Muita, jotka joutuneet nuoruudessa olemaan nälässä kaverin luona kun kaverin vanhemmat kieltäytyneet tarjoamasta ruokaa?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
En muista omaa lapsuutta. Mutta en muista kärsineeni nälkää.
Mun luona on lasten kaverit aina saaneet mahat täyteen. Jos on paljon vieraita, voi ostaa jotain edullista.
En ymmärrä ruuassa pihistelyä. Olen siis vuoroviikkoiskä. En mikään nulikka, joten talouskin on ihan ok tolalla.
Eiku just sillon pitää ostaa lohta kun on vieraita. Tai naudan sisäfilettä.
Jos sulla on vieläkin traumoja siitä ettet itse älynnyt lähteä kotiis kun kaveri perheineen paineli ruokapöytään niin kannattaa hakeutua terapiaan mitä pikimiten ja yrittää tehdä niille traumoilleen jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko halpaa ja kiva kantaa välipalatarpeita pojan kavereille. Kolme tyyppiä joista jokainen syö 2 ruispalaa/sämpylää juustoa, kinkkua ja banaanin jogurttia menee litra. Ei vaan jaksa, ei kykene.
Tytön kaverit syö inhimillisen määrän ja uskoo, jos sanoo että ei enempää
Eikö tuossa tulisi jo halvemmaksi tehdä ihan ruokaa? Proteiinia ei noissa ainakaan juuri ole.
I rest my case. Ruokin vain oman perheen.
Proteiinia hekin tarvitsevat, ellette ole jotain uutta ihmisrotua.
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudessa vai lapsuudessa? Lapsuudessa vanhemmat sopivat yökyläilyistä, nuoruudessa ei. Kun vanhemmat sopivat, yökyläilyyn tietysti liittyi myös iltapala ja aamupala. Teininä saatoin jäädä kaverille yöksi eikä siitä sopineet vanhemmat ollenkaan. Tietenkään siihen ei kuulunut muuta kuin peitto ja tyyny.
Eikö kaveri sitten syönyt iltapalaa, kun sinä sait vain peiton ja tyynyn? Meillä kyllä lasten kaverit saa syödä kaapista mitä haluavat/mitä omat lapsetkin syö.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut ihmiset kehtaa kohdella lapsia noin. Muistan kun oon vierestä katsonut kun se oman perheen lapsi syö.
Samoin,
Eräässä lapsuuden kaverin perheessä tuntui jotenkin tosi kolkolta olla vieraana, kun kesken leikkien huikattiin kaveri syömään: Sannaaa, tule syömään,
Ja itse jäin nakottamaan viereiseen huoneeseen ja kuuntelemaan astioiden kilinää. Koin jotenkin kiusallisena sen, että oma maha sitten murisi ruuantuoksussa, ja silti se oma olemassa olo jotenkin aikuisten toimesta sivuutettiin. Ei edes kysytty, että maistuisko sullekin, vai onko teillä ruoka monelta.
Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisin ollut heillä aina ruoka-aikaan, tai joka päivä, tai muutenkaan riesoina. Olen pieneltä paikkakunnalta, ja tapana oli lasten kulkea kavereiden luona ja pihoilla kesät ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nälkäinen lokkilauma jatkuvasti yökylässä, huh, onneksi oon velana säästynyt tuoltakin.
Itsekkään on parempi pysyä lapsettomana, joten hyvä.
Lapsien hankkimista itsekkäämpää tekoa ei olekaan. Minä ja minun mini-me.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut ihmiset kehtaa kohdella lapsia noin. Muistan kun oon vierestä katsonut kun se oman perheen lapsi syö.
Samoin,
Eräässä lapsuuden kaverin perheessä tuntui jotenkin tosi kolkolta olla vieraana, kun kesken leikkien huikattiin kaveri syömään: Sannaaa, tule syömään,
Ja itse jäin nakottamaan viereiseen huoneeseen ja kuuntelemaan astioiden kilinää. Koin jotenkin kiusallisena sen, että oma maha sitten murisi ruuantuoksussa, ja silti se oma olemassa olo jotenkin aikuisten toimesta sivuutettiin. Ei edes kysytty, että maistuisko sullekin, vai onko teillä ruoka monelta.
Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisin ollut heillä aina ruoka-aikaan, tai joka päivä, tai muutenkaan riesoina. Olen pieneltä paikkakunnalta, ja tapana oli lasten kulkea kavereiden luona ja pihoilla kesät ym.
Tapakulttuuri opitaan usein jo lapsuudessa. Samat ihmiset sitten miettivät verkostojensa suppeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen vieraanvaraisuus.. tai edes toisista välittäminen.. Lapsien nälässä pitämistä?
Suomalais-suomalaisissa kodeissa ruoka jaetaan vieraiden kanssa. Ruotsinsuomalaisissa kodeissa vieraat jätetään odottamaan siksi aikaa, että isäntäperhe syö. Kutsuvieraat sitten erikseen.
