Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako tinkiä "vaatimuksista" parisuhteessa?
10.08.2024 |
Olen 34v korkeasti koulutettu nainen. Olen etsinyt miestä, joka
1. Kykenee ja on halukas syvälliseen, älylliseen, pohdiskelevaan keskusteluun - koska olen itse tällainen ja ajattelen, että syvälliset keskustelut yhdistävät
2. Omaa joko korkeahkon koulutuksen TAI muuten hyvän yleissivistyksen - koska nämä toteutuu itsessäni ja ajattelen, että sama sivistyksen taso yhdistää
3. Tuntuu itsestäni puoleensavetävältä. Minun kohdallani tarkoittaa, että mies on perinteisen miehekäs ja raavas - koska seksuaalinen kemia edellytys mm toimivalle seksielämälle
4. On jossain määrin nöyrä, ei k*sipäinen ja täynnä itseään, ymmärtää empaattisesti erilaisia ihmiskohtaloita - ei kaivanne selitystä
Ongelmahan on sitten se, että:
Miehet, joissa 1. toteutuu, ovat usein itselleni hieman liian herkkiä ja feminiinisiä - heissä 3. ei kohdallani toteudu.
Miehet, joissa 2. toteutuu, ovat usein melko täynnä itseään: heissä 4. ei toteudu. Etenkin jos ovat korkeasti koulutettuja.
Jos 3. toteutuu, vähintään yksi 1., 2. ja 4:stä jää yleensä puuttumaan. Usein monikin noista.
Jos 4. toteutuu, jää 2. tai 3. yleensä puuttumaan.
Eli kaikkia toiveitani täyttävää miestä ei tunnu löytyvän vuosien etsimisestä huolimatta. Ja kysymys kuuluu: pitäisikö osasta toiveista luopua?
Olen ajatellut, että loppujen lopuksi parisuhteessa 3. ja 4. ovat minulle tärkeimpiä. Ilman vetovoimaa (3) suhdetta ei kerta kaikkiaan voi syntyä, jää ystävyyden tasolle. K*sipään kanssa taas en alkaisi millekään, oli mikä oli (4).
Olen nyt tavannut tällaisen miehen, jossa 3 ja 4 toteutuu: Miehekäs ja raavas, empaattinen ja nöyrä.
Mutta miehellä ei juurikaan ole yleissivistystä, ei osaa kieliä, ei ole missään määrin kiinnostunut syvällisistä asioista. On miehisessä, suorittavassa ammatissa.
Tällä hetkellä tuntuu, että nuo asiat ei yhtään haittaa. En halua jäädä yksin, ja olen valmis joustamaan näistä muutamista asioista. Olen valmis rakastamaan miestä sellaisena, kuin tämä on.
Mitä sanotte, kuulostaako järkevältä, vai olenko tekemässä virheen? Alkaako 1. ja 2. puuttuminen myöhemmin risoa, vaikka tällä hetkellä tuntuu että ei ne nyt maata kaatavia asioita ole? Tunnenko itseni lopulta yksinäiseksi suhteessa?
Kokemuksia?
Kommentit (383)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minua kiinnostaa mitä sinä ja ap näette älyllisinä keskusteluina joihin nämä mainitsemanne miehet eivät ole pystyneet? Siis ihan esimerkkejä ja aihealueita jos saan pyytää. En kysy pahalla, kiinnostaa näin ei-korkeakoulutettuna."
Kiitos fiksusta viestistä!
Omalla kohdallani ei ole välttämättä kyse siitä, etteikö mies _kykenisi_ syvälliseen keskusteluun. Syvälliset aiheet eivät lähtökohtaisesti kiinnosta häntä, enemmän kiinnostavat konkreettiset asiat, ja kenties siksi hänellä ei ole paljoa sanottavaa jos alan puhumaan syvällisiä.
Aiheita voisi olla vaikka:
Psykologia, ihmisen psyyke, mielen toiminta
Uskonnot, filosofiat, elämänkatsomus
Etiikka ja moraali
Elämän tarkoitus
Ap
Voisiko syvällisten keskusteluiden aihelistaan lisätä myös kvanttilaskennan, säieteorian ja k
Minä taas ajattelen syvällisiin keskusteluihin kuuluvan sosiologian, politiikan, kirjallisuuden. elokuvataiteen, musiikin tai antropologian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykkösen ja kolmosen ikuista ristiriitaa naiset yleensä eivät myönnä,harmi että monet miehet uskovat naisten neuvoja.
