnistaan ja ylihuolehtimisestaan. Hänellä on itsereflektiokykyä, sinä osaat vain syytellä muita, kuten lapsiasi, kun he eivät enää kestä olla tunnepurkaustesi ja ahdistuksesi paskahuussina jonne ripuloit punkeista ja ruususta 24/7.
Kertoo todella paljon siitä, millaisina epäihmisinä näet lapsesi, kun kohtelet heitä noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskukseen kertomaan : yritän ohjeistaa lapsiani turvallisuuteen ja kerron terveysasioista oikeaa tietoa.
Selität nelikymppiselle "yleistietoa" (sinun mukaasi) uudelleen ja uudelleen? Kuulostaa ihan todella hyödylliseltä ja tarpeelliselta toiminnalta, josta on lapsillesi varmasti todella paljon apua, eikä yhtään vaivaa.
En minä ole aloittajan äiti enkä muidenkaan hysteeristen nelikymppisten täällä kirjoittavien äiti. Nelikymppiset ovat jo lääkäreitä, tutkijoita, päälliköitä, kaikkea mahdollista ja välttelevät tietoa ja silti suhteessa äitiinsä lapsenomaisella tasolla vaikka itsellään jo voi olla aikuistuviakin lapsia.
Jos vaikka osaston (olipa nyt mikä ala tahansa) alaiset tietäisivät julman pomon saavan hysteerisen kohtauksen hän muistaa borrelioosin tai aivokuumeen olemassaolon ja syyttää siitä äitiään - byääääh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä ole aloittajan äiti enkä muidenkaan hysteeristen nelikymppisten täällä kirjoittavien äiti. Nelikymppiset ovat jo lääkäreitä, tutkijoita, päälliköitä, kaikkea mahdollista ja välttelevät tietoa ja silti suhteessa äitiinsä lapsenomaisella tasolla vaikka itsellään jo voi olla aikuistuviakin lapsia.
Jos vaikka osaston (olipa nyt mikä ala tahansa) alaiset tietäisivät julman pomon saavan hysteerisen kohtauksen hän muistaa borrelioosin tai aivokuumeen olemassaolon ja syyttää siitä äitiään - byääääh.
Hienosti vääristelty, sinun kanssasi on varmaan kiva jutella, kun et ymmärrä lukemaasi ja vääristelet niitäkin mitä puolittain luet.
Lapseltasi olet selkeästi saanutkin jo aiheellista palautetta tähän liittyen, sen verran näyttää kirvelevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskukseen kertomaan : yritän ohjeistaa lapsiani turvallisuuteen ja kerron terveysasioista oikeaa tietoa.
Selität nelikymppiselle "yleistietoa" (sinun mukaasi) uudelleen ja uudelleen? Kuulostaa ihan todella hyödylliseltä ja tarpeelliselta toiminnalta, josta on lapsillesi varmasti todella paljon apua, eikä yhtään vaivaa.
Joku antoi neuvon mennä terveyskeskukseen hänelle joka pienille lapsilleen antaa oikeaa tietoa asioista ja varoittelee vaaroista.
Nelikymppinen voisi mennä valittamaan herkkyyttään ettei kestä ajatella punkkeja ja nymfejä ja äitiään. Luulen hänenkin olevan avun tarpeessa ahdistukseensa, enemmän kuin elämää nähneen äitinsä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa nää teinien tasolle jääneiden aikuisten aloitukset.
Vierailija kirjoitti:
En minä ole aloittajan äiti enkä muidenkaan hysteeristen nelikymppisten täällä kirjoittavien äiti. Nelikymppiset ovat jo lääkäreitä, tutkijoita, päälliköitä, kaikkea mahdollista ja välttelevät tietoa ja silti suhteessa äitiinsä lapsenomaisella tasolla vaikka itsellään jo voi olla aikuistuviakin lapsia.
Jos vaikka osaston (olipa nyt mikä ala tahansa) alaiset tietäisivät julman pomon saavan hysteerisen kohtauksen hän muistaa borrelioosin tai aivokuumeen olemassaolon ja syyttää siitä äitiään - byääääh.
Oletpas sinä ilkeä ja pahansuopa ihminen. En voi kuin toivottaa voimia läheisillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ole aloittajan äiti enkä muidenkaan hysteeristen nelikymppisten täällä kirjoittavien äiti. Nelikymppiset ovat jo lääkäreitä, tutkijoita, päälliköitä, kaikkea mahdollista ja välttelevät tietoa ja silti suhteessa äitiinsä lapsenomaisella tasolla vaikka itsellään jo voi olla aikuistuviakin lapsia.
Jos vaikka osaston (olipa nyt mikä ala tahansa) alaiset tietäisivät julman pomon saavan hysteerisen kohtauksen hän muistaa borrelioosin tai aivokuumeen olemassaolon ja syyttää siitä äitiään - byääääh.
Hienosti vääristelty, sinun kanssasi on varmaan kiva jutella, kun et ymmärrä lukemaasi ja vääristelet niitäkin mitä puolittain luet.
Lapseltasi olet selkeästi saanutkin jo aiheellista palautetta tähän liittyen, sen verran näyttää kirvelevän.