Ei pidä paikkaansa! Minä olen suomenrotsalainen ja aina kyllä kaverin luona kyläillessä tarjottiin minullekin. Samoin meillä minun kavereilleni. Nyt kun omat lapset kyläilevät puolin ja toisin kavereidensa kanssa, niin edelleen kyllä vähintään välipalaa on tarjottu sen kotona missä nyt satutaan olemaan. Lähes kaikilla tuntuu olevan sääntönä, että kotiin on mentävä viiden aikoihin. Oletan että juuri siksi, että heillä syödään silloin. Meidänkin lapsilla on sama sääntö. Jos jostain syystä sovitusti ollaan pidempään, niin tottakai tarjotaan silloin myös päivällistä.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö sen kyläilijän vanhemmat odota lastaan kotiin syömään ruoka-aikana? Vai ovatko nämä sosiaalitapauksia?
Ja mikähän se yleinen ruoka-aika on jolloin kaikki syövät?
No äkkiä kasvaa ruokalasku monta sataa kk . jos joka päivä syöttää muiden lapsia. Kyllä sille rahalle mulla ainakin on muutakin käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset syntyi 80-luvun alussa ja silloin puhuttiin ettei naapurin lapsia saa syöttää ilman lupaa ja että jokainen syö kotonaan
Saa syöttää? Perustuen mihin?
No joku ehkä haluaa tietää mitä se lapsi syö. Mun lapsen kaverilla "normaali arkiruoka" luokitellaan meillä herkuksi. Heillä on ok syödä viikollakin maha täyteen lihapiirakoilla ja nakeilla, kuorruttaa ne juustolla ja juoda kokista ja täysmaitoa päälle ja jälkiruuaksi viinereitä ja vanukkaita. Aluksi luulin poikkeukseksi, mutta kun lasten ollessa pienempiä kyläiltiin paljon toistemme luona huomasin, että he syö arkena ihan koko ajan noin.
Meillä on geeneissä sydänsairautta ja riski kakkostyypin diabetekseen jo nuorella iällä. Siksi olen tarkka ruuasta ja haluan varmistua, että lapseni saavat täysipainoista terveellistä ruokaa eikä mitään eineshöttöä. Siksi meillä on rajattu niin, että pizzaa, lihapiirakoita, hampparia ym. Saa vain viikonloppuna tai reissussa ja kohtuullisen annoksen esim yksi piirakka ja lasi limsaa saunan jälkeen. Lisäksi vaikka dippikasviksia ja hedelmäpaloja sekä popparia. Viikolla on tylsiä, mutta terveellisiä perusruokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudessa vai lapsuudessa? Lapsuudessa vanhemmat sopivat yökyläilyistä, nuoruudessa ei. Kun vanhemmat sopivat, yökyläilyyn tietysti liittyi myös iltapala ja aamupala. Teininä saatoin jäädä kaverille yöksi eikä siitä sopineet vanhemmat ollenkaan. Tietenkään siihen ei kuulunut muuta kuin peitto ja tyyny.
Eikö kaveri sitten syönyt iltapalaa, kun sinä sait vain peiton ja tyynyn? Meillä kyllä lasten kaverit saa syödä kaapista mitä haluavat/mitä omat lapsetkin syö.
Heh! Mä oon oman lapsen kohdalla törmänny just päinvastaiseen. Lapsi kutsuttiin yökylään kaverin luokse, ja seuraavana päivänä kotiin tullessaan lapsi kertoi nukkuneensa tosi huonosti, kun oli saanut vain kylpypyyhkeen peitoksi, ja tyynyksi koristetyynyn sohvalta. Olisi siis pitänytkin olla se tyyny ja peitto mukana.
Täällä moni puhuu yökyläilystä, Ap ainakin aloituksessa ihan vaan kyläilystä yleisesti. Yökyläily on tietysti eri asia, jos siis lapsista on kyse ja kyläilylästä on vanhempien kanssa sovittu. Silloin totta kai ilta- ja aamupala kuuluu asiaan. Olisi se nyt kummallista, jos oma lapsi huuhdeltaisiin syömään ja vieras saisi odotella syömättä sen aikaa.
Jos on kyse siitä, että ollaan kaverin luona ihan vaan käymässä ja sattumalta ruoka-aikaan, niin ei kai se silloin välttämätöntä ole pyytää syömään. Toki on kohteliasta kysyä (jos ruokaa riittää) että oletko syönyt tai söisitkö sinäkin, mutta kyllähän kaikilla lapsilla pitäisi olla kotonaan ruoka-aika, jolloin mennään kotiin syömään.
Ja vielä vastauksena Ap:lle; muistan joskus kaverin luona odotelleeni kun kaveri söi, silloin ei taidettu pyytää syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset syntyi 80-luvun alussa ja silloin puhuttiin ettei naapurin lapsia saa syöttää ilman lupaa ja että jokainen syö kotonaan
Saa syöttää? Perustuen mihin?
