Jos et ole tyytyväinen elämääsi, niin miksi et muuta sitä?

Ei se muutos välttämättä tapahdu yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa kun kyse ei ole jostain viiden kilon laihdutuksesta tai parisuhteen päättämisestä. Tässä on nyt pari vuotta muutoshommeleita takana ja muutama edessä enkä todellakaan ole vielä tyytyväinen elämääni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä yritin. En onnistunut.

Yritä uudelleen.

Alapeukuttajille kysymys, luuletteko todellakin että menestyneet ihmiset ovat päässeet asemaansa yhdellä yrityksellä ja olisivat lopettaneet jos se ensimmäinen yritys ei olisi onnistunut? Täähän on nyt ihan naurettavaa.

Luuletko sinä, että kukaan muu kuin elämässään menestynyt ei ole yrittänyt useammin kuin kerran? Voi kuule penikka, niitä yrityskertoja on lukuisia erilaisia, koska nämä elämässään epäonnistuneet ei ole yhtä tyhmiä kuin sinä, että hakkaisivat päätään seinään tekemällä tasan samalla tavalla uudelleen ja uudelleen toivoen saavuttavansa tällä kertaa toisenlaisen lopputuloksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä väärille jengoille lähtenyttä, ei-omannäköistä elämää tuosta noin vaan muuteta eikä varsinkaan ilman tukea. Eikä varsinkaan jos sinällään siinä kaikki on ihan okei vaikka ne perusasiat olisikin ihan vääränlaisia itselle.

Siinä sitten kun aikansa tahkoaa ja joka ikisen arkisen pikkuasiankin kanssa kaikki on vastakarvaan ja hankalaa eikä mikään suju sillä tavoin smoothisti ja puoliksi itsekseen niin äkkiä sitä on ne voimavarat kulutettu. Etenkin kun yleensä just nuo eniten tahkoamista aiheuttavat asiat on just niitä joita ei elämässään edes haluaisi olevan ja ei ainakaan tuossa nykymuodossa.

Voisitko antaa vähän esimerkkiä mistä on kyse?

 

 

Esim vääränlainen työ joka ei antanut yhtään mitään paitsi tietenkin rahat elämiseen. Köyhästi tok

Entä vapaa-aika? 

Palkka voi olla pieni, mutta se on samaa rahaa kuin kaikilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt elämäni aikana vaikka mitä, mutta koskaan ei mikään onnistu. En tarkalleen ottaen tiedä mikä on vialla, mutta aina kun näyttää hetken elämä hyvältä niin tulee joku yllättävä tvisti että kaikki romahtaa. Siis aina tämä sama kaava! Joskus on sellaisia pätkiä että aivan kaikki menee pieleen ja silloin olen lopulta uupunut totaalisesti. Ja nyt kun ikää 47 niin ei enää voimia eikä ideoita muuta kuin mennä  terapiaan josko siellä löytyisi joku syy tähän epäonnistuneeseen elämääni ja jostain löytyisi motivaatiota elää ja kammeta itsensä taas tästä suosta. Olen jo miettinyt voisiko olla lievää kehitysvammaisuutta, joka on jäänyt jostain syystä huomaamatta enkä itse vaan tajua tyhmyyttäni. T. Syrjäytynyt, ilman työtä, ei terveitä ihmissuhteita, koti lähdössä alta, monisairas, hyvin hyvin väsynyt

Sama juttu. Terapioissa olen tosin käynyt siellä selvisi lähinnä että olen vakavasti mt ongelmainen tavoilla joille ei voi mitään. 

Tässä syy miksi en mene mihinkään terapiaan. Kun saa sulle jonkun diagnoosin, ja uskokaa ne keksii sellaisen kyllä jokaiselle, niin siitä diagnoosista tulee määrittävä tekijä, pahimillaan tekosyy ja excuse sille että et voi tehdä sitä tai et voi tehdä tätä, koska mulla on tämä. Sitten jäädään siihen diagnoosiin makaamaan ja säälimään itseään.