Mulla ja meidän perheellä on tälläinen outo huumorintaju kun joku pikkuasioista tekee isoa numeroa ja hysteerisesti kirjoittelee nettisivuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ole aloittajan äiti enkä muidenkaan hysteeristen nelikymppisten täällä kirjoittavien äiti. Nelikymppiset ovat jo lääkäreitä, tutkijoita, päälliköitä, kaikkea mahdollista ja välttelevät tietoa ja silti suhteessa äitiinsä lapsenomaisella tasolla vaikka itsellään jo voi olla aikuistuviakin lapsia.
Jos vaikka osaston (olipa nyt mikä ala tahansa) alaiset tietäisivät julman pomon saavan hysteerisen kohtauksen hän muistaa borrelioosin tai aivokuumeen olemassaolon ja syyttää siitä äitiään - byääääh.
Hienosti vääristelty, sinun kanssasi on varmaan kiva jutella, kun et ymmärrä lukemaasi ja vääristelet niitäkin mitä puolittain luet.
Lapseltasi olet selkeästi saanutkin jo aiheellista palautetta tähän liittyen, sen verran näyttää kirvelevän.
Olen pyytänyt, kirjoita neutraalisti. Et tiedä minusta mitään että ei henkilökohtaisuuksia.
Aihe vaan on saanut nauruhermoni kutisemaan ja ajatuskuviot vilisemään. Tyhjästäkin saa nyhjäistyä. Aikuiset ihmuset jaksa äideistään jauhaa.
Huomenna joku äiti-osio. Äitini ei koskaan puhunut minulle punkeista, sisiliskoista eikä iilimadoista. Nyt nelikymppisenä kärsin suunnattomasti tästä äitini vajavaisuudesta, lapsenikin ovat ihan häiriköitä tästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskukseen kertomaan : yritän ohjeistaa lapsiani turvallisuuteen ja kerron terveysasioista oikeaa tietoa.
Selität nelikymppiselle "yleistietoa" (sinun mukaasi) uudelleen ja uudelleen? Kuulostaa ihan todella hyödylliseltä ja tarpeelliselta toiminnalta, josta on lapsillesi varmasti todella paljon apua, eikä yhtään vaivaa.
Joku antoi neuvon mennä terveyskeskukseen hänelle joka pienille lapsilleen antaa oikeaa tietoa asioista ja varoittelee vaaroista.
Nelikymppinen voisi mennä valittamaan herkkyyttään ettei kestä ajatella punkkeja ja nymfejä ja äitiään. Luulen hänenkin olevan avun tarpeessa ahdistukseensa, enemmän kuin elämää nähneen äitinsä
No ei se sinne terveyskeskukseen ollut äitinsä puolesta menossa, vaan nimenomaan itsensä ja omaa ahdistustaan. Sun älykkyytesi on kyllä ihan omaa luokkaansa, etkä taaskaan osannut lukea että mitä sanottiin.
Kyseinen äiti oli itse huolissaan omasta ahdistuneisuudestaan ja ylireagoinnistaan. Mutta vähättelet myös oireita, joita hän kuvaa itsellään olevan, vaikka ne aiheuttavat hänelle itselleen pahaa oloa ja niihin saa apua. Miksi ihmeessä teet niin?
Vierailija kirjoitti:
Olen pyytänyt, kirjoita neutraalisti. Et tiedä minusta mitään että ei henkilökohtaisuuksia.
Ja sinua on lapsesi taholta pyydetty, että et vaivaisi heitä ahdistavilla puheillasi. Mutta et kuuntele. Se on käynyt jo puolustelevuudestasi ja torjuvista vastauksistasi selväksi.
Toivottavasti lapsesi osaavat pitää etäisyyttä, toivon heille vain jaksamista ja kaikkea hyvää, kun ovat saaneet tuollaisen äidin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ja meidän perheellä on tälläinen outo huumorintaju kun joku pikkuasioista tekee isoa numeroa ja hysteerisesti kirjoittelee nettisivuille.
Joo, "teidän perheellä", jossa lapset ottaa tarkoituksella etäisyyttä äidistään. Miksiköhän ne niin tekee? Vika on varmaan niissä lapsissa, eikä koskaan sinussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ja meidän perheellä on tälläinen outo huumorintaju kun joku pikkuasioista tekee isoa numeroa ja hysteerisesti kirjoittelee nettisivuille.
Joo, "teidän perheellä", jossa lapset ottaa tarkoituksella etäisyyttä äidistään. Miksiköhän ne niin tekee? Vika on varmaan niissä lapsissa, eikä koskaan sinussa.
Mitä jauhat henkilökohtaisuuksia ja keksit minun perheasioistani? Korjaapa vähän keskustelukulttuuriasi, olet varmaan jonkun anoppi kun olet noin kärkevä henkilökohtaisuuksiin?
Alue: Aihe vapaa
Jos lapsesi pyytää sinua, että lakkaa pelottelemasta vaaroilla, kuunteletko häntä? Onko lapsesi asettamalla rajalla ja hänen pyynnöllään sinulle mitään merkitystä?
Vai onko vain sinun haluillasi merkitystä?