Miksi SYK on Suomen paras koulu?

Ei tuolta ainakaan kovin kummoisia ranskan kielen osaajia tule. Kieliin ei varmaan tuolla niin panosteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seura tekee kaltaisekseen. Jos haluaa lapsen ystäväpiirin koostuvan akateemisesti orientoituneista lapsista perheineen niin tuo on hyvä valinta. Jos taas on ok, että opetus laahaa, on häiriköitä, rima matalalla, puolet ei osaa edes opetuskieltä kunnolla niin vaihtoehtoja on myös yllin kyllin. Jokaiselle jotakin.

Silloinko lapsi hylkää jo tarhaiästä asti saamansa ystävät. Pk seudulla ei ole yhtäkään tarhaa,ala eikä yläastetta jossa ei olisi värien kirjoa rikastuttamassa lapsen ystävä ja tuttavapiiriä. Tuskinpa se lapsesi niin teflonia on, etteikö tyhmyys kymmenessä vuodessa olisi häneen tarttunut.

Suomalais lasten älyllisen tason ylläpitämiseksi heille kuuluisi olla täysin omat koulunsa joihin ei sijoitettaisi etnisesti vähemmän älykkäitä lainkaan. Silloin molempien ryhmien oppimismahdollisuudet p

Etnisten ryhmien eriyttäminen on täysin järkevä ajatus. Suomalaisissa kouluissa voitaisiin opiskella suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria syvällisesti. 

Ahmed-kouluissa voitaisiin edes yrittää jotenkin päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mutta on tämä masentavaa, että näitä ahmedeja on päästetty maahan tuhoamaan meidän koulut. Silloin kun olin itse lapsi, ei heitä ollut lainkaan, vaan saatiin rauhassa keskittyä opiskeluun ilman rikastavia häiriötekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Kun koulussa on työrauha ja kaikki edes auttavasti samalla lähtöviivalle, voidaan opetuksessa edetä paljon reippaammin ja syvällisemmin. Tämäkin on ilmeisesti väärin. Kaikista pitää tehdä yhtä heikkoja, oli palikat mitkä tahansa.

Suomessa on aivan uskomaton tasapäistämisen kulttuuri. Pisa-tulokset olivat aikoinaan hyvät sen takia, että meillä on maailman parhaat heikko-osaiset oppilaat, mutta meillä ei tosiaankaan ole niitä maailman terävimpiä oppilaita sen tasapäistämisen takia. Lahjakkaat pakotetaan menemään samassa tahdissa niiden heikko-osaisten kanssa.

Onko se niin väärin, että lahjakkuudesta ja ahkeruudesta palkitaan sekä heitä tuetaan tulemaan maailman parhaiksi osaajiksi? Kaikki Suomessa hyötyisivät tästä kun tulisi uusia Nokioita, huippukirurgeja etc. Tällä hetkellä vain nämä yksityiskoulut ja vastaavat painotetut luokat pääsykokeineen mahdollistavat sen.

Jos suurin osa kouluista on avoimia kaikille, mikä ongelma sekin nyt voi olla, että johonkin mennään testillä? Kateus. Mikä ehtymätön luonnonvara. 

Testi ei olisi ongelma, jos koulu olisi oikeasti yksityiskoulu, mutta kun ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seura tekee kaltaisekseen. Jos haluaa lapsen ystäväpiirin koostuvan akateemisesti orientoituneista lapsista perheineen niin tuo on hyvä valinta. Jos taas on ok, että opetus laahaa, on häiriköitä, rima matalalla, puolet ei osaa edes opetuskieltä kunnolla niin vaihtoehtoja on myös yllin kyllin. Jokaiselle jotakin.

Silloinko lapsi hylkää jo tarhaiästä asti saamansa ystävät. Pk seudulla ei ole yhtäkään tarhaa,ala eikä yläastetta jossa ei olisi värien kirjoa rikastuttamassa lapsen ystävä ja tuttavapiiriä. Tuskinpa se lapsesi niin teflonia on, etteikö tyhmyys kymmenessä vuodessa olisi häneen tarttunut.

Suomalais lasten älyllisen tason ylläpitämiseksi heille kuuluisi olla täysin omat koulunsa joihin ei sijoitettaisi etnisesti vähemmän älykkäitä lainkaa

 

Jos muslimeille on koraanikoulut, niin miksi ei voisi olla myös kouluja, joihin pääsisivät vain suomalaiset? Haluaisin opettaa sellaisessa, jos olisin opettaja. 

