Jos et ole tyytyväinen elämääsi, niin miksi et muuta sitä?

Vierailija kirjoitti:

Miten minä muutan sen, että joudun maksamaan tuloistani kohtuuutomasti veroja vain, koska olen opiskellut, tehnyt työtä ja tienaan niin, että yhteiskunta haluaa viedä kaiken niille, jotka eivät ole viitsineet?

Mulla on pieni kapina menossa. Ostan mahdollisimman vähän uutta, näin jää valtiolta verotuloja saamatta ja toisaalta käytän kotiltalousvähennykset maksimiin. Eihän tälle muuta voi, kun ulkomaille muuttaminen ei ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt elämäni aikana vaikka mitä, mutta koskaan ei mikään onnistu. En tarkalleen ottaen tiedä mikä on vialla, mutta aina kun näyttää hetken elämä hyvältä niin tulee joku yllättävä tvisti että kaikki romahtaa. Siis aina tämä sama kaava! Joskus on sellaisia pätkiä että aivan kaikki menee pieleen ja silloin olen lopulta uupunut totaalisesti. Ja nyt kun ikää 47 niin ei enää voimia eikä ideoita muuta kuin mennä  terapiaan josko siellä löytyisi joku syy tähän epäonnistuneeseen elämääni ja jostain löytyisi motivaatiota elää ja kammeta itsensä taas tästä suosta. Olen jo miettinyt voisiko olla lievää kehitysvammaisuutta, joka on jäänyt jostain syystä huomaamatta enkä itse vaan tajua tyhmyyttäni. T. Syrjäytynyt, ilman työtä, ei terveitä ihmissuhteita, koti lähdössä alta, monisairas, hyvin hyvin väsynyt

Ääliö. No sinä nyt et ole menestystä nähnytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska skitsofreniaani ei ole parannusta. 

Voisitko kirjoittaa kokemuksistasi sairauden kanssa ja auttaa sitä kautta muita sairastuneita tai heidän läheisiään ymmärtämään mistä on kyse.

Kirjoittaa kelle, missä? Eikä mua edes kiinnosta auttaa ketään ymmärtämään sairauksiani. Aiheesta on kyllä ihan lukuisia kirjoja ja elokuviakin, jos niistä ei ymmärrä niin voi voi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä iässä muutos on turhaa. Mikään määrä laihduttamista tai salilla käyntiä ei luo minulle nousujohteista uraa tai käännä kelloa 20v taaksepäin jotta pääsisin kokemaan sen hurjan seksintäyteisen nuoruuden jonka ansaitsen. Näin nelikymppisenä mitään ei ole enää tehtävissä, nähtävissä tai koettavissa kun koko elämä on mennyt enemmän tai vähemmän istuessa sisällä tietokoneen ja videopelien äärellä. On puhdasta realismia, etten tule saavuttamaan korkeita tuloja tai seksikumppanien määrää mitä tässä iässä jo pitäisi olla.

 

m43

Sinun pitää selvästi muuttaa tavoitteita. Mihin tarvitset esimerkiksi seksintäyteistä nuoruutta? Minulla ei ollut yhtään seksikokemuksia ennen avioliittoa ja ex-mieheni on ollut elämäni ainoa seksikumppani. Yhtään enempää seksiä en enää kaipaakaan

Yleensä ollaan noiden välistä. 

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti työpaikka ja työkokemusta hankitaan jo opiskeluaikana. Jos tämän on tyhmyyttään  laiminlyönyt, niin harjoittelut on se vaihtoehto.

Miten, kun jo harjoittelupaikkojen saaminen oli kiven alla, kun työpaikat haluavat vain valmiita osaajia?

Itse vaihdoin keski-ikäisenä uraa ja ryhdyin yksityisyrittäjäksi. 841

Jos se olisi niin helppoa kuin ap kuvittelee kaikki olisivat miljonäärejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.

Sitten pitää muuttaa sitä mitä voi, omaa itseään ja ajatteluaan.

 

Mainostatko Kirjeopisto Vian ajatusjoogaa? Siinä tarjoillaan juuri tuota ehdottamaasi. Mitään takuita et saa, että onnistut.

No ajatusjoogasta en ole kuullutkaan, tämä on vain sitä keittiöpsykologiaa, logiikkaa, vai onko tämä aa:n motto?

Muuta se mitä voit. Ajatuksesi voit muuttaa halutessasi, vaikka kaikki muu muutos olisikin mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo nyt on ihan outoa puhetta. Luuletko todella, että ne teinipojat on jotain Casanovia? Tällaistako soopaa miehet jauhaa toisilleen ja sitten vielä uskovat? Mikä kriteeri siitä on tullut "onnistuneelle" elämälle, että on nainut mahdollisimman montaa eri naista, olkoon vaikka prostituoituja?! Miksi olisi hämmentävää elää elämä vain yhden seksikumppanin kanssa, mitä ihmettä nyt taas?!

