Mikä vttu vaivaa ihmisiä, jotka kävelevät työkavereiden ohi tervehtimättä tai mitenkään noteeraamatta??

Yhdessä koulussa oli rehtori joka moikkasi vain osaa porukasta. Terveisiä vaan!

Ymmärrän toki, että työkaveria pitää tervehtiä, kun vastaan tullaan.

Meillä on avokonttori, jossa sellaisia looseissa jokaisella. Tilassa kauimmaisessa nurkassa oli myös sohva ja kahvi piste. Jokainen keskittyy looseissa töihinsä. On kuitenkin eräs työkaveri, joka tilaan tullessa istuu sohvalle ja odottaa, että häntä tullaan tervehtimään, keskeytetään työnteko, keitetään kahvit ja jutellaan. Itse keskityn töihini. Moikkaan käytävällä, jos vastaan tullaan. Tämä työkevari kiehuu raivosta, jos häntä ei tervehditä hänen mukaansa asiaankuuluvalla tavalla. Miellyttämis haluista työkaverit sitten keskeyttää työnsä ja käy tätä kuningatarta tervehtimässä, ettei hälle tule paha mieli. En tahdo tätä ihme peliä jaksaa, tehdään vaan työt ja ollaan ystävällisiä, muttei odoteta erityiskohtelua!

Se on työpaikkakiusaamisen yksi muoto. Tietynlaista valtapeliä jonka tavoitteena on osoittaa toiselle paikkansa ja alleviivata sitä että tervehtimättä jättävä kuuluu jotenkin salaperäisellä tavalla parempaan kastiin. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä koulussa oli rehtori joka moikkasi vain osaa porukasta. Terveisiä vaan!

Ollaankohan oltu samassa koulussa?

Ihmettelen puolestani heitä, jotka keräävät aina, ikuisesti päivittäin muiden virheitä ja mokia. Miten ihmeessä voi keskittyä moiseen asiaan? Jos itse tervehtii, se on siinä. Toinen joko huomaa tai sitten ei. Joskus on liian paljon töitä, jotka pyörivät aina mielessä, muuta muistettavaa, joka meinaa unohtua tai on nukuttu niin lyhyet unet, ettei oikein ole hoksaavimmillaan.

Fiksuin on aina anteeksiantavin, ymmärtää ilman selityksiäkin, ettei jokainen ole joka ikinen päivä parhaimmillaan. Ja sitten ovat ne muut, jotka keräävät toisten milloin syyllä ja mitäkin vikoja ja virheitä päivästä toiseen, huh huh.

Kylläpä me ollaankin erilaisia. Kaikenlaisesta sitä saakin kyräilyä, pahansuopuutta ja vihaa aikaiseksi. Ja sitten ovat ne normaalit, jotka eivät "pahoita mieltään" oikeastaan koskaan, kun syytäkään ei ole.

Minua vaivaa yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelko ja se, että osa heistä ei noteeraa minua. Osaa tervehdin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen puolestani heitä, jotka keräävät aina, ikuisesti päivittäin muiden virheitä ja mokia. Miten ihmeessä voi keskittyä moiseen asiaan? Jos itse tervehtii, se on siinä. Toinen joko huomaa tai sitten ei. Joskus on liian paljon töitä, jotka pyörivät aina mielessä, muuta muistettavaa, joka meinaa unohtua tai on nukuttu niin lyhyet unet, ettei oikein ole hoksaavimmillaan.

Fiksuin on aina anteeksiantavin, ymmärtää ilman selityksiäkin, ettei jokainen ole joka ikinen päivä parhaimmillaan. Ja sitten ovat ne muut, jotka keräävät toisten milloin syyllä ja mitäkin vikoja ja virheitä päivästä toiseen, huh huh.

Kylläpä me ollaankin erilaisia. Kaikenlaisesta sitä saakin kyräilyä, pahansuopuutta ja vihaa aikaiseksi. Ja sitten ovat ne normaalit, jotka eivät "pahoita mieltään" oikeastaan koskaan, kun syytäkään ei ole.

Se on kyllä jännä miten suurin osa ihmisistä osaa silti ne perus käytöstavat vaikka olisi "muuta muistettavaa". Jokaisella on vähän väliä joku ongelma, joten tuo ei ole selitys yhtään millekään. Varsinkin kun nämä mykät kattoon tuijottelijat on aina ne samat ihmiset..

Ap

jo katse voi olla raiskaus

t. terttu-kielokukka isokuortamo-ahmed-mohammed

Ne on vain työkavereita, ei oikeita kavereita. Aina ei jaksa pinnistellä ja yrittää olla ystävällinen tyypeille joista ei pidä ollenkaan.