Toinen ryhmä on tämä joka sanoo, että kun oli niin paska lapsuus niin en voi tehdä sitä tai tätä.

Menestyjät sanovat että olen menestynyt siitä huolimatta tai jopa sen ansiosta että.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minä muutan sen, että joudun maksamaan tuloistani kohtuuutomasti veroja vain, koska olen opiskellut, tehnyt työtä ja tienaan niin, että yhteiskunta haluaa viedä kaiken niille, jotka eivät ole viitsineet?

Minä en sitten saa neuvoja? Pelkä alanuolen kateelliselta, joka ei viitsinyt.

Veronmaksuvelvollisuus löytyy perustuslaista.

Niin, eli minulla ei ole mahdollisuutta muuttaa elämääni paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin pitkään työttömänä ja kouluttauduin 3 vuotta uudelle alalla, pärjäsin opinnoissa loistavasti mutta en saa edes kutsua työhaastatteluihin. Rekryammattilaisen mukaan mitään korjattavaa ei cv:ssä tai hakemuksissa ole.

Koko elämä on nyt pysähdyksissä koska ei ole työtä eikä rahaa.

Miten voin muuttaa sen?

Etsi alkuun palkaton harjoittelupaikka, niin nykyään aloitetaan. Ei ole kivaa eikä oikein, mutta pääasia saada se eka duuni vaikka palkatta, niin saa seuraavankin.

Kerro, miten yhdistetään palkaton harjoittelupaikka ja työttömyysetuus, jolla pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, mikä ei toteudu, jos on palkattomassa harjoittelupaikassa. Karenssin ajalta voivat leikata toimeentulotukea 40 prosenttia halutessaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä muutos on turhaa. Mikään määrä laihduttamista tai salilla käyntiä ei luo minulle nousujohteista uraa tai käännä kelloa 20v taaksepäin jotta pääsisin kokemaan sen hurjan seksintäyteisen nuoruuden jonka ansaitsen. Näin nelikymppisenä mitään ei ole enää tehtävissä, nähtävissä tai koettavissa kun koko elämä on mennyt enemmän tai vähemmän istuessa sisällä tietokoneen ja videopelien äärellä. On puhdasta realismia, etten tule saavuttamaan korkeita tuloja tai seksikumppanien määrää mitä tässä iässä jo pitäisi olla.

 

m43

 

Kai ymmärrät, että monilla miehillä on vain se yksi seksikumppani elämässä, se vaimo, joka on tavattu parikymppisenä? Miten tuollainen asia, kuin seksikumppaneiden määrä voi olla joku kriteeri onnellisuudelle? Ja mikä ihme estää saavuttamasta niitä "korkeita tuloja"? Vai onko tavoit

Suomessa aika harvalla ei uskovaisella miehellä on vain yksi seksikumppani elämässä. Suurin osa on aloittanut seksielämän jo teini-ikäinenä joten niitä kumppaneita kertyy kyllä enemmistölle miehistä enemmän kuin yksi.

Hämmentävää olisi elää niin että olisi kokenut vain yhden ihmisen kanssa seksiä elämässään. Surkeammatkin voivat miehet saavat lukuisia kumppaneita prostituoiduista jos niin haluavat 

No, mä en saa sitä rakastavaa miestä. En kykene töihinkään. Mitenpä tässä muuttais. Eikä auta syömättömyyskään, kun en oo syönyt nytkään pariin päivään mitään :D

Eikä se kyllä silloin alta 40v alipainoisenakaan tota menekkiä ollut...

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutos välttämättä tapahdu yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa kun kyse ei ole jostain viiden kilon laihdutuksesta tai parisuhteen päättämisestä. Tässä on nyt pari vuotta muutoshommeleita takana ja muutama edessä enkä todellakaan ole vielä tyytyväinen elämääni

Mä olen välillä. Isot pyörät on pyörineet 3 vuotta ja sitä ennen korona sotki jo paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minä muutan sen, että joudun maksamaan tuloistani kohtuuutomasti veroja vain, koska olen opiskellut, tehnyt työtä ja tienaan niin, että yhteiskunta haluaa viedä kaiken niille, jotka eivät ole viitsineet?

