Naiset, oletteko miettineet kun teette ihannemies-listojanne, että sillä miehelläkin on listansa ja miten juuri sinä sovit siihen?

Kuinka monta kertaa sinulle pitää sanoa, että jokaisella saa olla kumppanille ihan mitkä kriteerit vaan. Se on sitten eri asia löytyykö kumppania. Miksi pitäisi tyytyä? 

No eikö se ole kaikkein yksinkertaisin mutta myös tärkein kriteeri että tuntee että se toinen on juuri se oikea.  Että häneen rakastuu ja rakastuminen syvenee rakkaudeksi.  Molemmin puolin?

Oli sitten vaikka kierot silmät tai  kalju tai  lattana takapuoli.  Se IHMINEN siellä sen ulkoisen kuoren sisällä.  Jonka kanssa voi olla turvassa ja jonka kanssa on hyvä olla.  Jonka kanssa voi olla juuri se mikä on,  ei tarvitse esittää mitään.

Ei siinä mitään listoja tarvita.  Sydän tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halun ystävällisen miehen = minun on oltava alle 50kg

Haluan varakkaan miehen = vyötäröni on oltava todella kapea ja rintojeni suuret

Haluan älykkään miehen = huuleni on oltava todella paksut ja hiukseni pitkät ja tuuhet

jne

 

Haluan naisen, joka painaa vähemmän kuin peräkärry - Minun tulee olla erittäin ystävällinen ja sulava

Haluan naisen, jolla kapea vyötärö ja hyvät keuhkot - Tililläni on syytä olla katetta ja paljon

Jne, jne miinus ne hyllyhuulet. Paksut huulet ovat naisten keksimä myytti

Onpa teillä kahdella sitten vaikea elämä.

Oikeastaan teillä ei ole elämää ollenkaan kun teille kaikki on laskelmoidun pinnallista. Elämä ei ole kaavake eikä sillä ole mitään kaavaa. Sattumaa,kohtaamisia..hetkiä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta kertaa sinulle pitää sanoa, että jokaisella saa olla kumppanille ihan mitkä kriteerit vaan. Se on sitten eri asia löytyykö kumppania. Miksi pitäisi tyytyä? 

Kunhan tiedostaa että epärealistisilla kriteereillä saattaa jäädä loppuiäkseen yksin ja perheettömäksi. Siksi kolmikymppisenä moni rupeaa niitä kriteerejään laskemaan. 

Vierailija kirjoitti:

No eikö se ole kaikkein yksinkertaisin mutta myös tärkein kriteeri että tuntee että se toinen on juuri se oikea.  Että häneen rakastuu ja rakastuminen syvenee rakkaudeksi.  Molemmin puolin?

Oli sitten vaikka kierot silmät tai  kalju tai  lattana takapuoli.  Se IHMINEN siellä sen ulkoisen kuoren sisällä.  Jonka kanssa voi olla turvassa ja jonka kanssa on hyvä olla.  Jonka kanssa voi olla juuri se mikä on,  ei tarvitse esittää mitään.

Ei siinä mitään listoja tarvita.  Sydän tietää.

Tämähän toki on kaikkien unelma, mutta etenkin koska erittäin harva rakastuu vain toisen persoonaan, vaikka ulkomuoto olisi mikä, niin monilla jää unelmaksi, ja siinä vaiheessa kun perheen perustamiselle tulee kiire noin 30 +, niin otetaan se vähemmänkin rakkautta herättävä tyyppi vierelle. 

Meinaat siis, että kukaan nainen ei ole koskaan ollut miehen kanssa jaj joista valitettavan usea on sellainen, jolle vain sillä on merkitystä mitä mies itse haluaa?

Nainen saa kuulla olevansa vääränlainen kaikilla mahdollisilla tavoilla, tekevänsä vääränlaista ruokaa, harrastavansa vääränlaisia asioita ja ajattelevansa väärin aivan kaikesta eikä muutu vaikka mies kuinka jaksaa kerrata kuinka väärin taas kaikki meni. Ja mikä pahinta, tämä ihan vääränlainen nainen ei edes ymmärrä olla halukas tai no, ainakin valmis aina kun mies tahtoo seksiä.

Olen mielummin vapaaehtoisesti sinkku kuin tyytyisin huonoon naiseen, joka ei täytä kaikkia kriteerejäni. :) :) :) ~Mies26

Mä en sovi kellekään.

