Onko kyläilykulttuuri muuttunut tässä asiassa ja olenko outo, kun odotan muuta?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Niin, vanhemmat kutsuivat, ei tämä kummilapsi.

Erilaisia tapoja on ollut aina. Meillä sai olla kaverit paikalla kun tuli vieraita, vähän vieraasta tosin riippuen. Vietin isovanhempieni ja kummieni kanssa muutoin aikaa esimerkiksi yhteisillä ravintolareissuilla ilman vanhempiani. Kun he tulivat meille, ole oletuksena että tulevat meidän arkeamme katsomaan.

 

Samoin se oli muillakin, olen ollut vaikka kenen mummin ja kummin kanssa saman ruokapöydän ääressä jos ovat olleet samaan aikaan vierailemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nojaa. Meillä ainakin on muutama sukulainen, jotka on lapsista kiinnostuneita tasan sen kerran vuodessa kun heille sattuu sopimaan. Kun lapset oli pieniä niin pyöritin tota hyvä äiti- kohteliaat lapset näytelmää aika pitkäänkin. Nyt kun ovat +10 v, niin en enää vaadi lapsia mukaan kylään paikkaan, johon kutsutaan aniharvoin. Tai että pitäis olla kotona kun joku etäinen täti tulee kerran vuodessa. Miksi pitäisi? Ei mun lapset ole mitään näyttelynukkeja, joiden pitää stepata ja tanssia kun ihmiset, jotka on heille käytännössä lähes vieraita, tulee kylään. 

 

Jos taas kylään on tulossa joku oikeasti läheinen, joka on lastenkin kanssa paljon tekemisissä ja heistä kiinnostuneita, niin aina lapset on tietysti kotona ja alkuun myös siinä seurustelemassa. Eipä heitä sillo

Itse todellakin traumatisoiduin "isosetä-Erikin" juhilissa, koska herra avoimesti kommentoi minun murrosiän kynnyksellä pyöristyviä rintojani ja jopa puristi perseestä, kun muiden silmä vältti. Kaikilla ei ole kivoja sukulaisia ja lasten pakottaminen tuollaisten pervo-Erikkien luokse on sairasta. 

Yksi iso syy sille, etten nykyisin ole missään tekemisissä isäni puolen suvun kanssa on se, että minut pakotettiin lapsena pönöttömään olohuoneeseen heidän kanssaan "seurustelemaan". Samoin kuin pakotettiin muodollisuuskäynneille, joista edes isäni ei nauttinut, vaan jutteli usein paluumatkalla äidille tyyliin "onneksi Marjatan luona ei tarvitse käydä kuin kerran vuodessa". Päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että aikuisena en ole tekemisssä ihmisten kanssa, joiden kanssa en viihdy. Töissä toki pakko kestää kaikkia, mutta se on eri asia. 

Meidän suvussa oli ja on edelleen ihan normaalia, että kaikilla on omia kavereita ja sukulaisia samaan aikaan kylässä. Välillä saattaa juttu lentää muiden vieraiden kanssa, mutta usein jokaisella on omat juttunsa. Joskus aikoinaan äidilläni oli joku ihme sukulaisvierailuvimma, mutta se meni ohi, kun oli niin yksipuolista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Kummilapsi itse kutsui, mutta silti oli huoneessaa pelaamassa?Tuskinpa. 

Vierailija kirjoitti:

Kertoo sinusta, jos lapsia ei kiinnosta sinulle jutella. Tuo, että vaadit jotain kättelyvastaanottoa eteiseen, kuvastaa aika hyvin sitä, miksi lapsia ei kiinnosta. 

Ja tämän kommentin selkeästi on kirjoittanut 2000-luvulla syntynyt. LOL.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo sinusta, jos lapsia ei kiinnosta sinulle jutella. Tuo, että vaadit jotain kättelyvastaanottoa eteiseen, kuvastaa aika hyvin sitä, miksi lapsia ei kiinnosta. 

Ja tämän kommentin selkeästi on kirjoittanut 2000-luvulla syntynyt. LOL.

Sittenhän teitä on kaksi. Aikuiset eivät käytä viesteissään tuollaisia teinilyhenteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Niin, vanhemmat kutsuivat, ei tämä kummilapsi.

