Onko kyläilykulttuuri muuttunut tässä asiassa ja olenko outo, kun odotan muuta?
Kun olin lapsi ysärillä, niin perheessämme oli seuraavat säännöt (jotka olivat aika monissa muissakin kaverieni perheissä tuolloin):
Perheen lapset/nuoret olivat kotona, jos vieraaksi tuli esimerkiksi harvoin käyviä sukulaisia, lapsen kummi yms. Lapset/nuoret eivät lähteneet vieraan/vieraiden tullessa kaverin luokse eivätkä lapsen/nuoren kaverit olleet paikalla, jos perheeseen tuli vieraita. Noita kavereita lapset/nuoret näkivät muutenkin, joten katsottiin, että nyt on aika nähdä rauhassa sukulaisten/kummien/muiden vieraiden kanssa. Eli kyläily kaverien kanssa oli pannassa, jos harvinaisempia vieraita tuli kylään. Vieraan/vieraiden tullessa kylään oltiin eteisessä vastassa ja tervehdittiin, myös lapset/nuoret kättelivät vieraat. Hetken seurustelun jälkeen lapset saivat jatkaa leikkejään ja nuoret vetäytyä omaan rauhaansa.
Kun olen nykyisin vieraillut sukulais/kaveriperheissä, joissa on lapsia/nuoria, ei tuollaista käytöstä enää näe. Lähes poikkeuksetta perheen lapsilla ja nuorilla on kavereita käymässä, jos lapset/nuoret ovat kotona. Ja nämä kaverit ovat siis niitä parhaita kavereita, joita lapset/nuoret muutenkin näkevät jatkuvasti. On hämmentävää, kun perheeseen menee suht harvakseltaan kylään (esimerkiksi kerran tai pari vuodessa) ja silloinkaan perheen lapset/nuoret eivät ole paikalla tai viettävät koko ajan kaveriensa kanssa. Osa lapsista/nuorista hädin tuskin juttelee kanssani, kun keskittyvät omien kavereidensa seuraan. Tämä tuntuu ikävältä sukulaistädin/kummitädin ominaisuudessa. Lähes poikkeuksetta tulee olo, että mitäpä minä täällä kutsuttuna kylässä teen, kun seurassani ei edes olla. Onko kyläilykulttuuri muuttunut tässä asiassa? Ja olenko outo, kun odotan perheen olevan ns. oman perheen kesken, kun menen harvoin kylään?
Kommentit (177)
Nykyisin on lipsuttu. Saman katon alla asuu useampia "ryhmittymiä", kukin omaa elämäänsä.
Saman olen huomannut itsekin. Minusta tuo kertoo siitä, että vierasta ei pidetä enää "koko perheen vieraana", vaan vieras tulee vanhemman tai lapsen takia paikalle.
Kertoo sinusta, jos lapsia ei kiinnosta sinulle jutella. Tuo, että vaadit jotain kättelyvastaanottoa eteiseen, kuvastaa aika hyvin sitä, miksi lapsia ei kiinnosta.
Sama kokemus! Eniten ärsyttää, kun minut pyydetään esimerkiksi kummin roolissa paikalle ja kummilapsi ei ole seurassani. Miksi minut on edes kutsuttu? Lahjan takia, jos kyse on syntymäpäivästä? Jos kummilasta ei kiinnosta viettää kanssani aikaa ja perheen aikuisetkaan eivät jaksa seurustella kanssani, niin mitä edes teen paikan päällä?
Meillä tuo riippuu siitä, kuka tulee kylään ja mistä syystä. En estä lapsia menemästä kavereilleen, jos kylään tulee minun tai mieheni ystävä, joka on lapsille vain iskän/äidin kaveri. Silloin edellytän kotona olemista, jos kylään tulee lapsen kummi tai sukulainen, joka tulee tapaamaan myös lasta eikä vain meitä aikuisia. Kättelyitä emme harrasta, vaan normaali moikkaaminen riittää. Eteiseen menee vain se, joka avaa oven.
Minä tulen olemaan varmasti kauhuvanhempi omalle lapselleni, mutta aion jatkaa oman lapsuuteni linjaa. Lapset oppivat käytöstapoja siinä, kun tervehtivät vieraita ja seurustelevat heidän kanssaan. Enkä minä halua siihen lapsen monta kertaa viikossa nähtäviä kavereita kylään juuri silloin, kun tulee joku ihminen, jota nähdään harvakseltaan. Niitä kavereita ehtii näkemään muulloinkin.
Nykylapset on saa antaa jotka vielä saa stasemmat on kasvattanut!
Ette mitään osaa ja löyhiä tulette aina olemaan. Saa stat.
Vierailija kirjoitti:
Saman olen huomannut itsekin. Minusta tuo kertoo siitä, että vierasta ei pidetä enää "koko perheen vieraana", vaan vieras tulee vanhemman tai lapsen takia paikalle.
Minä kyllä sanoisin, että vierasta ei arvosteta, jos hänen kanssaan ei vietetä aikaa ja samaan aikaan on sovittu muiden kanssa näkemistä.
Tuntisin oloni erittäin vaivaantuneeksi, jos eteisessä olisi koko perhe rivissä kättelemässä kuin linnanjuhlissa konsanaan. Kyllä se riittää, että tervehditään sitten, kun vieras on tullut peremmälle.
