Vieraannuttamisen uhrit, kysymys teille

Isä yritti vieraannuttaa meitä äidistä. Asuttiin äidin luona, mutta isä puhui aina negatiiviseen sävyyn äidistä, hänen mielestään me lapset kuuluttiin vain hänelle, hänen sukuunsa. Kaikki olisi aina pitänyt mennä hänen tahtonsa mukaan tai muuten alkoi lapselliseksi. Myös isän sukulaiset yritti tehdä tätä isän kuoleman jälkeen.

Lapsena yritti jollainlailla olla lojaali isälle, mutta kyllä teini-ikäisenä ymmärsi, miten väärää ja itsekästä hänen toimintansa oli ollut.

Meillä myös isä yritti vieraannuttaa äidistä. Jatkuvaa haukkumista ja manipulointia. Sabotoi perhejuhlia ja väitti, että kukaan hänen puolensa sukulainen ei tule minun juhliini, jos ne järjestetään äidin luona. Äidin uuden miehen haukkumista ja manipulointia. Teini-iän jälkeen otin etäisyyttä isään. 

Minut vieraannutettiin isästä. Yritin tutustua isään uudelleen aikuisena, mutta hän oli hyvin varautunut. Hän epäili, että lähentymisyritykseni oli äidin masinoima juoni, jolla on tarkoitus aiheuttaa hänelle ongelmia. Isällä olisi lapsenlapsiakin, mutta tapaamista ei koskaan saatu järjestettyä.

Kaikilla tietämilläni pakkohoidossa olleilla on taustalla vieraannutus.

Tämä tuskin on se tarina, jonka haluat kuulla, mutta.

Vanhempani erosivat kun olin melko pieni, viisi vuotias. Alkuvaiheessa tapasin isää muutaman kerran. Koulun alettua asiat alkoivat mennä ongelmallisemmiksi ja tapaamisia tuli aina vähemmän ja vähemmän, muistan, että joskus oli jotain ongelmaa siitä että isä ei palauttanut minua ajoissa koulupäivää edelltävänä iltana. Sitten ne tapaamiset loppuivat kokonaan vuosiksi. Äiti ei juuri puhunut asioista mitään, mutta joskus hän sanoi, että oli parempi näin koska isän ei ei ollut tosielämässä luotettava vanhempi.

Kun olin lukiolainen, isä otti yhteyttä suoraan minuun. Tapasimme ja hän kertoi oman versionsa, miten äiti oli estänyt tapaamisia, ollut hankala kaikissa vaihdoissa, vaatinut toisaalta joustoja sovituista säännöistä omaan suuntaansa, mutta vaatinut niiden noudattamista pilkuntarkasti kun hän olisi kaivannut jotain joustoa. Ja että hän on seurannut minun elämääni, ja on huolissaan siitä, miten se sujuu ja onko sen säännöt oikean tasoisia, mitta että hyvinhän minulla näyttää menevän ja olen kovin varhaiskypsä ja vastuullinen nuori. Hän jopa mietti, että kuuluuko minun ikäiseni olla niin vastuullinen, onko minua ehkä vastuutettu liikaa? Onko pidin kansa jotain ongelmia, hänhän oli aina vähän tiukkapipoinen ja arvaamaton? Tutustuin siis isääni. 18-vuotiaana muutin hänen luokseen lukion viimeisiksi vuosiksi. Elin mielestäni aivan unelmaelämää hänen kanssaan, sillä minulla oli kaikki mahdolliset vapaudet vaikka tietyeti niiden vstapainona oli vastuu ja minå hoidin kotityöt ruoan laiton ja ruoan hankinnan. Kävin

töissäkin ja koska minulla oli hyvin rahaa, maksoin kaikki omat kuluni (eihän niitä nyt sen ikäisellä paljon olekaan) ja osani ruokalaskusta, vuokrasta ja muista kuluista. 18 täytettyäni sain myös haltuuni mummon perintörahat, parikymmentä tuhatta, joten mulla oli oikein kivsti rahaa. Isä perusti yrityksen ja sijoitin siihen noista puolet. Pari vuotta myöhemmin, kun firmalla oli vaikeuksia asiakkaiden jätettyä laskujaan maksamatta, sijoitin sen, mitä rahoista oli vielä jäljellä, vaikka ei nyt tietenkään ihan kymppitonnia enää ollut, mitta minullahan oli hyvä tilaisuus sijoittaa opintolainani tähän - halpakorkoista lainaa, varma tuotto tulevaisuuudessa, paljon vähemmän riskejå kuin pörssissä.  Isä sai minut myös ymmärtämään, että minun ei kannata lähteä toiseen kaupunkiin yliopistoon kun samasa kaupungissa on melkein saman alan koulutusta tarjoava amk-linja - siellä opiskelu tuli paljon halvemmaksi kun voi asua i tarvi elää missä. solusotkussa ja onhan amk aina tulevaisuutta varten varmempi ja käytännöllisempi kuin yliteoreettinen yliopisto. Oli hienoa olla niin rakastettu ja tarpeellinen ihminen kuin minä isälleni. Meillä oli symbioosi ja ainoa oka puurossa oli äitini, joka kyseenalaisti kaikkien valintojeni järkevyyden. Mutta kuten isä selitti, äiti ei ymmärtänyt minua, hän olisi halunnut elää omaa menetettyå nuoruuttaan minun kauttani. 

