Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset pääsee sopuun lapsensa nimestä?
Meillä tuntuu että lapsi jää ilman nimeä, kun ei tunnu löytyvän sopivia nimiä. Meillä molemmilla on omat vaihtoehdot nimiksi, mutta molempien mielestä toisen ehdotukset on ihan kauheita nimiä. Toiseksi nimeksi myös mies haluaisi ehdottomasti hänen suvussaan "kulkeneen" nimen, mutta minä en halua, koska mielestäni se on todella ikävä nimi. Yritin ehdottaa. Että molemmat etsii myös omat suosikkinsa toiseksi nimeksi ja sitten yritetään niistä kompromissia, mutta mies haluaa vain tuon yhden ainoan nimen eikä edes halua harkita muita nimiä. Miten ihmiset saa lapsensa nimettyä?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Jos se on poika niin sen voi nimetä äitinsä ja isänsä mukaan Urpoksi. Siinä yhdistyvät niin äiti kuin isäkin ja molempien suvuissa olevat muutkin Urpot.
Tytölle Naima, Vieno tai Kaino
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista steriloida itsesi, niin sinunkaltaisesi ei pääse levittämään enempää geenejään.
Mitkä nimet vanhempasi antoivat sinulle, häpeätkö niitä, haluatko vaihtaa ne? Tiedoksi lapsellesi, nimet voi myöhemmin vaihtaa äidiltä kysymättä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tytär syntyi rv 31 ja oli kiirekin nimellä sekä kaiken mahd. kanssa enkä ollut miettinyt nimeäkään mutta onneksi tyttäreni isä oli jo teini-iässä lukenut jotakin mielenkiintoisia historian nimiä ja oli silloin jo löytänyt tulevan tyttären että pojan nimen. Minusta ko. tytön nimi oli upea ja kävi myös sukunimen kanssa, joten tytär sai uniikin nimensä isältään.
Onko tytöllä nyt niin uniikki etunim-isukunimi -yhdistelmä, ettei hän saa vaihtaa sukunimeä, jos joskus haluaisi vaikkapa naimisiinmennessä?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Olin jo lapsena päättänyt että jos joskus saan tytären,tästä tulee Minttu. Miespä sanoikin että Minttu on maaiilman rumin nimi. Sitten ehdotin Tinjaa,ei ruma oli sekin. Mitään omia ehdotuksia miehellä ei ollut,torppasi vain kaikki minun.
Tytär on edelleen ilman nimeä?
Yllättävän helposti me löydettiin lapselle nimet. Ensin heiteltiin molempien ajatuksia nimistä ja niistä muodostettiin vaihtoehdot. Kummallakaan ei ollut sellaista nimiehdotusta joka ei toiselle kelvannut. Salissa kun poitsu nähtiin ekakerran, tuli kummallekin sama nimi mieleen joten valinta selvä. Ei olla kaduttu koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helppo meillä suku päättää poikalapsi nimi, tyttölapsi ei kiinnostu kettää.
Mikä on äidinkielesi?
Minulla itselläni on kompromissi nimi. Etsivät jonkun kun kummallekaan ei passannut toisen haluama nimi. Ei ensimmäiseksi eikä toiseksi nimeksi. Miten lie siskojen kohdalla meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kerro vähän Ap, minkä tyyppisiä on sun ja toisaalta miehen suosikit. Ehkä palstamammat keksii jotain saman tyyppisiä, joita ette ole tulleet ajatelleeksi ja jotka kelpaisi teille kummallekin!
Meillä pojan eka nimi eli kutsumanimi miellytti kumpaakin. Mies halusi ihan välttämättä suvussaan (myös hänellä itsellään) kulkevan pitemmän nimen toiseksi/kolmanneksi nimeksi. Minä en siitä pitänyt (enkä pidä vieläkään), mutta mietin, olisiko jonkin keskimmäisen nimen avulla mahdollista saada kuitenkin molemmille kelpaava kokonaisuus aikaan. Olihan se, ja nimi löytyikin lopulta lähisuvustani. Olemme kaikki ihan tyytyväisiä :)
Vierailija kirjoitti:
Älä kuuntele miestä, äiti päättää. Jos tyydyt johonkin kompromissiin kadut sitä koko elämäsi.
Äiti päättää. Hän lopulta päättää muutenkin kaiken.
Näin meilläkin.
You Will see.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään lapselle saa antaa 1-4 etunimeä. Luulisi siihen määrään mahtuvan sekä isän että äidin suosikkinimi. Jos Kustaan laittaa esim. kolmanneksi tai neljänneksi nimeksi, niin ei se kovin selkeästi pomppaa esille koko nimilitaniasta.
Laki ei vaadi yksimielisyyttä. Jos sitä ei synny, äiti päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vain varmistettava ettei nimeksi tule tunnetun mielisairaan, psykopaatin tai muun persun nimeä. Nimi voi olla enne, nomen ist omen. Lastaan ei pidä vihaaman eikä turmiontielle saattaman.
Nimi voi tulla kuin itsestään, kun on vähän aika tutustunut lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä on jollain toisella nimellä. Paitsi jos lapsi itse alkaa käytää sitä, niin harmittako se? Kerro miehen ehdottama nimi, me ratkaistaan onko se hyvä.
Kustaa
Nimi on komea, omassakin suvussa aiemmissa polvissa. Se vaan, että kiusataanhan lasta, kun nimi tulee oppilaiden tai leikkikaverien tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa vaan sille nimeksi järjestysnumero.
Antiikin roomalaiset harrastivat tätä. Lapset saattoi sitten olla tyyliin Primus, Septimus, Decius jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo miehelle on tärkeää suvun perinne niin sinun kannattaisi sitä kunnioittaa. Kyllä minua pännisi, jos puolisi vastustaisi jotain tuollaista minulle tärkeää suvussa kulkenutta asiaa. Ettekö voi sopia, että suvussa kulkenut toinen nimi tulee mutta vastineeksi sinä saat päättää ensimmäisen nimen.
Tämä! Se lapsi on kuitenkin myös miehen lapsi, ei vain äidin omaisuutta. Äidiltä pikkumaista kieltää suvussa kulkenut nimi. Ymmärtäisin, jos nimi olisi vain miehen mielestä kiva, mutta kun se on perinne.
Lapsi ei ole kummankaan _omaisuutta_.
Minulla oli lista nimiä, joita mies kommentoi tyyliin ei ikinä, ehkä. Ehkä-nimistä sitten valitsin mieluisimman, toinen nimi tuli miehen isoisältä, kolmas minun isoisältä. Miehen sukunimi. Ihan hyvä nimi tuli. Tytön nimestä olisi varmaan tullut enemmän vääntöä, kun mulla olisi ollut todella paljon vaihtoehtoja siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo meillä suku päättää poikalapsi nimi, tyttölapsi ei kiinnostu kettää.
Mikä on äidinkielesi?
Suomea puhuu ja vähän Turkua... aika huono " huonosuomi- Yritys.
Helposti päästiin. Minä ehdotin ja mies tykästyi niistä yhteen. Toka nimen kanssa pyöriteltiin kahta nimeä joista toinen on isäni suvussa kulkeva ja valittiin se. Kolmas nimi tuli lapsen isän suvuissa kulkevasta nimestä. Ei ollut kovin vaikeaa.
Pirkka-Pekka?
Timo Soini (Soini on miehen nimi)