Vierailija kirjoitti:

No parhaasta en tiedä, mutta onhan se hyvän maineessa. Opettajia kuvataan motivoituneiksi ja harrastustarjonta on monipuolista, niin vanhempien ei tarvitse niin paljon sumplia harrastuksiin kuskauksia. Ja tietysti pääsykoe 2. luokalla. Mutta maineen kääntöpuoli on se, että jotkut sykkiläiset ja/tai heidän vanhempansa tuntuvat ajattelevan, että yhden kokeen läpäisy onnistuneesti tekee heistä jotenkin ylivertaisia ja sykkiläisyyttä toitotetaan joka paikassa. Minusta se on jotenkin epäsuhtaista, kun kyseessä on kuitenkin vain yksi koe, johon suurin osa lapsista ei edes osallistu. Esim. jos haetaan lapselle varhennusta koulun aloitukselle, testauskertoja on useampia (tai näin oli ainakin joitakin vuosia sitten). Ja niin kuin joku jo tässä ketjussa mainitsikin, SYK:in lukioon ei edes ole erityisen vaikea päästä, jos on A-ranskan, -saksan tai -venäjän lukija. Tiedän useamman ex-sykkiläisen, joka on peruskoulun jälkeen tarkoituksella hakeutunut muualle lukioon,

Itse koulun käyneenä siellä on sellainen sisäpiirin kulttuuri, hyvässä ja pahassa. Hyvää, että saat olla samojen kavereiden kanssa koko peruskoulun ja lukion, mutta sitten toisaalta asenne on monilla hyvin elitistinen. Opettajat myös hyvin vaativia ja ankaria, ainakin ne vanhan koulukunnan. Sekin voi olla hyvä tai huono juttu (huonompia oppilaita kiusataan opettajien johdolla). Myös painottuu vahvasti kieliin ja humanistisiin aineisiin, luonnontieteellisellä puolella häviää Ressulle 10-0, vaikka hyvät opettajat silläkin puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seura tekee kaltaisekseen. Jos haluaa lapsen ystäväpiirin koostuvan akateemisesti orientoituneista lapsista perheineen niin tuo on hyvä valinta. Jos taas on ok, että opetus laahaa, on häiriköitä, rima matalalla, puolet ei osaa edes opetuskieltä kunnolla niin vaihtoehtoja on myös yllin kyllin. Jokaiselle jotakin.

Silloinko lapsi hylkää jo tarhaiästä asti saamansa ystävät. Pk seudulla ei ole yhtäkään tarhaa,ala eikä yläastetta jossa ei olisi värien kirjoa rikastuttamassa lapsen ystävä ja tuttavapiiriä. Tuskinpa se lapsesi niin teflonia on, etteikö tyhmyys kymmenessä vuodessa olisi häneen tarttunut.

Kuka on värien kirjosta valittanut? Ei kukaan. Ihonväri ei nyt liity mitenkään tähän, vaikka kovasti koitat kaiken rasi s miksi aivan tekemällä tehden vääntää. Minusta on ihan hyvä, että on kouluja

Yhtä heikkoja? Tajuatko, että pääsyvaatimuksilla juurikin karsitaan ne heikoimmat pois , että ne älykkäämät pääsisivät kehittymään ilman että ne heikommat jarruttaisivat heidän kehitystään. Ei osaa kieltä? Silloin se täytyy opetella. Et sinä pääse edes lukiossa 1 luokalta 2 luokalle jos sinulta puuttuu jonkin osa-alueen suorittaminen. Äläkä nyt edes kuvittele, että kieltä osaamattomien kuuluisi saada opetusta omalla äidinkielellään vieraassa maassa. Niin ei tapahdu missäänpäin maapalloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seura tekee kaltaisekseen. Jos haluaa lapsen ystäväpiirin koostuvan akateemisesti orientoituneista lapsista perheineen niin tuo on hyvä valinta. Jos taas on ok, että opetus laahaa, on häiriköitä, rima matalalla, puolet ei osaa edes opetuskieltä kunnolla niin vaihtoehtoja on myös yllin kyllin. Jokaiselle jotakin.

Silloinko lapsi hylkää jo tarhaiästä asti saamansa ystävät. Pk seudulla ei ole yhtäkään tarhaa,ala eikä yläastetta jossa ei olisi värien kirjoa rikastuttamassa lapsen ystävä ja tuttavapiiriä. Tuskinpa se lapsesi niin teflonia on, etteikö tyhmyys kymmenessä vuodessa olisi häneen tarttunut.

Suomalais lasten älyllisen tason ylläpitämiseksi heille kuuluisi olla täysin omat koulunsa joihin ei sijoitettaisi etnisesti vähemmän älykkäitä lainkaa

No tuo ei kyllä olisi mitenkään järkevää, että eri etniset ryhmät eriytettäisiin. Tarpeetonta ja typerää. Tottakai on integroitumisen kannalta parempi, että eri kieli- ja kulttuuritaustoista lapset olisi ripoteltu mahdollisimman laajalti eri luokille ja myös perheet eri paikkakunnille. Ei saisi syntyä liian isoja yhteisöjä, koska silloin kielitaito ei kohene ja integroitumista synny. Ihan tavallisiin luokkiin tietenkin. Lisäksi kaikki hyötyisivät kun ikäluokan käytöshäiriköt olisi seulottu omiin luokkiinsa pois häiritsemästä muiden työrauhaa. Jos sitten on muutamia pääsykokeellisia kouluja ja luokkia, mitä se keltään on pois.

Vierailija kirjoitti:

Testi ei olisi ongelma, jos koulu olisi oikeasti yksityiskoulu, mutta kun ei ole.

Onhan joihinkin valtion kouluihinkin testit, ellet ole suorittanut esikouluastetta.