No joku ehkä haluaa tietää mitä se lapsi syö. Mun lapsen kaverilla "normaali arkiruoka" luokitellaan meillä herkuksi. Heillä on ok syödä viikollakin maha täyteen lihapiirakoilla ja nakeilla, kuorruttaa ne juustolla ja juoda kokista ja täysmaitoa päälle ja jälkiruuaksi viinereitä ja vanukkaita. Aluksi luulin poikkeukseksi, mutta kun lasten ollessa pienempiä kyläiltiin paljon toistemme luona huomasin, että he syö arkena ihan koko ajan noin.
Meillä on geeneissä sydänsairautta ja riski kakkostyypin diabetekseen jo nuorella iällä. Siksi olen tarkka ruuasta ja haluan varmistua, että lapseni saavat täysipainoista terveellistä ruok
Luulisi että tässäkin kuitenkin olisi jokin ikäperusteinen järki, kun vanhemmat lapset osaavat jo kertoa ruokavaliostaan. Ja se, kuinka usein vieraileva lapsi syö perheessä. Tuollainen geneerinen ohje ettei kenenkään lasta saa ruokkia milloinkaan on jotenkin ylimitoitettu.
Vierailija kirjoitti:
No äkkiä kasvaa ruokalasku monta sataa kk . jos joka päivä syöttää muiden lapsia. Kyllä sille rahalle mulla ainakin on muutakin käyttöä.
Ruokalasku kasvaa monta sataa euroa kuukaudessa? Tarjoiletko koko kylän lapsille päivittäin shampanjaa ja kaviaaria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen vieraanvaraisuus.. tai edes toisista välittäminen.. Lapsien nälässä pitämistä?
Suomalais-suomalaisissa kodeissa ruoka jaetaan vieraiden kanssa. Ruotsinsuomalaisissa kodeissa vieraat jätetään odottamaan siksi aikaa, että isäntäperhe syö. Kutsuvieraat sitten erikseen.
Ei pidä paikkaansa! Minä olen suomenrotsalainen ja aina kyllä kaverin luona kyläillessä tarjottiin minullekin. Samoin meillä minun kavereilleni. Nyt kun omat lapset kyläilevät puolin ja toisin kavereidensa kanssa, niin edelleen kyllä vähintään välipalaa on tarjottu sen kotona missä nyt satutaan olemaan. Lähes kaikilla tuntuu olevan sääntönä, että kotiin on mentävä viiden aikoihin. Oletan että juuri siksi, että heillä syödään silloin. Meidänkin lapsilla on sama sääntö. Jos jostain syystä sovitusti oll
Mulla ruotsinsuomalaisia sukulaisia ja todellakin ruokkivat vieraansa, olivat kuinka yllättäviä tahansa. Kuulostaa siltä että joku yrittää puolustella huonoja tapojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö sen kyläilijän vanhemmat odota lastaan kotiin syömään ruoka-aikana? Vai ovatko nämä sosiaalitapauksia?
Ja mikähän se yleinen ruoka-aika on jolloin kaikki syövät?
Eiköhän se useisimmissa perheissä ajoitu noin 17-18 aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut ihmiset kehtaa kohdella lapsia noin. Muistan kun oon vierestä katsonut kun se oman perheen lapsi syö.
Samoin,
Eräässä lapsuuden kaverin perheessä tuntui jotenkin tosi kolkolta olla vieraana, kun kesken leikkien huikattiin kaveri syömään: Sannaaa, tule syömään,
Ja itse jäin nakottamaan viereiseen huoneeseen ja kuuntelemaan astioiden kilinää. Koin jotenkin kiusallisena sen, että oma maha sitten murisi ruuantuoksussa, ja silti se oma olemassa olo jotenkin aikuisten toimesta sivuutettiin. Ei edes kysytty, että maistuisko sullekin, vai onko teillä ruoka monelta.
Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisin ollut heillä aina ruoka-aikaan, tai joka päivä, tai muutenkaan riesoina. Olen pieneltä paikkakunnalta, ja tapana oli lasten kulkea kavereiden luona ja pihoilla kesät ym.
Minulla vähän samanlainen kokemus, kaveri kutsuttiin syömään ja istuin sitten kaverin huoneessa yksin. Olisin voinut mennä kotiin syömään, mutta kaverin äiti kävi hakemassa tyttären ja laittoi oven kiinni ja ujona lapsena en uskaltanut sitten lähteä kun minut oli sinne huoneeseen jätetty.
Olisivat mielummin sanoneet, että mene kotiisi syömään ja tule myöhemmin takaisin tai jonain muuna päivänä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö sen kyläilijän vanhemmat odota lastaan kotiin syömään ruoka-aikana? Vai ovatko nämä sosiaalitapauksia?
Ja mikähän se yleinen ruoka-aika on jolloin kaikki syövät?
Eiköhän se useisimmissa perheissä ajoitu noin 17-18 aikoihin.
RIP vuorotyöläiset jotka luottavat siihen että lapset syövät itsenäisesti
Alkaa muakin vähän epäilyttää. Heillä on joka päivä viisi teinipoikaa kotona, mieti!