Mitä viikonloppusuunnitelmia teillä muilla yli viisikymppisillä?
Vi onko? Itse olen lomien jälkeen havahtunut tähän, että ei elämässä ole oikein enää mitään kuin töitä ja miehen kanssa sohvalla murjottamista, kunnes mies välillä suuttuu ja lähtee kaljalle tai salille.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Huomenna töihin, ylihuomenna Särkänniemeen 🎢🎠
Tosin täytän 50 vasta ylihuomenna illalla, etten vielä oo yli 😅
Onnea 💐💕 Oi sinä nuori ihminen 😀 Mä vietin 5-kymppiseni töissä ja olin hipihiljaa. Kotona nautittiin pakastepizzaa ja juotiin kuoharia, ihan vain kahdestaan. Puoliso täyttää 60 lähiaikoina ja nyt päätettiin repäistä eli vuokrattiin mökki saaristosta ja siellä juhlitaan niin maan perusteellisesti kalastellen ja hiljaisuudesta nauttien. Juhlia odottavat saavat taaskin pettyä 😀
Kiitos! 😃
Kaljoo, ruokoo, päikkärit, telsua, nettiä ja jos oon oikein ahkera niin käyn postilaatikolla.;)
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän 50 huomenna. Eipä ole juhlia, olen niin yksinäinen ettei olisi ketään kuka tulisi mun juhliin. Joten kalsarikännit ajattelin tempaista pitkästä aikaa huomenna.
Elämä on muuten joo vähän tylsää. Työtä josta en oikein pidä, vaikkei se nyt ihan kauheaakaan ole. Tylsää lähinnä. Yksinäinen olo on usein, kun ei ole puolisoa eikä lapsia. Elämä on lähinnä sitä työtä ja sitten jotain ajan kuluttamista telkkaria katsomalla tai käsitöitä tekemällä tai kävelemässä käymällä. Kyllä sitä miettii, että tätäkö tämä loppuelämä nyt on. Ja jos on, niin haluaisinko minä edes jatkaa esim. 30 vuotta, vai alkaisikohan tämä jo riittää.
Onpas ankeaa, miksi olet päätynyt elämään moista tylsyyttä? Onhan mahdollisuuksia ollut vaikka mihin, näin Suomessa asuvalle. Opinnot, mielenkiintoiset työt, suhteet ja jos ei nappaa niin muuttaa tilanteita. Hyvää syntymäpäivää huomiselle ja uusia suunnitelmia rakentamaan ettei lahja tämä elämä mene kokonaan hukkaan.
Jos oikein villiinnyn, niin saatanpa käydä köpöttelemässä reinot jalassa pikku lenkin rollaattorilla.
Siivousta, pyykkäystä, kaupassa käyntiä, ehkä vähän välillä ehtii istahtamaan kun ei tarvi käydä töissä.
Järjestän grillijuhlat, kolmannet tänä kesänä. Luvassa herkullista ruokaa, juomaa ja hervotonta meininkiä. N57
Mie kun täytin 50 sain onnittelut äidiltäin, 2 serkulta ja ex kaverilta.
Kun täytin 60 ei äiti enää muistanu, eikä kukaan muu kuin toinen serkku.
Vähä kirpas, mutta onneks vain vähä.
Siispä 💝💖 teille muille unohetuille ja muistetullekkii 🌹
Tänään taiteiden yöhön katsomaan erilaisia näytöksiä ja huomenna festareille. Mukavan lyhyt matka mökiltä.
M67 & N60
Onnea tuleville viiskymppisille💐 näin etukäteen.
Töitä, töitä. Puimaan, kuivaamaan, perunan varsia hävittämään.
