Naiset, oletteko miettineet kun teette ihannemies-listojanne, että sillä miehelläkin on listansa ja miten juuri sinä sovit siihen?
Ei ole vain mitä SINÄ haluat, mieskin haluaa jotain.
-Tuliko ekaa kertaa mieleen nyt kun luitte?
Kommentit (460)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsin tietenkin sellaista kumppania, jonka "kriteereihin" olen sopiva. Ja jonka kanssa synkkaa ja rakastutaan, ei pelkkä paperilla sopivuus riitä. Kyllä, uskoisin että ihan joka ainoa nainen on asiaa miettinyt.
Minä en miettinyt. Synkkasi ja rakastuttiin kyllä, mutta en miettinyt olenko hänen kriteereihin sopiva. Jos en olisi ollut, hän olisi varmaankin tuonut se esiin. Ei tarvinnut miettiä. Jälkeenpäin kyllä totesin, etten sitten ollutkaan itse rakastunut sellaiseen mieheen kuin olin joskus nuorena naisena kuvitellut rakastuvani.
Juuri näin. Ei näitä normaalisti tarvitse sen kummemmin miettiä. Pitää, kenestä pitää ja jos toinenkin pitää takaisin päin, halleluja! Jos ei, siirrytään eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten lista:
Isot tissit
Siinäpä se
Toisin kuin miehet usein olettavat, tämä ei ole yleensä naisten mielestä positiivinen asia. Se että ainoa toive naisesta liittyy sen tisseihin, ei ole miehen kriteeriin sopivalle naiselle mikään kohteliaisuus. Päin vastoin, silloinhan nainen on vaan ne tissit tälle miehelle, kaikki muut ominaisuudet ja persoona ovat yhdentekeviä. Yleensä kumppanilleen haluaa olla muutakin kuin tissit.
Näitä miehiä on yllättävän paljon.Suurimmalle osalle miehistä naiset on vain tissit, perse ja pillu-eivät ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ymmärrän. Olen myös tyytyväinen olemaan sinkku siihen asti, kunnes tapaan sopivan miehen. Monille miehille tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että naisille yksinolo on yleensä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin epäsopiva kumppani.
Tämä kun tuntuu miehille olevan kästitämätön asia. Kun pitäisi Kelpuuttaa ja Tyytyä. Tämä taas on minulle käsittämätöntä.
Miten ikinä maailmassa voisi elää ihmisen kanssa jonka kelpuuttaa tai johon tyytyy? Minkälaista elämää se on?
Minulle kuten hyvin monelle muullekin naiselle ei ole pääasia että se jonkilainen miesoletettu huushollista löytyy, vaan se että sen kanssa voi elää. Että si
Ja sellaisten, jotka ei lapsia tahdo, on tietysti helpompi odotella pitkäänkin unelmien puolisoa mutta muitten on tehtävä enemmän kompromisseja. Suhteessa toinen myös saattaa olla alusta asti rakastuneempi kuin toinen, mutta tästä seuraavat epämiellyttävät tuntemukset padotaan sen enemmän rakastuneen osalta ja selitellään toisen toimintaa itselleen mielekkääksi. (Esim, ei ole ikinä sanonut rakastavansa, mutta se nyt on sellainen jäyhä tyyppi jne)
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla naturelli blondi vai kelpaako värjätty 🤔 entä se naturelli blondi, pitääkö sen olla sellainen vaalea "enkeli" blondi vai kelpaako perus blondi eli monesti sellainen hieman "harmaampi"
Tällaiset asiat voi olla nuorena ja naiivina vielä mielessä, mutta tavatessaan sen, kenet näkee rinnallaan vielä vuosienkin jälkeen niin tuollaiset kriteerit unohtuu. Eikä sillä ole enää väliä, että onko luonnollinen vai purkista oleva sävy, ja vaihtuuko se.
Hiukset on pidemmän päälle pitkässä suhteessa tärkeimmät naiselle itselleen naisena kuin miehelle, kun elämä antaa kannettavaksi muitakin rasitteita kuin hiukset (tai oikeastaan niiden lähteminen).
Kaikki tuntuvat haluavan pariutua, mutta projekti uhkaa kariutua, koska miehet on inceleitä ja naiset on ronkeleita. No hyvä tappelu sentään aina saadaan aikaan.