Tervehdin kerran työvuoron alkaessa, mutta en joka kerta kohdatessa.

Vierailija kirjoitti:

Ne on vain työkavereita, ei oikeita kavereita. Aina ei jaksa pinnistellä ja yrittää olla ystävällinen tyypeille joista ei pidä ollenkaan.

Eli on ihan ok olla tervehtimättä vaikka lääkäriä tai kaupan kassaa, kun "ne ei oo mun kavereita". Minkä ikäinen oikein olet??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on vain työkavereita, ei oikeita kavereita. Aina ei jaksa pinnistellä ja yrittää olla ystävällinen tyypeille joista ei pidä ollenkaan.

Eli on ihan ok olla tervehtimättä vaikka lääkäriä tai kaupan kassaa, kun "ne ei oo mun kavereita". Minkä ikäinen oikein olet??

Kohta viisissä kymmenissä.

Työkavereista yksikään ei ole sellainen, kenen kanssa menisin vaikkapa kaljalle. Aamuisin väsyttää muutenkin, jolloin teeskentely on huomattavasti vaikeampaa kuin pirteänä. Aina ei vaan jaksa aamuisin morjestella ärsyttäviä tyyppejä.

Lääkäriä ja kaupan kassaa tervehdin kyllä. Kauppaan ei tule lähdettyä ihan väsyneenä, eikä kaupan täti jää höpöttämään turhia työpöytäni ääreen. Suhde heihin on neutraali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on vain työkavereita, ei oikeita kavereita. Aina ei jaksa pinnistellä ja yrittää olla ystävällinen tyypeille joista ei pidä ollenkaan.

Eli on ihan ok olla tervehtimättä vaikka lääkäriä tai kaupan kassaa, kun "ne ei oo mun kavereita". Minkä ikäinen oikein olet??

Kohta viisissä kymmenissä.

Työkavereista yksikään ei ole sellainen, kenen kanssa menisin vaikkapa kaljalle. Aamuisin väsyttää muutenkin, jolloin teeskentely on huomattavasti vaikeampaa kuin pirteänä. Aina ei vaan jaksa aamuisin morjestella ärsyttäviä tyyppejä.

Lääkäriä ja kaupan kassaa tervehdin kyllä. Kauppaan ei tule lähdettyä ihan väsyneenä, eikä kaupan täti jää höpöttämään turhia työpöytäni ääreen. Suhde heihin on neutraali.

Uskomatonta, että joku joutuu oikein ponnistelemaan ja teeskentelemään ollakseen muille ystävällinen ja kohtelias. Kaikenlaista..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua vaivaa se vīttu että olen siellä ansaitsenassa rahat laskujen maksamiseksi, en mielistelemässä ketään, en hankkimassa ystäviä. Opettele erottamaan työelämä ja seuraelämäsi. 

Mistä lähtien tervehtiminen on ollut mielistelyä?

Kellään ei ole oikeutta vaatia minulta mitään. Se on oikeastaan henkinen pahoinpitely, raiskaus. 

 

Mahtaa sun elämä olla vaikeaa aika monella tasolla ja elämänalueella.

Vähän outoa jos itse tervehtii eikä vastata mitään jos tulee tai lähtee töistä. Kuuluu peruskäytöstapoihin työpaikalla.

Vian ei tarvitse olla isokaan kun se on päässä.

Vierailija kirjoitti:

Minua vaivaa yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelko ja se, että osa heistä ei noteeraa minua. Osaa tervehdin.

Ymmärrän sinua hyvin. Kärsin aika pahasta ahdistuksesta. Moikkaan kollegoita aina tullessa ja lähtiessä. Rohkeasti vaan tervehtii muita. Jos joku ei noteraa, se on hänen juttunsa. Kuitenkin olet ollut silloin kohtelias ja ottanut kaikki huomioon.

Jos joku sanoo sinulle moi, niin miten voi olla niin hirveän kauhean vaativaa sanoa moi takaisin?!

Siis ellei ole jotain neurologista ongelmaa tms., jolloin ko. käytöstä tulee ymmärtää. Ettekö tajua, että se, joka on aluksi moikannut, tuntee itsensä aika hölmöksi ja noloksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä koulussa oli rehtori joka moikkasi vain osaa porukasta. Terveisiä vaan!

Ollaankohan oltu samassa koulussa?

Mä luulen et ollaan oltu samassa koulussa. Pikku paikkakunta. Tää tyyppi oli yleisesti tunnettu tyylistään.

T. A