Muita, jotka joutuneet nuoruudessa olemaan nälässä kaverin luona kun kaverin vanhemmat kieltäytyneet tarjoamasta ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotkut ihmiset kehtaa kohdella lapsia noin. Muistan kun oon vierestä katsonut kun se oman perheen lapsi syö.

Minäkin olen kokenut tuon ja muistan edelleen miten pahalta se tuntui, vaikka siitä on yli 15 vuotta.

Lapsena mua ahdisti, kun äiti sanoi kaverille selvästi, että nyt sinun on aika lähteä kotiin, meillä on ruoka-aika ja sitten lähdetään harrastuksiin, heippa. Eikä se kaveri lähtenyt, se ryhtyi selittämään äidille, että sillä on lupa olla meillä, ei sen tarvitse mennä kotiin. Äiti toisti, että minä en ole luvannut, että saat olla vaikka miten kauan, joten nyt sinun on aika lähteä kotiin. Kaveri ei lähtenyt, vaan sanoi äidille, että en lähde etkä pakottaakaan voi.

Äiti ei tarjonnut ruokaa, vaikka kaveri katseli vieressä. Ku

Enpä usko. Aika monessa maassa on kylä kasvattaa -periaate ja siihen kuuluu sekin, että ruoka-aikana naapurin lapset  lähetetään kotiin syömään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä ruoka on kallista, enkä näe ainuttakaan hyvää syytä pihistellä vain siksi että voin ruokkia jatkuvasti ylimääräisiä suita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä päin ihmiset ovat tässä keskustelussa kotoisin, ja mistä vanhempansa. Minulle ja jopa kaikille isovanhemmilleni olisi aivan käsittämätön ajatus, ettei tarjota ruokaa. Samoin mieheni suvussa, paitsi yhdessä haarassa. 

 

Eli itsekin notkuit pitkin kyliä muiden luona niin kauan, että oli ruoka-aika? Ja se oli ok vanhempiesi mielestä? 

Minä olin itse asiassa aika nirso, eli pyrin välttämään muilla syömistä, mutta kyllä aina kutsuttiin ruokailemaan. Paljon oltiin kavereiden kanssa meilläkin ja silloin vanhempani yleensä toivat ruokaa huoneeseeni. Isä tykkäsi kokata ja oli innoissaan kun sai tehdä jotain erikoisempaa. En koskaan ajatellut että tässä olisi jotain ihmeellistä, ja mietin onko minulla vain ollut tietynlainen tuttavapiiri vai mitä ihmettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä ruoka on kallista, enkä näe ainuttakaan hyvää syytä pihistellä vain siksi että voin ruokkia jatkuvasti ylimääräisiä suita.

Ehkä elämme eri todellisuuksissa, minusta suomalainen ruoka on edelleen suht edullista palkkatasoon nähden, ja laadukasta. 

Eivätkö sen kyläilijän vanhemmat odota lastaan kotiin syömään ruoka-aikana? Vai ovatko nämä sosiaalitapauksia?

"Vierailija kirjoitti:

Lapsena mua ahdisti, kun äiti sanoi kaverille selvästi, että nyt sinun on aika lähteä kotiin, meillä on ruoka-aika ja sitten lähdetään harrastuksiin, heippa. Eikä se kaveri lähtenyt, se ryhtyi selittämään äidille, että sillä on lupa olla meillä, ei sen tarvitse mennä kotiin. Äiti toisti, että minä en ole luvannut, että saat olla vaikka miten kauan, joten nyt sinun on aika lähteä kotiin. Kaveri ei lähtenyt, vaan sanoi äidille, että en lähde etkä pakottaakaan voi.

Äiti ei tarjonnut ruokaa, vaikka kaveri katseli vieressä. Kun kaverin käsi ojentui kohti leipiä, ilmoitti äit

 

Aika monessa maassa äitiäsi pidettäisiin järjettömänä törppönä. "

Aika monessa maassa noin epäkohtelias pentu olisi kiikutettu korvasta kotiovelle ja valistettu vanhempia siitä, miten lapsi aikuiselle puhui. Ja aika monessa maassa se kakara olisi saanut vanhemmiltaan tuntuvan rangaistuksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä päin ihmiset ovat tässä keskustelussa kotoisin, ja mistä vanhempansa. Minulle ja jopa kaikille isovanhemmilleni olisi aivan käsittämätön ajatus, ettei tarjota ruokaa. Samoin mieheni suvussa, paitsi yhdessä haarassa. 

Olen Turusta. Meillä oli itsestäänselvää, että ruoka-ajaksi lähdettiin omaan kotiin eikä jääty kaverille. Ei käynyt edes mielessä, että joku olisi tarjonnut ruokaa naapurissa asuvalle. Siellähän se oma vanhempi oli ruuat laittanut, ei mitään syytä jäädä kaverille.