Olisi sitten kait parempi, että mitään kummeja ei enää olisikaan. Pelkkiä lahja-automaatteja, pakon sanelemana kutsutaan joskus kutsutaan kylään ja kaikkien mielestä kauhea riesa, kun on pakko yrittää jaksaa seurustella.  Tällainen fiilis tulee, kun tätäkin ketjua lueskelee. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Kahden lapsen kummina ajattelen, että kummin tehtävä on olla mukava ja luotettava aikuinen lapsen elämässä. Tehtävä on usein tärkein varhaisessa lapsuudessa, kun vanhemmat kaipaavat apua pienen kanssa, ja sitten aikuistumisen kynnyksellä kun lapsi itse pyytää apua, seuraa ja näkökulmia. Siinä välissä ollaan enimmäkseen vain läsnä, viedään ehkä paikkoihin. Kummin tehtävä ei ole olla lapsen viihdytettävänä kun hänen vanhempansa kutsuvat kylään.

 

Eikä kummiutta voi perua. Jos itse näet kummilastasi vain harvoin, et voi olettaa että hän asettaa sinut ykkösasemaan kun silloin tällöin tulet käymään. 

Olisi sitten kait parempi, että mitään kummeja ei enää olisikaan. Pelkkiä lahja-automaatteja, pakon sanelemana kutsutaan joskus kutsutaan kylään ja kaikkien mielestä kauhea riesa, kun on pakko yrittää jaksaa seurustella.  Tällainen fiilis tulee, kun tätäkin ketjua lueskelee. 

Surullista, jos sinä et osaa olla kummilapsillesi muuta kuin lahja-automaatti. Itse vietän kolmen kummilapseni kanssa paljonkin aikaa ja kaikki heistä ovat ihan vapaaehtoisesti minuun yhteydessä. Turha siitä on uhriutua, jos sinä et ole osannut luoda läheistä suhdetta kummilapseesi ja toimia hänelle turvallisena aikuisena. 

Vierailija kirjoitti:

Ja selvyyden vuoksi siis, menen kylään ainoastaan kutsuttuna, en koskaan kutsumatta. 

Ap

Niin, sinä olet perheen aikuisen kaveri jonka hän on kutsunut käymään. Mikä ihme on syynä siihen että muut perheenjäsenet eivät saisi samaan aikaan kutsua omia kavereitaan. Kuulostaisihan sekin älyttömältä jos vain yhdellä perheen lapsella saisi olla yhtä aikaa kaveri kylässä. Lapsilla voi olla sen verran ikäeroa etteivät kaverit ja lapset edes tunne toisiaan. 

Minä en ole koskaan ymmärtänyt tuollaista lähes tuntemattomien luona kerran vuodessa kyläilyä. Äidilläni se oli tapana. Meillä ei kukaan kättele ja esittäydy erikseen, koska kaikki vierailijat ovat kaikille tuttuja tai erikseen etukäteen on tiedotettu perheelle, että äidin kaveri Liisa tulee kohta käymään. Ei erikseen tarvitse siinä ovella enää esittäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja selvyyden vuoksi siis, menen kylään ainoastaan kutsuttuna, en koskaan kutsumatta. 

Ap

Niin, sinä olet perheen aikuisen kaveri jonka hän on kutsunut käymään. Mikä ihme on syynä siihen että muut perheenjäsenet eivät saisi samaan aikaan kutsua omia kavereitaan. Kuulostaisihan sekin älyttömältä jos vain yhdellä perheen lapsella saisi olla yhtä aikaa kaveri kylässä. Lapsilla voi olla sen verran ikäeroa etteivät kaverit ja lapset edes tunne toisiaan. 

"Tänään et sitten, Isla-Veeti, saa kutsua kavereita kylään, koska äidin Nella-kaveri tulee käymään" 

Älytön ajatuskin, vaikka olisin itse tuo Nella-kaveri.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Olisi sitten kait parempi, että mitään kummeja ei enää olisikaan. Pelkkiä lahja-automaatteja, pakon sanelemana kutsutaan joskus kutsutaan kylään ja kaikkien mielestä kauhea riesa, kun on pakko yrittää jaksaa seurustella.  Tällainen fiilis tulee, kun tätäkin ketjua lueskelee. 

Surullista, jos sinä et osaa olla kummilapsillesi muuta kuin lahja-automaatti. Itse vietän kolmen kummilapseni kanssa paljonkin aikaa ja kaikki heistä ovat ihan vapaaehtoisesti minuun yhteydessä. Turha siitä on uhriutua, jos sinä et ole osannut luoda läheistä suhdetta kummilapseesi ja toimia hänelle turvallisena aikuisena. 