T: nimim. Assburger, mies 53v
Vierailija kirjoitti:
Olen 3 koiran ja kissan kanssa kesämökillä. Käyn sienestämässä ja kalastamassa. Lämmitän saunaa ja uin. Paistan makkaraa ja juon olutta. Käyn rapsuttelemassa lähitilan nautoja, hevosia ja vuohia. Kaappaan tilan koiran mukaani jengini jatkoksi. Istuksin laiturilla ja juon lasillisen viiniä. Rapsutan koiria ja kissaa. Elän leppoisasti. Sunnuntai-iltana saan puolison seurakseni. Hyvähän tässä on olla.
Sama, paitsi että ei ole puolisoa, ei naapurissa eläintilaa eikä 3 koiraa. On 2 koiraa, kissa ja sähkötön mökki. Sielu lepää.
Että mä nautin, kun on viikonloppu, nyt ei mitään aikatauluja eikä työt haittaa vapaa-aikaa. Kokkailtiin hyvää ruoka, vähän pikasellaista, kun kummallakin oli niin nälkä, broilerin fileet ja iso salaatti & lasi viiniä. Viikonloppuna sitten syödään paremmin.
Nyt lenkille, kun ruoka on hetken laskenut, rantasaunan kiukaaseen tulet, sitten uintia ja saunomista - kesän rippeistä nauttimista.
Vkl sieneen, omenoiden keräämistä ja säilömistä. Vähän kasvimaa- ja puutarhatöitä. Yhtä leffaa tekisi mieleni mennä katsomaan, mutta ehkä emme jaksa lähteä sivistyksen pariin :).
Ihanaa viikonloppua!
Meen kaverin 60v synttäreille. Aiotaan laulaa siellä yllätyksenä, porukalla. Esiintymiset aina jännittää. Jatkoista ei ollut puhetta mutta ehkä ne järjestyy. Sunnuntai menee sit varmaan toipuessa, siihen ei ohjelmaa tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän 50 huomenna. Eipä ole juhlia, olen niin yksinäinen ettei olisi ketään kuka tulisi mun juhliin. Joten kalsarikännit ajattelin tempaista pitkästä aikaa huomenna.
Elämä on muuten joo vähän tylsää. Työtä josta en oikein pidä, vaikkei se nyt ihan kauheaakaan ole. Tylsää lähinnä. Yksinäinen olo on usein, kun ei ole puolisoa eikä lapsia. Elämä on lähinnä sitä työtä ja sitten jotain ajan kuluttamista telkkaria katsomalla tai käsitöitä tekemällä tai kävelemässä käymällä. Kyllä sitä miettii, että tätäkö tämä loppuelämä nyt on. Ja jos on, niin haluaisinko minä edes jatkaa esim. 30 vuotta, vai alkaisikohan tämä jo riittää.
Onpas ankeaa, miksi olet päätynyt elämään moista tylsyyttä? Onhan mahdollisuuksia ollut vaikka mihin, näin Suomessa asuvalle. Opinnot, mielenkiintoiset työt, suhteet ja jos ei nappaa niin muuttaa tilanteita. H
Tätä mä itsekin mietin miten olen päätynyt tällaiseen tylsään ja yksinäiseen elämään. Mulla on yliopistotutkinto ja olen koulutustani vastaavassa, varsin hyväpalkkaisessa työssä. Olen vaan 25 vuodessa ehtinyt siihen leipääntyä. Ei se nyt mitään sellaista tuskaa ole, että olisi kärsimystä tehdä, mutta eipä siitä innostukaan. Siksi ei ole tullut alanvaihtoa esimerkiksi mietittyä, kun en sentään inhoa tätä eikä ole tuskaa aloittaa työpäivää. Bonusta on, että tätä työtä voi tehdä täysin etänä, myös ulkomailta jos haluaisi.