Kiinnostavaa. Suomen sisällä on ainakin aikoinaan ollut todella erilaisia tapoja. Mummini on Lohjalta, hänellä oli vähän erilainen asenne kuin teillä mutta onhan siinä toki välimatkaakin. Ja perheiden sisällä kai eri käytäntöjä myös. 

Minun mummini oli Sammatista ja hänellä oli se periaate, että jos ei ole erikseen kutsuttu syömään, oli sitten aikuinen tai lapsi, niin ruokaa ei tarjottu. Vieraalle ilmoitettiin selkeästi, että kiitos käynnistä ja lapselle lisättiin, että sinua varmaan odotetaan kotiin syömään. Kukaan ei pitänyt epäkohteliaana tai vääränä tapana, koska pääsääntöisesti lapsilla on kodit, joissa aikuiset heistä huolehtivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä päin ihmiset ovat tässä keskustelussa kotoisin, ja mistä vanhempansa. Minulle ja jopa kaikille isovanhemmilleni olisi aivan käsittämätön ajatus, ettei tarjota ruokaa. Samoin mieheni suvussa, paitsi yhdessä haarassa. 

Helsingistä. Meillä naapuruston lasten kesken oli ihan selvää, että jos oltiin kaverin luona ruoka-aikaan, odotettiin kaverin huoneessa että tämä söi perheen kanssa. Jos itse oli kaverilla kun kotona oli ruoka-aika, äiti tai isä soitti että käskekää lapsi kotiin syömään.

Helsinki on vähän hankala kun siellä on niin paljon muualta tulleita. Minulla on myös paljon sukua sieltä eri aikakausilta, kaikki todella vieraanvaraisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä ruoka on kallista, enkä näe ainuttakaan hyvää syytä pihistellä vain siksi että voin ruokkia jatkuvasti ylimääräisiä suita.

Ehkä elämme eri todellisuuksissa, minusta suomalainen ruoka on edelleen suht edullista palkkatasoon nähden, ja laadukasta. 

No muotoillaan asia niin, että jos minulla on varaa tehdä omalle perheelle vaikka lohta, niin en todellakaan osta sen tilalle silakkaa, että voi tarjota lasten kavereillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä se ruoka kallista on, jos yhtään laadukkaampaa ruokaa haluaa syödä. Ja kyllä vaan teini pojat syö isoja määriä. Ostat jotain lohta nii sitähän pitää olla viis kalaa, että riittää 5 ylimääräiselle teinille 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä ruoka on kallista, enkä näe ainuttakaan hyvää syytä pihistellä vain siksi että voin ruokkia jatkuvasti ylimääräisiä suita.

Ehkä elämme eri todellisuuksissa, minusta suomalainen ruoka on edelleen suht edullista palkkatasoon nähden, ja laadukasta. 

No muotoillaan asia niin, että jos minulla on varaa tehdä omalle perheelle vaikka lohta, niin en todellakaan osta sen tilalle silakkaa, että voi tarjota lasten

Valintojen maailma tosiaan. 

En ollut nälässä, kun ei koskaan ruoka-aikana saanut olla kavereiden luona. Ohje oli, että kun kaverin perhe alkaa syömään, silloin on lähdettävä kotiin, ei saa jäädä enää kaverille. Jokainen siis söi kotonaan. Yökylässä en ollut lapsena enkä nuorena koskaan kenelläkään, se ei ollut sielläpäin tapana. Ainoastaan kavereiden mökeillä olin yötä, koska niillä reissuilla oltiin useampi päivä ja tietenkin siellä syötiin sitten ihan normaalisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä se ruoka kallista on, jos yhtään laadukkaampaa ruokaa haluaa syödä. Ja kyllä vaan teini pojat syö isoja määriä. Ostat jotain lohta nii sitähän pitää olla viis kalaa, että riittää 5 ylimääräiselle teinille 😂

Kaikkiko täällä vain lohta syövät? 

Älä hyvä ihminen tunge toisten koteihin kutsumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä on varaa ruokkia ylimääräisinä jatkuvasti muutamaa aikuisen kokoista urheilua harrastavaa teinipoikaa?

Eipä ruoka sentään niin kallista ole. Tietenkin ruoka sovelletaan käytössä olevan budjetin ja syöjien mukaan. 

Kyllä se ruoka kallista on, jos yhtään laadukkaampaa ruokaa haluaa syödä. Ja kyllä vaan teini pojat syö isoja määriä. Ostat jotain lohta nii sitähän pitää olla viis kalaa, että riittää 5 ylimääräiselle teinille 😂

Kaikkiko täällä vain lohta syövät? 