Ei ole mikään ihme että a-seksuaalina frigidinä et ymmärrä varsinkaan miesten seksuaalisuudesta yhtään mitään.

Kosketus ja seksi on fyysisiä tarpeita useimmille ja on aivan normaalia että useimmilla ihmisillä on enemmän seksikumppaneita elämässään kuin yksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä yritin. En onnistunut.

Yritä uudelleen.

Alapeukuttajille kysymys, luuletteko todellakin että menestyneet ihmiset ovat päässeet asemaansa yhdellä yrityksellä ja olisivat lopettaneet jos se ensimmäinen yritys ei olisi onnistunut? Täähän on nyt ihan naurettavaa.

 

 

Luuletko sinä, että kukaan muu kuin elämässään menestynyt ei ole yrittänyt useammin kuin kerran? Voi kuule penikka, niitä yrityskertoja on lukuisia erilaisia, koska nämä elämässään epäonnistuneet ei ole yhtä tyhmiä kuin sinä, että hakkaisivat päätään seinään tekemällä tasan samalla tavalla uudelleen ja uudelleen toivoen saavuttavansa tällä kertaa toisenlaisen lopputuloksen.

Tämä onkin nimenomaan se, joka erottaa menestyjät ei-menestyjistä. Menestyjät eivät luovuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.

Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä. 

Tuntea, että olen tärkeä. 

Vapaaehtoistyö, niitä on monenlaisia eri järjestöissä. Siellä olet tärkeä ja saat samanhenkisiä ystäviä. Tai opiskelu alalle johon sairautesi ei vaikuta.

 

Minulla ei ole henkisiä voimia, eikä kykyjä, kohdata ihmisiä siellä opiskelussa tai yrityksissä päästä työelämään. 

Olen ollut työelämän ulkopuolella 20 vuotta. Häpeä siitä on niin valtava, että en tiedä mistä lähteä sitä purkamaan. En edes pääse surkealla peruskoulun todistuksella mihinkään opiskelemaan!

Silloin kun olin nuori, yritin kaikkeni mutta pieleen meni. J

Peruskoulutodistuksen arvosanoja voi käsittääkseni muuttaa opiskelemalla ja tenttimällä. Äläkä sano että et voi. Itse menin ammattikouluun viisikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.

Sitten pitää muuttaa sitä mitä voi, omaa itseään ja ajatteluaan.

 

Mainostatko Kirjeopisto Vian ajatusjoogaa? Siinä tarjoillaan juuri tuota ehdottamaasi. Mitään takuita et saa, että onnistut.

No ajatusjoogasta en ole kuullutkaan, tämä on vain sitä keittiöpsykologiaa, logiikkaa, vai onko tämä aa:n motto?

Muuta se mitä voit. Ajatuksesi voit muuttaa halutessasi, vaikka kaikki muu muutos olisikin mahdotonta.

 

Ei tietenkään ajatuksia voi joka asiasta ja tilanteesta muuttaa etenkään niin, että se johtaisi onnelliseen elämään. 

Toki olen muuttanut paljonkin elämässäni aina sen mukaan kuin tarve on vaatinut. En nykyään osta kotimaasta mitään muuta kuin ne pakolliset. Eli saatoin talouteni kuntoon siltä osin. Olen varsin tarkka kenen kanssa ystävystyn koska en kaipaa elämääni draamaa pennin vertaa. Liikun ja teen mitä huvittaa ja milloin huvittaa eli nautin elämästäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole varaa maksaa terapiaa, eikä minulle sellaista kustanneta koska ole tk-eläkeläinen.

Haluaisin olla saada ammatin, ja tehdä töitä. Harrastaa. Saada ystäviä. 

Tuntea, että olen tärkeä. 

Vapaaehtoistyö, niitä on monenlaisia eri järjestöissä. Siellä olet tärkeä ja saat samanhenkisiä ystäviä. Tai opiskelu alalle johon sairautesi ei vaikuta.

 

Minulla ei ole henkisiä voimia, eikä kykyjä, kohdata ihmisiä siellä opiskelussa tai yrityksissä päästä työelämään. 

Olen ollut työelämän ulkopuolella 20 vuotta. Häpeä siitä on niin valtava, että en tiedä mistä lähteä sitä purkamaan. En edes pääse surkealla peruskoulun todistuksella mihinkään opiskelemaan!

Silloin k

No ei todellakaan voi jälkikäteen muuttaa minkään todistuksen arvosanoja, jos koulutus on jo suoritettu loppuun! Älä jakele typeriä neuvojasi kun et edes tiedä mistä puhut. 

Jotain saadakseen on jostain luovuttava !

Vierailija kirjoitti:

Jos se olisi niin helppoa kuin ap kuvittelee kaikki olisivat miljonäärejä.