Minä en sitten saa neuvoja? Pelkä alanuolen kateelliselta, joka ei viitsinyt.

Veronmaksuvelvollisuus löytyy perustuslaista.

Niin, eli minulla ei ole mahdollisuutta muuttaa elämääni paremmaksi.

Sä et ole koskaan tyytyväinen. 

Millä rahalla???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin pitkään työttömänä ja kouluttauduin 3 vuotta uudelle alalla, pärjäsin opinnoissa loistavasti mutta en saa edes kutsua työhaastatteluihin. Rekryammattilaisen mukaan mitään korjattavaa ei cv:ssä tai hakemuksissa ole.

Koko elämä on nyt pysähdyksissä koska ei ole työtä eikä rahaa.

Miten voin muuttaa sen?

Etsi alkuun palkaton harjoittelupaikka, niin nykyään aloitetaan. Ei ole kivaa eikä oikein, mutta pääasia saada se eka duuni vaikka palkatta, niin saa seuraavankin.

Kerro, miten yhdistetään palkaton harjoittelupaikka ja työttömyysetuus, jolla pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, mikä ei toteudu, jos on palkattomassa harjoittelupaikassa. Karenssin ajalta voivat leikata toimeentulotukea 40 prosenttia halutessaan. 

Tukia maksimoimalla ei ikinä pääse töihin. Ihan oma valinta sekin. 

Oikeasti työpaikka ja työkokemusta hankitaan jo opiskeluaikana. Jos tämän on tyhmyyttään  laiminlyönyt, niin harjoittelut on se vaihtoehto. 

Ettekö ymmärrä että ihmisuhteet alkavat jostain ja kestää vuosia rakentaa suhdetta?? Tutustumiseen myös menee kauan. 

En ymmärrä. Ei kaverisuhteiden kehittymiseen tarvitse montakaan tapaamiskertaa. 

En saa enää opiskella sitä tutkintoa, jota haluaisin, koska opintotuet on jo aiemmin käytetty toiseen tutkintoon, ja aikuisopintotuen ehdot eivät täyttyneet ja nythän se on kokonaan jo lakkautettukin. Ilman tuota nimenomaista tutkintoa en pääse unelmatyöhöni. Kokeiltu on kaikki tiet, ja kaikki torppaa siihen.

Kerropa minulle, miten muutan tuon asian? Mitä askelia otan muuttaakseni asiantilan? 

Jotkut asiat on vain hyväksyttävä ja lakattava hakkaamasta päätään seinään.

Vierailija kirjoitti:

Miten minä muutan sen, että joudun maksamaan tuloistani kohtuuutomasti veroja vain, koska olen opiskellut, tehnyt työtä ja tienaan niin, että yhteiskunta haluaa viedä kaiken niille, jotka eivät ole viitsineet?

No jos verot on sun suurin ongelma niin alat miettimään muuttoa paikkaan, jossa maksat vähemmän veroja. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se muutos välttämättä tapahdu yhdessä yössä tai edes muutamassa kuukaudessa kun kyse ei ole jostain viiden kilon laihdutuksesta tai parisuhteen päättämisestä. Tässä on nyt pari vuotta muutoshommeleita takana ja muutama edessä enkä todellakaan ole vielä tyytyväinen elämääni

Mutta oletko kuitenkin lähempänä tavoitteitasi?

Oikeasti työpaikka ja työkokemusta hankitaan jo opiskeluaikana. Jos tämän on tyhmyyttään  laiminlyönyt, niin harjoittelut on se vaihtoehto.

Miten, kun jo harjoittelupaikkojen saaminen oli kiven alla, kun työpaikat haluavat vain valmiita osaajia?