Ne ajat on nyt ohitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ymmärrän. Olen myös tyytyväinen olemaan sinkku siihen asti, kunnes tapaan sopivan miehen. Monille miehille tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että  naisille yksinolo on yleensä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin epäsopiva kumppani.

 

Enpä tiedä, kyllä siinä vaiheessa kun pitäisi jo perhettä alkaa iän puolesta perustaa, niin molemmat sukupuolet tyytyy vähempäänkin kuin mikä olisi se unelmien kumppani. Siis että se toinen ei arjessakaan ole mikään suuren rakkauden kohde, vaan joku ihan kiva jonka kanssa yhdistää talous ja saada lapsia ja seuraa. Toinen vaihtoehto kun saattaa olla loppuiän yksinäisyys ja perheettömyys. Suurin osa ihmisistä on tavallisen näköisiä, ei erityisen älykkäitä, hauskoja tai hurmaavia vaan semmoisia ihan kivoja, töissä käyviä, lasten kasvattamiseen kykeneviä tallukoita. Ei kenenkään unelmapuolisoita, mutta ei niin surkeitakaan ettei kellekään kelpaisi. 

Mutta eihän sen kumppanin tarvitse olla täydellinen ollakseen suuri rakkauden kohde. Tämä on minusta se joka jakaa tyytyjät ja onnelliset. Joillakin on kyky rakastua siihen ihan tavalliseen kumppaniin niin lujaa että maa värisee ja taivaalta sataa tähtiä. Siis tuntea tunteita, joista leffat kertoo ja laulut lauletaan. Vaikka se kumppani ei ole Brad Pitt vaan Make Keravalta. Toiset taas ei kykene rakastumaan kuin filmitähden näköiseen miljoonääriin, ja tyytyy tunnekylmään kämppissuhteeseen ja luulee kaikkien muidenkin tavisten elävän samoin.

Tottakai tajuan tuon! Pariutuessa molemmilla osapuolilla on omat kriteerinsä, ja yhteen mennään kun löytyy kumppani jonka kanssa kaikki täsmää! Oikeassa elämässä ei kuitenkaan ole lopultakaan mitään merkitystä millään listatuilla ominaisuuksilla. Sillä listalla voi vaikka sitten pyyhkiä perceensä, kun tapaakin jonkun joka vie jalat alta ihan vaan olemalla oma itsensä. 

Eipä ole varaa tehdä listoja.. 

Vierailija kirjoitti:

No eikö se ole kaikkein yksinkertaisin mutta myös tärkein kriteeri että tuntee että se toinen on juuri se oikea.  Että häneen rakastuu ja rakastuminen syvenee rakkaudeksi.  Molemmin puolin?

Oli sitten vaikka kierot silmät tai  kalju tai  lattana takapuoli.  Se IHMINEN siellä sen ulkoisen kuoren sisällä.  Jonka kanssa voi olla turvassa ja jonka kanssa on hyvä olla.  Jonka kanssa voi olla juuri se mikä on,  ei tarvitse esittää mitään.

Ei siinä mitään listoja tarvita.  Sydän tietää.

Totta. Ja rakastumisen aivokemiaan kuuluu se, että toinen alkaa näyttää kauniimmalta/komeammalta. Kaverit ihmettelee miksi ihmeessä se tuon taikinanaaman perään kuolaa, mutta omissa silmissä se on maailman kuumin.

Minäkin luulin että haluan mersun, mutta nyt olen monta vuotta ollut iki onnellinen nissan pathfinderin ratissa. Onhan se vähän iso ja kömpelön näköinen mutta enpä sitä muuhun haluaisi vaihtaa. Tärkeintä on luotettavuus.

Naiset kuvitellevat saavansa samantasoisia miehiä jotka käyvät tyhjentämässä säkit heihin paremman puutteessa. Tajuavat siinä kolmenkympin hujakoilla, että yksikään sentasoinen mies ei halua minkäänlaista vakavaa suhdetta heidän kanssa ikinä.

Ovat sitten valinnan edessä, olenko yksin enkä vakavassa suhteessa ikinä, riittääkö kun se "alpha" Pertsa tulee kerran kuukaudessa tyhjentämään säkit, muuten ei ole missään yhteydessä. Monilla alkaa kriteerit putoamaan, kun haluaa muutakin ihmissuhteelta, kuin olla paremman puutteeseen kelpaava "yhdenillan" hoito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ymmärrän. Olen myös tyytyväinen olemaan sinkku siihen asti, kunnes tapaan sopivan miehen. Monille miehille tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että  naisille yksinolo on yleensä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin epäsopiva kumppani.

