Miksi SYK on Suomen paras koulu?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tuo kieliongelma poistuu kun kansalaisuuden saamiseksi edellytetään virheetöntä suomenkielen taitoa. Silloin kouluihin ei pesiydy huonosti maan kieltä osaavia oppilaitakaan.

Silloin sinäkin osaisit kirjoittaa suomen kielen sen sijaan että kirjoittaisit "suomenkielen".

"Oikeasti, heikoimmat ei kyllä mitenkään jarruta älykkäimpien kehitystä, koska lukiossa ei opetus etene ryhmän ehdoilla vaan etukäteen laadittujen vaatimusten mukaan. Siinä joko pysyy mukana tai tipahtaa. Älykäs menestyy aina. Mutta heikoimmat voivat kyllä hyötyä siitä että ryhmässä on myös heitä vahvempia."

Valitettavasti ei edes mene näin, vaan tiettyjen mamuvaltaisten alueiden kouluissa joudutaan etenemään erityisesti ryhmän ehdoilla ja tämä näkyy sitten yo-kirjoituksissa. Varmaan jo kantistenkin parissa tätä ilmenee, valitettavasti.

Ilmeisesti kovan kulttuurin ja läksypakon takia

Lukion sijaisena sanon että eri lukioissa on huimat tasoerot ja kyllä se vaikuttaa opetukseen.

Kaikissa toki käydään pakolliset. Toisissa sitten päästään innostuneessa ilmapiirissä syvemmälle. Toisissa väännetään perusasioita rautalangasta 

Lapsille luodaan  paineita menestyä ...onko sekään ihan tervettä ?

Vierailija kirjoitti:

Sillä on maine ja sinne on pääsykokeet 3. luokalla -> parhaat oppilaat. 

Nykyään yritetään levittää propagandaa, jonka mukaan paras koulu olisi sellainen, jossa arvosanat nousevat eniten. 

Eli jos Ahmedin arvosanan saa nostettu viitosesta kuutoseen, niin koulu on mukamas parempi kuin jos Wilmalotan keskiarvo nousee 9,5 -> 9,8. 

Omat lapseni haluan kuitenkin laittaa Wilmalottien, en Ahmedien joukkoon. 

Riippuu, mitä mitataan ja kenen näkökulmasta paras. Jos mitataan arvosanojen nousua, niin Ahmedin koulu on parempi, ainakin Ahmedille. 

Vierailija kirjoitti:

"Oikeasti, heikoimmat ei kyllä mitenkään jarruta älykkäimpien kehitystä, koska lukiossa ei opetus etene ryhmän ehdoilla vaan etukäteen laadittujen vaatimusten mukaan. Siinä joko pysyy mukana tai tipahtaa. Älykäs menestyy aina. Mutta heikoimmat voivat kyllä hyötyä siitä että ryhmässä on myös heitä vahvempia."

Valitettavasti ei edes mene näin, vaan tiettyjen mamuvaltaisten alueiden kouluissa joudutaan etenemään erityisesti ryhmän ehdoilla ja tämä näkyy sitten yo-kirjoituksissa. Varmaan jo kantistenkin parissa tätä ilmenee, valitettavasti.

Johonkin rajaan asti ei rajoita. Myös älykkäät hyötyvät siitä että saavat olla muiden älykkäisen seurassa.

Mutta tuo lukioiden eriytyminen on lähinnä isojen kaupunkien ilmiö. Pikkukaupungeissa on myös isoja lukioita, joihin tulee koko kaupungin ja lähialueen lukiolaiiset. Vaikka lukion keskiarvoraja olisi melko matala, esim tyyliin 7, niin sillä on merkitystä onko keskiarvoraja matala siksi, että opiskelupaikkoja on rajallisesti ja paremmat ovat hakeneet muualle, vai siksi, että on kaupungin poliittinen päätös pitää lukion raja seiskassa ja tarvitaessa lisätä paikkoja, jotta kaikki vähintään seiskan keskiarvolla olevat hakijat mahtuvat. Jos jälkimmäinen, niin osa oppilaista voi kirjoittaa myös erittäin hyvin, eikä lukio silti koskaan voi teoriassakaan kuulua n.s. eliittilukioihin, joihin on valikoitunut vain yli 9 keskiarvolla hakevat. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion sijaisena sanon että eri lukioissa on huimat tasoerot ja kyllä se vaikuttaa opetukseen.

Kaikissa toki käydään pakolliset. Toisissa sitten päästään innostuneessa ilmapiirissä syvemmälle. Toisissa väännetään perusasioita rautalangasta 

Isoissa lukioissa on myös eriytyneitä ryhmiä. Joissakin ryhmissä käydään pakolliset perusasiat ja joissakin päästään paljon syvemmälle. Opiskelijan kannalta on hyvä, että pystyy valitsemaan opettajan ja ryhmän.