Olin 25 ja valmistuin amkista ihan hyvään ammattiin, kun jäin työttömäksi. Rahat alkoivat olla tiukilla. Isän firmalla oli pahoja vaikeuksia, koska asiakkaat eivät edelleenkään maksaneet laskujaan - tai oikeastaan kävi ilmi, ettei niitä asiakkaita ollut koskaan ollutkaan. Tajusin myös, että mulla oli amk koulutus alalle, jossa amk ja yliopistokououtuksen välillä on isohko gäppi keskipalkoissa, ja  parikymmentä tuhatta euroa markkinakorkoista opintolainaa vaikka olin asunut kotona, enkä käynyt missään enkä siis koskaan myöskään luonut niitä suhteita, joiden avulla opiskelukaverit nyt haki ja sai töitä. Olin sijoittanut rahani isän firmaan, jota käytännössä ei ollut.

Tajusin, että olin tullut hyväksikåytetyksi. 

sinänsä kaikki on meidän molempien kannalta nyt hyvin. Minä muutin omilleni asumaan, sain töitä, maksoin velkani, pääsin yliopiston maisteriohjelmaan ja olen siellä mihin alunperin halusinkin. Isällä oli jo ulos muuttaessani katsottuna seuraava nainen elättäjäkseen.

Kysäiseppäs tätä ap osoitteesta: miessakit.fi

Sieltä voisit saada autenttista tietoa. 

Tällä palstalla tätä ei kannata kysyä. Vieraannuttamisen olemassa olo kielletään, etenkin jos siinä syyllistetään naista. 

Valitsin itse olla tapaamatta siittäjää lapsuudessa. Olisin varmasti valinnut näin jo ennen 12v ikää, ellei olisi ollut pakko tavata tätä

Tapasin isän vanhemmalla iällä uudestaan, ja sama väkivalta alkoi toistumaan, mitä tapahtui lapsuudessakin. Siittäjät eivät ole hyväksi lapsille. Ainoastaan poikalapsi tarvitsee miesroolimallin teini-iässä, jotta oppii hallitsemaan aggressiotaan ja voimaansa. Muutoin siittäjät pitäisi poistaa kokonaan lasten elämistä, erityisesti pienten. He häiritsevät, seksualisoivat ja satuttavat lapsia

Vierailija kirjoitti:

töissäkin ja koska minulla oli hyvin rahaa, maksoin kaikki omat kuluni (eihän niitä nyt sen ikäisellä paljon olekaan) ja osani ruokalaskusta, vuokrasta ja muista kuluista. 18 täytettyäni sain myös haltuuni mummon perintörahat, parikymmentä tuhatta, joten mulla oli oikein kivsti rahaa. Isä perusti yrityksen ja sijoitin siihen noista puolet. Pari vuotta myöhemmin, kun firmalla oli vaikeuksia asiakkaiden jätettyä laskujaan maksamatta, sijoitin sen, mitä rahoista oli vielä jäljellä, vaikka ei nyt tietenkään ihan kymppitonnia enää ollut, mitta minullahan oli hyvä tilaisuus sijoittaa opintolainani tähän - halpakorkoista lainaa, varma tuotto tulevaisuuudessa, paljon vähemmän riskejå kuin pörssissä.  Isä sai minut myös ymmärtämään, että minun ei kannata lähteä toiseen kaupunkiin yliopistoon kun samasa kaupungissa on melkein saman alan koulutusta tarjoava amk-linja - siellä opiskelu tuli paljon halvemmaksi kun voi asua i tarvi elää missä. solu

Siittäjä tuhlasi siis lapsensa rahat ja manipuloi tätä. Jenkeistä on kantautunut samankaltaisia tarinoita, missä siittäjät manipuloivat ykkösperheen lapsiaan elättämään kakkosperheen lapsia. Ihmisten tulisi lakata fantasioimasta "isistä" ja ymmärtää, että lapsella on äiti ja siittäjä. Siittäjän primitiivinen intressi on aina levittää omaa siementään maksimaalisesti, ja syö lapsensa lautaselta näin tehdäkseen

Vierailija kirjoitti:

Valitsin itse olla tapaamatta siittäjää lapsuudessa. Olisin varmasti valinnut näin jo ennen 12v ikää, ellei olisi ollut pakko tavata tätä

Tapasin isän vanhemmalla iällä uudestaan, ja sama väkivalta alkoi toistumaan, mitä tapahtui lapsuudessakin. Siittäjät eivät ole hyväksi lapsille. Ainoastaan poikalapsi tarvitsee miesroolimallin teini-iässä, jotta oppii hallitsemaan aggressiotaan ja voimaansa. Muutoin siittäjät pitäisi poistaa kokonaan lasten elämistä, erityisesti pienten. He häiritsevät, seksualisoivat ja satuttavat lapsia

Vain otettu lääke auttaa!

Vierailija kirjoitti:

Kysäiseppäs tätä ap osoitteesta: miessakit.fi

Sieltä voisit saada autenttista tietoa. 

Miessakit on ihan hyvä osoite miehille eron kohdatessa. Turha jäädä yksin painimaan päänsä kanssa, jos ahdistaa. Vertaistuki on aina hyväksi. 

Äitini ei ole koskaan soittanut minulle. Itse soitan muutaman kerran vuodessa, välillä laitan wa:n jota ei kommentoi. Hän laittaa yleensä joulun aikaan haukkumis wa:t meille lapsille, että olemme omahyväisiä ja häijyjä. Ja hän häpeää meidän olemassa oloamme. 

Valittaa nykyään ympäriinsä miten hänet on "vieraannutettu" ja miten kän on tilanteessa Uhri isolla U:lla.

Olen nyt aikuinen, siltä varalta, että saan joskus omia lapsia, on hakkunut minut jo muutaman kerran jouluviesteissään etukäteen siitä että viraannutan tulevaisuudessa omat lapseni hänestä, koska olen täsi paska-ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla tätä ei kannata kysyä. Vieraannuttamisen olemassa olo kielletään, etenkin jos siinä syyllistetään naista. 

Juuri niin. Tällä palstalla vain isät ovat niitä vieraannuttajia ei äidit.