Helsingissä on vain yksi oikea yksityinen koulu, jossa lukukausimaksut (Ruoholahdessa). Muut saavat yhteiskunnan varoja (mutta tästä ei haluta puhua). Peruskouluvaiheeseen ei pitäisi kuulua testiä, jolla osa lähialueen lapsista suljetaan pois.

Ei miksikään, kun ei se olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seura tekee kaltaisekseen. Jos haluaa lapsen ystäväpiirin koostuvan akateemisesti orientoituneista lapsista perheineen niin tuo on hyvä valinta. Jos taas on ok, että opetus laahaa, on häiriköitä, rima matalalla, puolet ei osaa edes opetuskieltä kunnolla niin vaihtoehtoja on myös yllin kyllin. Jokaiselle jotakin.

Silloinko lapsi hylkää jo tarhaiästä asti saamansa ystävät. Pk seudulla ei ole yhtäkään tarhaa,ala eikä yläastetta jossa ei olisi värien kirjoa rikastuttamassa lapsen ystävä ja tuttavapiiriä. Tuskinpa se lapsesi niin teflonia on, etteikö tyhmyys kymmenessä vuodessa olisi häneen tarttunut.

Suomalais lasten älyllisen tason ylläpitämiseksi heille kuuluisi olla täysin omat koulunsa joihin ei sij

Hups.. luin koirakoulut..

Vierailija kirjoitti:

Niin en tiedä on rotuhygienia samaa kuin älykkyys. Persujen mielestä se on mutta tässä maassa ei ole tainnut syntyä koskaan yhtään todella älykästä ihmistä joka olisi tehnyt mullistavia keksintöjä joten ei kannattaisi huudella. 

Linus Thorvalds ei tehnyt mullistavaa keksintöä? Ragnar Granit? 

Ei myöskään huudella von Willebrandtista, jonka mukaan on nimetty yksi yleisimmistä sairauksista?

Mitä mohammedit ovat keksineet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Hanken on paras mitä suomessa on. 

Sinne on valitettavasti niin kovat pääsyvaatimukset, ettei sinne pääse kuin oikeasti lahjakkaat ihmiset. Muistan sen ajoilta jolloin itse kävin sitä. Jo isäni aikoinaan oli iloinen kun kuljin sinne hänen jalanjäljissään.

Pääsyyn helpottaa ,että hallitsee molemmat kotimaiset kielet. Se karsii hyvin heikomman tason ihmisiä pois.

Milloin Hankenille on tullut oma lukio?

Jos kerran saa yhteiskunnan varoja, niin ei pitäisi olla vapautettu tästä lähikouluperiaatteesta peruskouluvaiheessa. Muutkin hyvät koulut pystyvät toimimaan ilman pääsykokeita ala-asteella. Esim. Espoossa ei ole lainkaan yksityiskouluja.

Hei sinä SYKin käynyt, joka kerroit tässä ketjussa, että siellä huonompia oppilaita kiusataan opettajien johdolla. Kuulostaa hirveältä!! Voisitko antaa pari käytännön esimerkkiä tällaisista kiusaamistapauksista?

Onneksi tuo kieliongelma poistuu kun kansalaisuuden saamiseksi edellytetään virheetöntä suomenkielen taitoa. Silloin kouluihin ei pesiydy huonosti maan kieltä osaavia oppilaitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tuo kieliongelma poistuu kun kansalaisuuden saamiseksi edellytetään virheetöntä suomenkielen taitoa. Silloin kouluihin ei pesiydy huonosti maan kieltä osaavia oppilaitakaan.

Lähes yhtä iso ongelma on liki kielitaidottomat kantasuomalaiset. Vanhemmat eivät ole lukeneet, sanavarasto on heikko, näiden lapset eivät lue tai kehitä akateemista osaamistaan, jolloin lopputulema on jo aivan onnettomalla sanavarastolla ja kielitietoisuudella varustettu yksilö. Ei tiedetä ja osata päätellä mikä voisi olla reki, suo, menninkäinen, lohkare, korppi, aava, tyyni, aamukaste... Ei osata verbien taivutusta tai kirjakieltä. Kyllä ne tasoerot on järkyttävät nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tuo kieliongelma poistuu kun kansalaisuuden saamiseksi edellytetään virheetöntä suomenkielen taitoa. Silloin kouluihin ei pesiydy huonosti maan kieltä osaavia oppilaitakaan.

Hallitus on tehnyt hyvää työtä. Ihmisiltä poistetaan turhia asioita jotka jarruttavat heidän elämäänsä kehittymästä eteenpäin.

Mieti vaikka työtöntä miten hän on vain oleillut tukijärjestelmän varassa eikä mikään ole kannustanut häntä lähtemään työelämään.

Nyt tuo kannustin on yksinkertaisesti vain raha ja ihmisen luontainen ahneus saada enemmän ja enemmän.

Miten innoissaan ihmiset opiskelevatkaan suomenkieltä kun siihen kannustaa maan kansalaisuuden saaminen.

Paljon hyviä asioita on jo tapahtunut tämän hallituksen aikana ja miten paljon ehtii tämän neljän vuoden aikana vielä tapahtumaankaan.