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä muutos on turhaa. Mikään määrä laihduttamista tai salilla käyntiä ei luo minulle nousujohteista uraa tai käännä kelloa 20v taaksepäin jotta pääsisin kokemaan sen hurjan seksintäyteisen nuoruuden jonka ansaitsen. Näin nelikymppisenä mitään ei ole enää tehtävissä, nähtävissä tai koettavissa kun koko elämä on mennyt enemmän tai vähemmän istuessa sisällä tietokoneen ja videopelien äärellä. On puhdasta realismia, etten tule saavuttamaan korkeita tuloja tai seksikumppanien määrää mitä tässä iässä jo pitäisi olla.

 

m43

Sinun pitää selvästi muuttaa tavoitteita. Mihin tarvitset esimerkiksi seksintäyteistä nuoruutta?  Minulla ei ollut yhtään seksikokemuksia ennen avioliittoa ja ex-mieheni on ollut elämäni ainoa seksikumppani. Yhtään enempää seksiä en enää kaipaakaan. Urani ei ole ollut nousujohteinen, päin vastoin jäin juuri työttömäksi. Silti olen juuri nyt onnellisempi kuin ikinä. Esimerkiksi avioliitto oli nuorena ykköstavoitteena, mutta nyt täytyy todeta, että enemmän se tuo ongelmia kuin onnea. Yksin on kaikkein parasta.

N55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä muutos on turhaa. Mikään määrä laihduttamista tai salilla käyntiä ei luo minulle nousujohteista uraa tai käännä kelloa 20v taaksepäin jotta pääsisin kokemaan sen hurjan seksintäyteisen nuoruuden jonka ansaitsen. Näin nelikymppisenä mitään ei ole enää tehtävissä, nähtävissä tai koettavissa kun koko elämä on mennyt enemmän tai vähemmän istuessa sisällä tietokoneen ja videopelien äärellä. On puhdasta realismia, etten tule saavuttamaan korkeita tuloja tai seksikumppanien määrää mitä tässä iässä jo pitäisi olla.

 

m43

 

Kai ymmärrät, että monilla miehillä on vain se yksi seksikumppani elämässä, se vaimo, joka on tavattu parikymppisenä? Miten tuollainen asia, kuin seksikumppaneiden määrä voi olla joku kriteeri onnellisuudelle? Ja mikä ihme estää saa

Tuo nyt on ihan outoa puhetta. Luuletko todella, että ne teinipojat on jotain Casanovia? Tällaistako soopaa miehet jauhaa toisilleen ja sitten vielä uskovat? Mikä kriteeri siitä on tullut "onnistuneelle" elämälle, että on nainut mahdollisimman montaa eri naista, olkoon vaikka prostituoituja?! Miksi olisi hämmentävää elää elämä vain yhden seksikumppanin kanssa, mitä ihmettä nyt taas?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä muutos on turhaa. Mikään määrä laihduttamista tai salilla käyntiä ei luo minulle nousujohteista uraa tai käännä kelloa 20v taaksepäin jotta pääsisin kokemaan sen hurjan seksintäyteisen nuoruuden jonka ansaitsen. Näin nelikymppisenä mitään ei ole enää tehtävissä, nähtävissä tai koettavissa kun koko elämä on mennyt enemmän tai vähemmän istuessa sisällä tietokoneen ja videopelien äärellä. On puhdasta realismia, etten tule saavuttamaan korkeita tuloja tai seksikumppanien määrää mitä tässä iässä jo pitäisi olla.

 

m43

Sinun pitää selvästi muuttaa tavoitteita. Mihin tarvitset esimerkiksi seksintäyteistä nuoruutta? Minulla ei ollut yhtään seksikokemuksia ennen avioliittoa ja ex-mieheni on ollut elämäni ainoa seksikumppani. Yhtään enempää seksiä en enää kaipaakaan. Urani ei ole ollut nousujohteinen, päin vastoin jäin juuri työttömäksi. Silti olen juuri nyt onnellisempi kuin ikinä. Esimerkiksi avioliitto oli nuorena ykköstavoitteena, mutta nyt täytyy todeta, että enemmän se tuo ongelmia kuin onnea. Yksin on kaikkein parasta.

 

N55

Ota huomioon että kaikki muut eivät ole mitään a-seksuaaleja frigidejä kuten sinä olet.