Eihän kukaan ole sanonutkaan, että se on helppoa. Yleensä kaikki tavoittelemisen arvoiset asiat vaativat ponniskeluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska skitsofreniaani ei ole parannusta. 

Voisitko kirjoittaa kokemuksistasi sairauden kanssa ja auttaa sitä kautta muita sairastuneita tai heidän läheisiään ymmärtämään mistä on kyse.

Kirjoittaa kelle, missä? Eikä mua edes kiinnosta auttaa ketään ymmärtämään sairauksiani. Aiheesta on kyllä ihan lukuisia kirjoja ja elokuviakin, jos niistä ei ymmärrä niin voi voi. 

 

Avaat tietokoneen tai otat kynän ja paperin. Kirjoitat kokemuksistasi, lähetät kustantamoon tai järjestöön, tutkijalle tms.

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä keksinyt mistä saa tyhjästä nyhjästyä 10 miljardia rahaa takataskuun, että voisikin sitä elämää elää ja muutella miten haluaa.

Mitä olet tehnyt saadaksesi nyhjästy edes ylimääräisen tonnin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän syynä ole yleensä se, että olosuhteet estävät muutoksen eikä henkilö pysty keksimään keinoa, jolla olosuhteita voisi muuttaa. Todennäköisesti henkilö on myös keskustellut asiasta muiden ihmisten kanssa, eivätkä hekään ole keksineet toimivia keinoja.

Sitten pitää muuttaa sitä mitä voi, omaa itseään ja ajatteluaan.

 

Mainostatko Kirjeopisto Vian ajatusjoogaa? Siinä tarjoillaan juuri tuota ehdottamaasi. Mitään takuita et saa, että onnistut.

No ajatusjoogasta en ole kuullutkaan, tämä on vain sitä keittiöpsykologiaa, logiikkaa, vai onko tämä aa:n motto?

Muuta se mitä voit. Ajatuksesi voit muuttaa halutessasi, vaikka kaikki muu muutos olisikin mahdotonta.

Ajatuksesi luovat ympärillä olevan maailmasi. Kaikki ihmisen luoma mikä tässä maailmassa on olemassa on ollut ensiksi olemassa ajatuksen tasolla.

Kyllä täällä neuvomassa kotipsykologit, monikin muuttaisi asioita sellaisiksi kun haluaa, se ei aina onnistu, eikä ehkä muutos ollut oikea. Monia asioita muuttaisin, mutta nekin on rahasta kiinni.

Voisitko antaa vähän esimerkkiä mistä on kyse?

Esim vääränlainen työ joka ei antanut yhtään mitään paitsi tietenkin rahat elämiseen. Köyhästi toki, mutta elätti kuitenkin. Ja kun työpaikka oli vakituinen niin jotenkin siitä sitten oli mahdoton lähteä ja etenkin, kun niihin hieman parempiin tai ainakin paremmin itselle sopiviin, mutta edelleen vastaavan tasoisiin pskatöihin en päässyt vaikka työpaikkaa, tai edes omaa työnkuvaani saman firman sisällä olisin mieluusti vaihtanut. Hain siis lukuisia työpaikkoja, kävin muutamissa työhaastatteluissakin mutta lopulta siihen vain alistui, että tässä ollaan ja tähän pitää yrittää vaan olla tyytyväinen koska tyhjän saa pyytämättäkin.

Ei sitä oikeastaan edes huomaa siinä hetkessä kuinka paljon ylimääräistä tuo kaikki ottaa antamatta mitään vastineeksi. Siihen vaan turtuu ja tottuu ja sitten kun ympärilläkin on vain samaan sontaan jumiutuneita, vanhempia työkavereita niin eipä sieltä saa edes työyhteisöltäkään tsemppiä tai uutta ajattelua vaan lannistuu vain lopullisesti kulkemaan työpaikan, ruokakaupan ja kodin väliä joka sekin on itselle ihan vääränlaisella asuinalueella, mutta tyytyväinen pitää olla koska sentään on se katto pään päällä..

Täältähän ne vastaukset jo löytyivätkin. Eli "kun työpaikka oli vakituinen niin jotenkin siitä sitten oli mahdoton lähteä". Juu ei ollut, valitsit vain sen turvallisen tien etkä ollut valmis ottamaan riskiä. Se on ne saavutetut edut mitkä houkuttelevat. Eli turvallisuushakuisuus meni sisällön edelle elämässäsi. Itse otin opintovapaata ja opintolainaa kolmekymppisenä ja opiskelin täysin uuden alan. Ja olin silloin täysin pa - eli jos pieleen olisi mennyt, niin olisi mennyt sitten kunnolla.

Mitään et voita jos et mitään ole valmis riskeeraamaan.

Voit vielä valita toisin.