 

Se nyt on ihan normaali ruoka ja oli tässä siksi esimerkkinä, ymmärrätkö? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippui lapsuudessani kaverista. Joidenkin luona kutsuttiin pöytään ja kohdeltiin kuin perheen jäsentä. Toisten luona hyvä jos ei lähetetty laskua perään vessapaperista, jos kävi vessassa. Pihiperheen lapsi vietti jostain syystä mieluummin aikaa muiden luona.

 

Omieni kanssa syötän kaikki paikalla olevat. Mun kotona ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että lasten kaverit käyvät itsenäisesti kaivelemassa jääkaappia.

 Olisihan se mukava, jos olis nii paljon ylimääräistä ruokkia niitä lasten kavereita. Toki jos kerralla olis vaan yks kaveri käymässä, nii olis helpompi. Mut monta sataa menis muiden lasten ruokkimiseen, jos alkaisin nii tekemään. Toki leipää ja tällaista saa ottaa en oo kieltänyt. 

Ne mun lapset syövät myös niiden kavereiden luona vuorostaan. Meillä harvemmin on suoraan koulun jälkeen isoa laumaa lapsia, kun ollaan kielletty tuomasta. Me tarvitaan työrauha, lasten pitää tehdä läksyt ennen muita rientoja, joten se rajaa monta äänekkäämpää kaveria pois.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä päin ihmiset ovat tässä keskustelussa kotoisin, ja mistä vanhempansa. Minulle ja jopa kaikille isovanhemmilleni olisi aivan käsittämätön ajatus, ettei tarjota ruokaa. Samoin mieheni suvussa, paitsi yhdessä haarassa. 

Pohjois-Karjala. Aina tarjotaan ruokaa vieraille, ja samoin tehtiin lapsena. Kavereiden luona en muista koskaan olleeni nälkäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippui lapsuudessani kaverista. Joidenkin luona kutsuttiin pöytään ja kohdeltiin kuin perheen jäsentä. Toisten luona hyvä jos ei lähetetty laskua perään vessapaperista, jos kävi vessassa. Pihiperheen lapsi vietti jostain syystä mieluummin aikaa muiden luona.

 

Omieni kanssa syötän kaikki paikalla olevat. Mun kotona ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että lasten kaverit käyvät itsenäisesti kaivelemassa jääkaappia.

 Olisihan se mukava, jos olis nii paljon ylimääräistä ruokkia niitä lasten kavereita. Toki jos kerralla olis vaan yks kaveri käymässä, nii olis helpompi. Mut monta sataa menis muiden lasten ruokkimiseen, jos alkaisin nii tekemään. Toki leipää ja tällaista saa ottaa en oo kieltänyt. 

Ne mun lapset syövät myös niiden

Meillä lasten kaverit saa tulla aika vapaasti ja on mukava että on kavereita. Omat lapset syö myös kotona eikä muualla. 

Ei olla onneksi vielä koskaan niin köyhiä oltu ettei olisi pystytty yhtä tai kahta ylimääräistä lasta ruokkimaan, jos ovat olleet ruoka-aikaan meillä, saati yökylässä.

Johan nyt jo normaalit käytöstavat edellyttävät, että yöviersille tarjotaan syötävää, olivatpa minkä ikäisiä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei käynyt itselle lapsena näin. Mutta ei myöskään kylöilty yleensä toistemme luona, vaan ulkoiltiin pitkin puistoja ja metsiä. Jos oltiin jonkun luona heidän ruoka-aikaan, kyllä silloin tarjottiin ruokaa.

Mutta tämä nykyajan meno on rasittavaa. Kolmilapsisessa perheessä on joka päivä jollain joku kaveri käymässä. Joka päivä täytyisi ylimääräisille antaa välipalaa kun ei kehtaa olla tarjoamattakaan. Mutta ei olisi rahaa jatkuvasti ostaa leipiä päällisineen, hedelmiä ja jugurtteja ylimääräisille kun omankin perheen syöminen vie ihan kiitettävästi rahaa.

Mulla on vähän sama. Muutama vuosi sitten lasten isä jätti eikä sen jälkeen ole ollut mukana vanhemmuudessa mitenkään. Yksin pienellä hoitajan palkalla kasvavat lainalyhennykset, ruuat ym. Tuntuu niin vaikealta lapsille sanoa, että ei oikeasti olisi varaa ruokkia kolmen teinin kavereitakin joka päivä. Helposti saattaa olla omat kolme lasta+viisi kaveria yhtä aikaa kylässä. Etenkin pojat saattavat tulla treeneistä meille ja valehtelematta tyhjentää koko jääkaapin. Siinä, kun tilillä on enää muutama kymppi ja tilipäivään yli viikko, niin ei paljoa naurata. Omat lapset ei syö ikinä muualla kuin kotona, joten mitään vastavuoroista ei ole.

Apn kohdalla mietin, että ootkohan edes tervetullut kyläilemään vai vietätkö ehkä liikaa aikaa kaverin luona?