Halun ystävällisen miehen = minun on oltava alle 50kg
Haluan varakkaan miehen = vyötäröni on oltava todella kapea ja rintojeni suuret
Haluan älykkään miehen = huuleni on oltava todella paksut ja hiukseni pitkät ja tuuhet
jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsin tietenkin sellaista kumppania, jonka "kriteereihin" olen sopiva. Ja jonka kanssa synkkaa ja rakastutaan, ei pelkkä paperilla sopivuus riitä. Kyllä, uskoisin että ihan joka ainoa nainen on asiaa miettinyt.
Minä en miettinyt. Synkkasi ja rakastuttiin kyllä, mutta en miettinyt olenko hänen kriteereihin sopiva. Jos en olisi ollut, hän olisi varmaankin tuonut se esiin. Ei tarvinnut miettiä. Jälkeenpäin kyllä totesin, etten sitten ollutkaan itse rakastunut sellaiseen mieheen kuin olin joskus nuorena naisena kuvitellut rakastuvani.
Juuri näin. Ei näitä normaalisti tarvitse sen kummemmin miettiä. Pitää, kenestä pitää ja jos toinenkin pitää takaisin päin, halleluja! Jos ei, siirrytään eteenpäin.
On ne kriteerit silti olemassa vaikkei niitä tietoisesti miettisikään.
Esim, useimmilla on kriteerinä että toisen pitää miellyttää omaa silmää fyysisesti, vaikka olisi sekin vaihtoehto, että painottaa muita ominaisuuksia ulkonäön sijaan. Myöskin useimmat vaan sattuu ihastumaan mieleltään terveeseen työssäkäyvänä ihmiseen, eikä se Amorin nuoli ikinä jostain syystä osu sairaseläkkeellä olevaan mt kuntoutujaan.
Onhan Inkkeleilläkin listansa.
Malli, missi, laiha, nuori, kaunis, isot tissit.
Näyttää somettajalta mutta ei saa somettaa.
Ei mt ongelmia. Ei tatuointeja, ei läski. Ei värjättyä tukkaa, ei lävistyksiä. Ei lemmikkieläimiä. Ei edellisiä kumppaneita, ei ole ollut mustan miehen kanssa. Ei lapsia.
Ei viiniä eikä travelläystä. Tradwife. Pukeutuu säädyllisesti. Pitkä tukka.
Ei miespuolisia kavereita. Persu. Ei kulttuuriharrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen helppo. Riittää kun naisella on siniset silmät, vaaleat hiukset, pituutta noin170-175 senttiä, painoa max 80 kiloa ja b/c rinnat. Kaikesta muusta voin neuvotella ja joustaa. Se mistä naiset tykkää ei kiinnosta mua yhtään. Aivan sivuseikka se.
Voipi olla vaikea löytää kun pitää olla keskimääräistä pidempikin.
Miehen pitää olla ylpeä naisestaan ja noilla kriteereillä se on jo automaattista. Ei tarkoitus ole, että pitäisi joka vuosi vaihtaa, vaan ihan kerralla ottaa sellainen jonka pitää lopun ikäänsä.
Kimberly Fattorini 😍
Vierailija kirjoitti:
Halun ystävällisen miehen = minun on oltava alle 50kg
Haluan varakkaan miehen = vyötäröni on oltava todella kapea ja rintojeni suuret
Haluan älykkään miehen = huuleni on oltava todella paksut ja hiukseni pitkät ja tuuhet
jne
Haluan naisen, joka painaa vähemmän kuin peräkärry - Minun tulee olla erittäin ystävällinen ja sulava
Haluan naisen, jolla kapea vyötärö ja hyvät keuhkot - Tililläni on syytä olla katetta ja paljon
Jne, jne miinus ne hyllyhuulet. Paksut huulet ovat naisten keksimä myytti
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla naturelli blondi vai kelpaako värjätty 🤔 entä se naturelli blondi, pitääkö sen olla sellainen vaalea "enkeli" blondi vai kelpaako perus blondi eli monesti sellainen hieman "harmaampi"
Kaikki sävyt käy ja aitous on aina parasta ihmisessä. Kaikessa.
No mun ihannemiehelläkään ei ole listoja sen enempää kuin minullakaan eikä varsinkaan sellaisia ulkonäköön keskittyviä. Itselleni sopiva elämänkumppani jakaa riittävän yhtenäisen ajatus- ja arvomaailman sekä elämäntavat jotta ne on helposti yhdistettävissä eikä yhteiselossa ole jatkuvaa kitkaa pikkuasioissakin.