Minä jakaisin vieraat kahteen ryhmään:
-Jos vieraaksi tulee joku säännöllisesti arjessa tavattava henkilö (esimerkiksi äidin/isän kaveri, lapsen kaveri tai usein kyläilevä sukulainen), niin ei tarvitse koko perheen olla paikalla
-Jos taas kylään tulee joku harvinaisempi vieras, niin silloin on syytä olla kotona
Kaikkihan nykyään on epämuodollisempaa. Pressakin on silleen että moooivaan.
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta minusta tämä asia mm. erottaa sivistyneet perheet muista perheistä. Teen työtä, jossa vierailen ihmisten kodeissa niin, että koko perhe on paikalla. Sivistyneissä perheissä on vielä ihan automaatio, että lapset/nuoret tulevat esittäytymään ja monet lapset/nuoret vastailevat oikein reippaasti, kun heiltä kysyy jotain.
Vierailija kirjoitti:
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta minusta tämä asia mm. erottaa sivistyneet perheet muista perheistä. Teen työtä, jossa vierailen ihmisten kodeissa niin, että koko perhe on paikalla. Sivistyneissä perheissä on vielä ihan automaatio, että lapset/nuoret tulevat esittäytymään ja monet lapset/nuoret vastailevat oikein reippaasti, kun heiltä kysyy jotain.
Asia ei liity sivistykseen, vaan lasten ikään. Et voi odottaa 2-vuotiaalta samanlaista käytöstä kuin 15-vuotiaalta. 2-vuotias voi ujostella vieraita niin paljon ettei halua sen takia tulla esittäytymään tai varsinkaan vastailemaan kysymyksiisi.
Ihan jo käytännönsyistä monissa kodeissa ei ole järkevää koko perheen tunkea eteiseen. Eteiset ovat monesti niin ahtaita, että jos sinne tunkee 5-6 henkilöä samaan aikaan, vieraan alkaa olla jo hankala riisua takkia jne. Kohteliaampaa on mielestäni antaa vieraan rauhassa riisua ulkovaatteet ja käydä peremmälle eikä heti ovella tunkea tervehtimään koko porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta minusta tämä asia mm. erottaa sivistyneet perheet muista perheistä. Teen työtä, jossa vierailen ihmisten kodeissa niin, että koko perhe on paikalla. Sivistyneissä perheissä on vielä ihan automaatio, että lapset/nuoret tulevat esittäytymään ja monet lapset/nuoret vastailevat oikein reippaasti, kun heiltä kysyy jotain.
Asia ei liity sivistykseen, vaan lasten ikään. Et voi odottaa 2-vuotiaalta samanlaista käytöstä kuin 15-vuotiaalta. 2-vuotias voi ujostella vieraita niin paljon ettei halua sen takia tulla esittäytymään tai varsinkaan vastailemaan kysymyksiisi.
Ihan ovat kuule monet 2-vuotiaatkin tulleet tervehtimään, osa jopa on odottanut ovella saapumistani. Ja jos on ujompi lapsi, niin kyllä heihinkin usein kontaktin saa, kun itse juttelee ensin, kyselee lapsen leluista ja kertoilee mukavia "meidänkin tytöllä on kotona tällainen auto/pehmolelu, tällä onkin kiva leikkiä". Lapsen käytös on toki erilaista kuin teinin, mutta pienikin lapsi voi olla kohtelias ja hyvätapainen.
T. Tuo aiempi
Vierailija kirjoitti:
Luuletko todella, että luen?
En. Tiedän, ettet osaa lukea, joten en oleta sinun lukevan yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerää varmasti alapeukkuja, mutta minusta tämä asia mm. erottaa sivistyneet perheet muista perheistä. Teen työtä, jossa vierailen ihmisten kodeissa niin, että koko perhe on paikalla. Sivistyneissä perheissä on vielä ihan automaatio, että lapset/nuoret tulevat esittäytymään ja monet lapset/nuoret vastailevat oikein reippaasti, kun heiltä kysyy jotain.
Asia ei liity sivistykseen, vaan lasten ikään. Et voi odottaa 2-vuotiaalta samanlaista käytöstä kuin 15-vuotiaalta. 2-vuotias voi ujostella vieraita niin paljon ettei halua sen takia tulla esittäytymään tai varsinkaan vastailemaan kysymyksiisi.
Ihan ovat kuule monet 2-vuotiaatkin tulleet tervehtimään, osa jopa on odottanut ovella saapumistani. Ja jos on ujompi lapsi, niin kyllä heihinkin usein kontaktin saa, kun itse juttelee ensin, kyselee lapsen lelui
Kuinka pihalla olet, jos et tajua, että kaikki 2-vuotiaat eivät ole samanlaisia? Kai sossuntantalle pitäisi olla itsestäänselvyys, että ei ole epäkohteliasta olla ujo?
Miksi pitäisi kaikki katkaista vierailun ajaksi. Aloituksessakin oli hetken juteltuaan lapset saivat mennä leikkeihinsä ja nuoret vetäytyä omaan rauhaansa. Eikö ole ihan sama vaikka tapaavat siinä vaiheessa kavereitaan, ei kai mitään kunniavartiota ole tarpeen järjestää.
Ja selvyyden vuoksi siis, menen kylään ainoastaan kutsuttuna, en koskaan kutsumatta.
Ap