 

Enpä tiedä, kyllä siinä vaiheessa kun pitäisi jo perhettä alkaa iän puolesta perustaa, niin molemmat sukupuolet tyytyy vähempäänkin kuin mikä olisi se unelmien kumppani. Siis että se toinen ei arjessakaan ole mikään suuren rakkauden kohde, vaan joku ihan kiva jonka kanssa yhdistää talous ja saada lapsia ja seuraa. Toinen vaihtoehto kun saattaa olla loppuiän yksinäisyys ja perheettömyys. Suurin osa ihmisistä on tavallisen näköisiä, ei erityisen älykkäitä, hauskoja tai hurmaavia vaan semmoisia ihan k

Niin, no usein parisuhteet on vähän semmoisia isän ja äidin rakkauden korvikesuhteita, ja itse lietsoo itsensä suuriin rakkauden tunteisiin koska se tuntuu itsestä hyvältä. Ei se toinen ole välttämättä niitä omana itsenään aiheuttanut, vaan se halu kokea suurta rakkautta johonkuhun. Kohde vaihtuu, mutta rakkaus pysyy.. 

Vierailija kirjoitti:

Olen mielummin vapaaehtoisesti sinkku kuin tyytyisin huonoon naiseen, joka ei täytä kaikkia kriteerejäni. :) :) :) ~Mies26

Ja heti av-mamma alapeukuttamassa nuoren miehen kommenttia, kun mies ei halua tyytyä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset kuvitellevat saavansa samantasoisia miehiä jotka käyvät tyhjentämässä säkit heihin paremman puutteessa. Tajuavat siinä kolmenkympin hujakoilla, että yksikään sentasoinen mies ei halua minkäänlaista vakavaa suhdetta heidän kanssa ikinä.

Ovat sitten valinnan edessä, olenko yksin enkä vakavassa suhteessa ikinä, riittääkö kun se "alpha" Pertsa tulee kerran kuukaudessa tyhjentämään säkit, muuten ei ole missään yhteydessä. Monilla alkaa kriteerit putoamaan, kun haluaa muutakin ihmissuhteelta, kuin olla paremman puutteeseen kelpaava "yhdenillan" hoito.

Sama pätee täysin miehiin. En ole aidon rakastuneen oloisia miehiä nähnyt kuin keskivertoa kauniimmilla naisilla, jotka on sen miehen tasoa ulkoisesti parempia, ja mies sitten tyytyväisenä tekee kaiken mitä nainen tahtoo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsin tietenkin sellaista kumppania, jonka "kriteereihin" olen sopiva. Ja jonka kanssa synkkaa ja rakastutaan, ei pelkkä paperilla sopivuus riitä. Kyllä, uskoisin että ihan joka ainoa nainen on asiaa miettinyt. 

Minä en miettinyt. Synkkasi ja rakastuttiin kyllä, mutta en miettinyt olenko hänen kriteereihin sopiva. Jos en olisi ollut, hän olisi varmaankin tuonut se esiin. Ei tarvinnut miettiä. Jälkeenpäin kyllä totesin, etten sitten ollutkaan itse rakastunut sellaiseen mieheen kuin olin joskus nuorena naisena kuvitellut rakastuvani. 

Juuri näin. Ei näitä normaalisti tarvitse sen kummemmin miettiä. Pitää, kenestä pitää ja jos toinenkin pitää takaisin päin, halleluja! Jos ei, siirrytään eteenpäin.

On ne kriteerit silti ole

Olen eri, mutta mun mielestä henkilökohtaiset preferenssit on eri asia kuin joku kriteerilista. Toki lähes jokaisella on piirteitä, jotka heitä viehättävät enemmän kuin toiset, mutta kriteeri se on vasta kun sen perusteella karsitaan kiinnostavia kumppaneita pois. Siis "yleensä ihastun blondeihin" on mieltymys. "Haluan ehdottomasti blondin, enkä halua brunettia vaikka sellaiseen ihastuisinkin" on kriteeri.

Eikö tuo nyt ole itsestäänselvyys? 

Eipä oo ulkoista listaa, on vain sisäinen lista jossa turhana toiveena kohta, uskollinen nainen. Lisäsin sen huumorilla huvittaakseni itseäni ajatuksella. 😅