Jos vastaavalla tavalla ajattelevaa miestä ei kohdalle osu niin vääränlaiseenkaan en enää haksahda vaan elän mieluummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla naturelli blondi vai kelpaako värjätty 🤔 entä se naturelli blondi, pitääkö sen olla sellainen vaalea "enkeli" blondi vai kelpaako perus blondi eli monesti sellainen hieman "harmaampi"
Kaikki sävyt käy ja aitous on aina parasta ihmisessä. Kaikessa.
Naisen ei siis tarvitse esim ajella kainalo tahi säärikarvojaan eikä meikata?
Onko se liikaa pyydetty, että haluaa miehen joka ei käytä mitään päihteitä koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ymmärrän. Olen myös tyytyväinen olemaan sinkku siihen asti, kunnes tapaan sopivan miehen. Monille miehille tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että naisille yksinolo on yleensä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin epäsopiva kumppani.
Tämä kun tuntuu miehille olevan kästitämätön asia. Kun pitäisi Kelpuuttaa ja Tyytyä. Tämä taas on minulle käsittämätöntä.
Miten ikinä maailmassa voisi elää ihmisen kanssa jonka kelpuuttaa tai johon tyytyy? Minkälaista elämää se on?
Minulle kuten hyvin monelle muullekin naiselle ei ole pääasia että se jonkilainen miesoletettu huushollista löytyy,
Ei nainen välttämättä tarvitse miestä lapsen tekemiseen, pelkkä sperma riittää. Tyhmää ottaa mies johon ei ole aidosti tyytyväinen, kyllä se heijastuu siihen vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
No mun ihannemiehelläkään ei ole listoja sen enempää kuin minullakaan eikä varsinkaan sellaisia ulkonäköön keskittyviä. Itselleni sopiva elämänkumppani jakaa riittävän yhtenäisen ajatus- ja arvomaailman sekä elämäntavat jotta ne on helposti yhdistettävissä eikä yhteiselossa ole jatkuvaa kitkaa pikkuasioissakin.
Jos vastaavalla tavalla ajattelevaa miestä ei kohdalle osu niin vääränlaiseenkaan en enää haksahda vaan elän mieluummin yksin.
Listaasi kuuluu:
- yhteneväinen ajatus-ja arvomaailma
- samantyyppiset elämäntavat
- ei jatkuvaa kinastelua pikkuasioista
Niinkauan te olette yksin kumpikin miehet ja naiset kunnes teidän käsityksenne itsestänne perustuu jonkin sortin realismiin ja todellisuuteen. Ja nyt tarkoitan oikeita kunnon parisuhteita, en mitään yhdenillan jynkytyksiä joihin nyt kelpaa lähes kuka hyvänsä nainen jolta löytyy reikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eteläkorealaiset naiset ovat paljon mukavampia kuin suomalaiset naiset (sorry) ja niitä ei kiukuta, kun miehellä on tiukat kriteerit naiselle. ~Mies26
Montako vuotta vielä meinaat jankata tätä samaa? Milloin japanilainen, milloin korealainen nainen. Tekisit jotain asialle, mutta ei,.samaa ulinaa vuodesta toiseen-pskat suomalaiset naiset, ihanat aasialaiset naiset, mutta edellen olet yksin,ja tulet olemaan kuolemaasi asti.
Ja hänen mielestään meitä kiukuttaa, kun kyllä se vaikuttaa olevan hän itse joka on aika kiukkuinen kun ei saa minkäänlaista naista itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ymmärrän. Olen myös tyytyväinen olemaan sinkku siihen asti, kunnes tapaan sopivan miehen. Monille miehille tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, että naisille yksinolo on yleensä huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin epäsopiva kumppani.
Tämä kun tuntuu miehille olevan kästitämätön asia. Kun pitäisi Kelpuuttaa ja Tyytyä. Tämä taas on minulle käsittämätöntä.
Miten ikinä maailmassa voisi elää ihmisen kanssa jonka kelpuuttaa tai johon tyytyy? Minkälaista elämää se on?
Minulle kuten hyvin monelle muullekin naiselle ei ole pääasia ett
Eikä ole tyhmää. Lapsen kasvattaminen yksin on henkisesti ja etenkin taloudellisesti paljon rankempaa, kuin sen ihan kivan tyypin ja hyvän isän kanssa.
Miehen pitää olla ylpeä naisestaan ja noilla kriteereillä se on jo automaattista. Ei tarkoitus ole, että pitäisi joka vuosi vaihtaa, vaan ihan kerralla ottaa sellainen jonka pitää lopun ikäänsä.