En sanonut ollenkaan näin, en puhunut itsestäni, en omista kokemuksistani Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Kerroin vain, että tuollainen fiilis näistä kommenteista tulee, kun ketjua lueskelee, luepa sinäkin koko ketju niin ehkä ymmärrät.

T.edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Niin, vanhemmat kutsuivat, ei tämä kummilapsi.

Olisi sitten kait parempi, että mitään kummeja ei enää olisikaan. Pelkkiä lahja-automaatteja, pakon sanelemana kutsutaan joskus kutsutaan kylään ja kaikkien mielestä kauhea riesa, kun on pakko yrittää jaksaa seurustella.  Tällainen fiilis tulee, kun tätäkin ketjua lueskelee.

Minun kummi ihan itse päätti olla se lahja-automaatti. Ei kukaan olisi perään kysellyt, jos olisi jättänyt ne ostamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tai pikemminkin oli tämmöinen kummilapsi. Ajettiin pitkän matkan takaa kutsuttuina ja joka hito n kerta tämä oli huoneessaan pelaamassa koko tuon ajan pleikkaa, lähti kaverille tai harrastuksiin. Hyvä kun tervehtiä murahti tai lahjasta kiitti. Me sitten istuttiin seurustelemassa muun perheen kanssa. Mutta ratkaistiin tilanne niin, että jätettiin kummius ja ei enää jaksettu mennä kylään. Ihmettelivät tietysti, mutta ilmeisesti yhtään ei leikkaa mikä olisi voinut mennä pieleen.

Niin, vanhemmat kutsuivat, ei tämä kummilapsi.

Aivan. Lasta ei olisi vähempää voinut kiinnostaa. Joten mitäpä sitä väkisin pakottaa ketään seurustelemaan. Meillä on kyllä paljon ystäviä ja myös kummilapsia, joita seuramme nimenomaan kiinnostaa. Satsasimme vapaa-aikamme heihin. 

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset on saa antaa jotka vielä saa stasemmat on kasvattanut!

Ette mitään osaa ja löyhiä tulette aina olemaan. Saa stat.

Humalassa?

En sanonut ollenkaan näin, en puhunut itsestäni, en omista kokemuksistani Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Kerroin vain, että tuollainen fiilis näistä kommenteista tulee, kun ketjua lueskelee, luepa sinäkin koko ketju niin ehkä ymmärrät.

T.edellinen

Olen lukenyt jokaisen kommentin enkä ole saanut lainkaan tuollaista "fiilistä". Olen nähnyt vain varsin järkeviä perusteluja sille, miksi vanhempien kutsumaa aikuista ei koko perheen tarvitse viihdyttää ja miksi kummilapsi ei ole velvollinen olemaan kummitätinsä henkilökohtainen viihdekeskus. Lapsellista lähteä tekemään "diagnooseja" muista kirjoittajista vain siksi, että he ovat eri mieltä kuin sinä. 

Vierailija kirjoitti:

En sanonut ollenkaan näin, en puhunut itsestäni, en omista kokemuksistani Sinulla lienee luetun ymmärtämisessä ongelmaa. Kerroin vain, että tuollainen fiilis näistä kommenteista tulee, kun ketjua lueskelee, luepa sinäkin koko ketju niin ehkä ymmärrät.

T.edellinen

Olen lukenyt jokaisen kommentin enkä ole saanut lainkaan tuollaista "fiilistä". Olen nähnyt vain varsin järkeviä perusteluja sille, miksi vanhempien kutsumaa aikuista ei koko perheen tarvitse viihdyttää ja miksi kummilapsi ei ole velvollinen olemaan kummitätinsä henkilökohtainen viihdekeskus. Lapsellista lähteä tekemään "diagnooseja" muista kirjoittajista vain siksi, että he ovat eri mieltä kuin sinä. 

Anteeksi vaan, mutta sinähän tässä teit diagnoosin minusta, päätit, että olen itse hoitanut huonosti suhteeni omiin kummilapsiini ja "uhriudun", näin ei ollenkaan ole. Mutta ehkä sitten olen tyhmä ja lapsellinen ja varmaan yliväsynyt tässä kohtaa tiukan työviikon jälkeen. Nyt poistun tästä ketjusta kinaamasta!