Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa olla tekemisissä äitini kanssa, kun hän tartuttaa katastrofiajattelunsa minuun
19.08.2024 |
Mitä tahansa kerron kuulumisistani, niin hän alkaa mistä tahansa arkisesta ja neutraalista asiasta vouhottaa kamalia katastrofiajatuksia. Jos vaikka kerron, että kävin eilen sienessä ja siellä oli hyttysiä, niin alkaa ahdistunut vuodatus, miten minun täytyy nyt huolella tarkkailla onko tullut puremia kun hyttyset voi Suomessakin levittää jotain tauteja ja sitten tulee oireineen lista mitä tauteja. Tai jos mainitsen nukkuneeni liian vähän viime yönä, niin saan kuulla monta katastrofiskenaariota siitä mihin kamalaan ja jopa hengenvaaralliseen huonosti nukutut yöt saattaa johtaa. Lista on loputon. Pikku haava muuttuu hetkessä hengenvaaralliseksi verenmyrkytysvaaraksi jne. Ja saan perääni vielä viestejä missä tulee lisää kamalia katastrofiskenaarioita, linkkejä joihinkin amerikkalaisiin artikkeleihin missä joku oli kuollut pieneen haavaan jne. Sinänsä äitini ei aivan päästään keksi näitä asioita, sillä onhan mahdollista, että vaikkapa haavasta voi joskus tulla verenmyrkytys. Mutta todennäköisyys on siihen aivan äärimmäisen äärimmäisen pieni. No, silti huomaan miten hän onnistuu tuolla pelottelemaan ja saamaan minut ahdistumaan, vaikka kuinka yrittäisin ajatella järkevästi. Ollaan tästä asiasta riideltykin monta kertaa, hän ei suostu ymmärtämään kantaani vaan sanoo vain tarkoittavansa hyvää ja yrittävänsä auttaa. Joudun pian katkaisemaan kaiken yhteydenpidon ja estämään hänen viestit, kun ahdistaa niin paljon aika kun olemme tekemisissä niin kuulla monta skenaariota siitä mitä kamalaa ja hengenvaarallista onkaan taas jostain mitättömästä pikkujustusta seuraamassa (minulle). Neuvokaa mitä tälle voi tehdä?
Kommentit (444)
Tuollaisen ihmisen aivoilla ei ole oikeaa tekemistä, joten ne alkavat kehittää sitä ja ylitulkita aivan kaiken. Asioiden mittakaavat jotenkin vinksahtavat. Tunnistan itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässäni on ollut paljon pettymyksiä lapsesta saakka, välinpitämättömat vanhemmat, rakkaudettomuutta. Aikuinen tyttäreni vaikuttaa usein puhelun päättyessä pettyneeltä ja pahastuneelta.
Luettuani mielipitetänne tällä palstalla aion lopettaa katastrofipuheet ja kuunnella enemmän häntä. Menen myös terapiaan. Hän asuu 15 min. päässä ja minulla on avain, mutten koskaan mene kutsumatta. Ja soitan vain ehkä kerran kahdessa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Elämässäni on ollut paljon pettymyksiä lapsesta saakka, välinpitämättömat vanhemmat, rakkaudettomuutta. Aikuinen tyttäreni vaikuttaa usein puhelun päättyessä pettyneeltä ja pahastuneelta.
Luettuani mielipitetänne tällä palstalla aion lopettaa katastrofipuheet ja kuunnella enemmän häntä. Menen myös terapiaan. Hän asuu 15 min. päässä ja minulla on avain, mutten koskaan mene kutsumatta. Ja soitan vain ehkä kerran kahdessa viikossa.
Kiitos, että olet avoin muutokselle.
Alue: Aihe vapaa
jaa jaa, kannattaa varmaan tehdä asialle sitten jitain rakentavaa.