Tuo yksinäisyys on se etten oikein itsekään ymmärrä, miten olen tähän ajautunut. Tuntuu että vain hetki sitten olin nuori ja nätti ja täynnä suunnitelmia ja haaveita. Niihin kuului mm. perheen perustaminen ja ulkomailla asuminen. Mutta niin ne vuodet vaan vierivät, ja minä otin päivä kerrallaan, en koskaan pysähtynyt miettimään tulevaa. Oletin kai, että esim. puoliso jostain maagisesti löytyy arjesta itsestään. Mutta kun ei käynyt kuin töissä, ruokakaupassa ja koiran kanssa kävelyllä, ei löytynyt. Eikä ollut sitten kavereitakaan tullut etsittyä, koska introverttina viihdyin nuorempana oikein hyvin itseksenikin. Nyt vasta olen havahtunut tähän tilanteeseeni, että mun elämä on oikeasti tosi tyhjää ja erakkomaista. Pitäisi varmaan varata aika jollekin life coachille tai terapeutille, ja käydä juttelemassa, että saisi vähän suuntaviivoja mitä vielä voisi tehdä ettei loppuelämä ole tylsyydessä kuoleman odottelua.
Tuskin on mitään muuta kuin kotitöitä. 60+ mies ei enää halua käydä missään.
Lauantaina aikuinen poika tulee lounaalle. Myöhemmin illalla miesystävä, jonka kanssa koti-ilta ja aamuvarhain kirppikselle aamukävelylle. Pojalle teen jotain wokkiruokaa. Sunnuntaina syödään paistettua kalaa. Tavallista, rauhallista vkonloppua siis.
Viikonlopun elän, olen. Maanantaina tutkimuksiin. Aattelin vetäistä huomenna kännit tai herkutella niin maan perusteellisesti. Oli lomasuunnitelmia, mutta ne mennee roskakoriin. Meinaan masentua, mutta ehkä pinnistelen. Maanantai tuo ilon tai äärimmäisen vitutuksen. Taidan tilata pizzan. Hyvä ruoka, parempi mieli? Hitto, nyt pizzaa ja LA+SU ulkoilua ja kaiken patskan unohtamista. Jos, niin, ostan itselleni koiran. Kodinetsijän, turvaa ja hyvää hoivaa kaipaavan. Halu auttaa ja rakastaa. Voi se olla kissakin. Love.
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän 50 huomenna. Eipä ole juhlia, olen niin yksinäinen ettei olisi ketään kuka tulisi mun juhliin. Joten kalsarikännit ajattelin tempaista pitkästä aikaa huomenna.
Elämä on muuten joo vähän tylsää. Työtä josta en oikein pidä, vaikkei se nyt ihan kauheaakaan ole. Tylsää lähinnä. Yksinäinen olo on usein, kun ei ole puolisoa eikä lapsia. Elämä on lähinnä sitä työtä ja sitten jotain ajan kuluttamista telkkaria katsomalla tai käsitöitä tekemällä tai kävelemässä käymällä. Kyllä sitä miettii, että tätäkö tämä loppuelämä nyt on. Ja jos on, niin haluaisinko minä edes jatkaa esim. 30 vuotta, vai alkaisikohan tämä jo riittää.
Tsemppä kovasti elämääsi.
Monet nuoret eivät nykyään halua lapsia. Ajattelevat vain nykyhetkeä, eivät uskalla, jaksa, jne.
Olen huomannut 50 ++ iässäni, että monet lapsettomat kokevat myös tässä iässä olevansa yksinäisiä. Meillä "lapsellisilla" kotoa pois muuttaneet nuoret muuttavat, menevät kihloihin, naimisiin, rakentavat, saavat lapsia jne. Olemme mukana kaikissa näissä elämänvaiheessa ja vaikka meillä on omakin elämä ja työt, tuovat nämä nuoret sisältöä meidän vanhempienkin elämään.
Toivottavasti tämä saisi jonkun nuoren muuttamaan mieltään lasten teosta.
Menen rannalle uimaan ainakin toisena päivänä ja toisena kuntosalille. Ei sen kummempaa. Näin kesällä ei oikein jaksa käydä missään kauempana, kun tiet on mahdottoman ruuhkaisia, ja turisteja tungeksii kaikki paikat täynnä.
Et ole sitten maistanut Madagaskarin gambas rapuja taikka laugoustineja?