Mikä vttu vaivaa ihmisiä, jotka kävelevät työkavereiden ohi tervehtimättä tai mitenkään noteeraamatta??

Nykyajan (viimeiset 30 vuotta) vapaa kasvatus ja sitä kautta yleistynyt narsismi.

Se on sanatonta viestintää aiheesta "olen täysin wittuuntunut tähän työpaikkaan ja lähden kohta nostelemaan, mulkut".

Sivistymättömiä moukkia ne on, unohda.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan (viimeiset 30 vuotta) vapaa kasvatus ja sitä kautta yleistynyt narsismi.

Vanhempien ylipitkät työpäivät tekee sen automaattisesti.

Kaikki eivät kykene tervehtimään, koska kotikasvatus on ollut puutteellista. Ihminen on jäänyt jotenkin lapsen tasolle, jos ei kykene vastaamaan tervehdykseen. Tosin hyvin kasvatetut lapsetkin tervehtivät reippaasti. 

Ihmiset on juurettomia. Tuntemattomia ja pätkätyöläisiä on turha tervehtiä. Ei kukaan aidosti tarkoita sitä, vaan tavan vuoksi robottimaisesti ääntelevät. Töiden perässä muutetaan ja muutenkin. Tavatut ihmiset menevät sekaisin muistoissa. Enemmistö tervehtii vain aidosti tuttuja.

Pitäisikö käytävällä ja sisääntulossa voida kävellä myös ilman jatkuvaa tervehtimistä, ihan omissa ajatuksissaan, ellei kaveri halua jutella joskus. Pokkurointia. Niska tulee kipeäksi jos nyökitään koko ajan? Bussikuskien asento hirvittää myös, ellei penkki käänny.

Vierailija kirjoitti:

1978 syntyneet vielä tervehtii, mutta noin 1980 eteen päin ei hirveästi. Syynä muutto töiden perässä ja pätkätöiden yleistyminen. Kehenkään ei kerkeä tutustumaan. Aika luontaista että tervehdyksistä luovutaan. Yksi tervehdys vie työajasta sekunnin ja nykyään kun vessataukojakaan ei kerkeä pitämään niin ei kauheesti kiinnosta moikkailut

 

Miten se vie enemmän aikaa, jos ohikulkiessa päästää suustaan yhden lyhyen sanan?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö käytävällä ja sisääntulossa voida kävellä myös ilman jatkuvaa tervehtimistä, ihan omissa ajatuksissaan, ellei kaveri halua jutella joskus. Pokkurointia. Niska tulee kipeäksi jos nyökitään koko ajan? Bussikuskien asento hirvittää myös, ellei penkki käänny.

Mikäs ihmisvirta sun työpaikalla kuleksii, eikö ne tee töitä? 

Isossa tehtaassa samassa hallissa jotain 80 ihmistä, niin ihan kaikkia ei tule moikattua.

Jotenkin aina yhtä vaivaannuttavaa, kun tullaan jonkun työkaverin kanssa samalla pitkällä käytävällä vastaan ja 30 metriä tulee katseltua tiukasti eteenpäin tai tsekkailtua vähän sivuille ja vasta siinä viiden metrin päässä otetaan katsekontakti ja nyökätään.

Minä olen joillekin tuollainen koska eivät itse vastanneet minulle kun yritin useana aamuna tervehtiä. Sitten lopetin. Sinuna lopettaisin myös, säästät energiaasi.

Niille sanon jotka sanovat takaisin. 

Siis työpaikalla ei moikkaa? Koska mä hyvin usein en huomaa omia kavereitakaan kaupoissa tms, en vaan kiinnitä huomiota muihin tai olen niin ajatuksissani. Moni on luullut että olen suuttunut, kun en moikkaa, mut ei, en vaan tosiaan huomaa. Duunissa eri juttu tietysti.

Meillä ei tervehdi pomot eikä päälliköt. Me suorittavan tason tekijät tervehdimme. 

Kirjaimellisesti kahden kerroksen väkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis työpaikalla ei moikkaa? Koska mä hyvin usein en huomaa omia kavereitakaan kaupoissa tms, en vaan kiinnitä huomiota muihin tai olen niin ajatuksissani. Moni on luullut että olen suuttunut, kun en moikkaa, mut ei, en vaan tosiaan huomaa. Duunissa eri juttu tietysti.

Työpaikalla nimenomaan ja porttien sisäpuolella ei ole muita kuin työntekijöitä, joten ei tarvitse edes erikseen tunnistaa tai huomata kuka on kyseessä.

Ap

Mutta mikä vaivaa sitä joka kilahtaa siitä tervehtiikö vai ei. Tervehtiminen kyllä kuuluu hyviin tapoihin. Ei maailma johonkin tervehtimisen kaadu

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä vaivaa sitä joka kilahtaa siitä tervehtiikö vai ei. Tervehtiminen kyllä kuuluu hyviin tapoihin. Ei maailma johonkin tervehtimisen kaadu

Ei kaadu, mutta hämmästyttää tuollainen moukkamaisuus.

Ap

Ja tämmöiseen työpaikkaan pitäis vaihtaa toisesta työstä?

Vierailija kirjoitti:

Lupaan, että jos joka aamu systemaattisesti tervehdit jokaista työkaveria iloisesti kuuluvalla äänellä ja kunnolla silmiin katsomalla, LÄHES jokainen alkaa automaattisesti tervehtimään sinua, kun oppii että tämä on se hyvä tyyppi, joka aina tervehtii.

Tein näin nykyisessä työpaikassani. Useimmat alkoivat vastata parissa päivässä - viikossa, yhden kanssa meni useampi kuukausi. Nyt sit hänen kanssaan jutellaan välillä muutakin, ei puhu kenenkään muun kanssa koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Tervehdin tai nyökkään mutta siinä se onkin. Jos asia ei koske työtä niin älä tule lätisemään serkunkaimantyttäresi ripulista minulle missään vaiheessa kesken työpäivän. Minulla ei ole sinulle mitään asiaa mikä ei koske työtä. Minä en halua vastailla sinun typeriin kysymyksiisi tai kuulla kuinka lomallasi uitit sorsaa kylpyammeessasi enkä olla missään tekemisissä kanssasi muutoin kuin pakollisten asioiden vuoksi. Pidä siis turpasi kiinni. Mutta voin toki tekohymyillä ja tervehtiä jotta sinä olet tyytyväinen mutta muuten sinä et ole minulle mitään muuta kuin pakollinen haitake.

Huh. Kauhistuttavan pelottava ihminen olet puheinesi.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta, että toimarikaan ei sano mitään, vaikka tulee samaan hissiin.

Mulla oli alussa työkaveri, joka tervehti nimeltä toista työkaveria. Tuntui tosi ikävälle, kun olet siinä vieressä etkä ole tervehtimisen arvoinen.

Tässä yksi esimerkki,  miksi itse en myöskään vaivaudu sanomaan mitään. Näitä tilanteita vuodesta toiseen...Ennen tervehdin kaikkia,  nyt ei pääsääntöisesti ketään enää.