Luuleeko ap etteivät miehet tingi vaatimuksistaan kumppanin suhteen? 😆😆
Mikäli AP ei aio edes lapsia hankkia, niin miksi hänen pitäisi tinkiä toiveistaan kumppanin suhteen? Silloin jos AP haluaa lapsen ja ikää on jo yli 30v niin sitten alkaa olla jo kiire löytää kumppani ja silloin voi joutua tyytymään siihen mitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko ap etteivät miehet tingi vaatimuksistaan kumppanin suhteen? 😆😆
Mikä aloituksessani saa sinut ajattelemaan että kuvittelisin, etteivät miehet tingi vaatimuksistaan kumppanin suhteen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minua kiinnostaa mitä sinä ja ap näette älyllisinä keskusteluina joihin nämä mainitsemanne miehet eivät ole pystyneet? Siis ihan esimerkkejä ja aihealueita jos saan pyytää. En kysy pahalla, kiinnostaa näin ei-korkeakoulutettuna."
Kiitos fiksusta viestistä!
Omalla kohdallani ei ole välttämättä kyse siitä, etteikö mies _kykenisi_ syvälliseen keskusteluun. Syvälliset aiheet eivät lähtökohtaisesti kiinnosta häntä, enemmän kiinnostavat konkreettiset asiat, ja kenties siksi hänellä ei ole paljoa sanottavaa jos alan puhumaan syvällisiä.
Aiheita voisi olla vaikka:
Psykologia, ihmisen psyyke, mielen toiminta
Uskonnot, filosofiat, elämänkatsomus
Etiikka ja moraali
Elämän tarkoitus
Ap
Voisiko syvällisten keskusteluiden aihelistaa
"Aiheita VOISI olla VAIKKA"
Ap
Jos olet itse riittävän korkeatasoinen että saat tuollaisia miehiä, niin silloin ei tietenkään kannata tinkiä.
Jos omat pelimerkkisi eivät riitä saamaan tuollaisia miehiä, niin sitten joko tingit vaatimuksistasi, tai hyväksyt sen että jäät yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos totta puhutaan, niin sinä et kelpaa minkäänlaiselle miehelle, jolla on vähäistäkään aivotoimintaa, joten ehkä on syytä tiputtaa rimaa, ihan maahan asti. siis jos tahdot pariutua koskaan. hyvää kesää!
Vierailija kirjoitti:
jos totta puhutaan, niin sinä et kelpaa minkäänlaiselle miehelle, jolla on vähäistäkään aivotoimintaa, joten ehkä on syytä tiputtaa rimaa, ihan maahan asti. siis jos tahdot pariutua koskaan. hyvää kesää!
:D oikein hyvää kesää sinullekin!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervehdys ap!
Olen tuollainen mies mitä kuvailet etsiväsi ja suhteessa jossa koen tyhjyyden tunnetta ja yksinäisyyttä koska puoliso ei kykene sellaisiin keskusteluihin mitä tarvitsen. Ihan vaan siis tiedoksesi että täällä olen ja mahdollisesti ajattelen juuri sinua josko olet sitä mitä etsin.
Itseä alkoi vuosien varrella risoa se, ettei miehen kanssa pystynyt keskustelemaan syvällisiä, tai oikeastaan juuri mitään kovin pitkään, kun hän joko julisti oman mielipiteensä oikeaksi, minun puheet naurettaviksi, ja jos halusin vielä keskustella alkoi korottaa ääntään. Joihinkin aiheisiin haki tukea kavereiltaan tyyliin "heh heh, eikö vaan että näinhän se on...", johon kaverinsa eivät vain kehdanneet sanoa mitään, vaikka väite olisi kuinka typerä. Hän on korkeakoulutettu ja sivistynyt tietyissä asioissa, mutta monessa asiassa aivan pihalla, epäempaattinen ja jyrkkä. Kun itse tykkään pohtia, ymmärtää ja nähdä asioiden taakse. Pitkään yritin ymmärtää häntäkin, mutta kun tajusin olevani henkisesti yksin, alkoi tunteetkin häntä kohtaan rapistua. Ei ollut enää väliä sillä näyttikö hän hyvältä, tai edes sillä pysyikö vasara kädessä, mitä olin ennen arvostanut, kun mistään ei voinut puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet duunarimiehet eivät ole typeriä juntteja. Moni osaa kieliä, omaa hyvän yleissivistyksen ja on kartalla maailman menosta. Junttejakin toki on, en edes itse tietäisi miten erotella nämä toisistaan. Ehkä toisella on lomakuvia räkäkännistä ja toisella museosta.
Ap, onko ongelmasi siis se, että löydät kyllä tuollaisia miehiä, mutta nämä miehet eivät ole halunneet sinua?
Vai onko ongelmasi enemmän se, että haluamasi kaltaisia miehiä ei edes tule sinua vastaan ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervehdys ap!
Olen tuollainen mies mitä kuvailet etsiväsi ja suhteessa jossa koen tyhjyyden tunnetta ja yksinäisyyttä koska puoliso ei kykene sellaisiin keskusteluihin mitä tarvitsen. Ihan vaan siis tiedoksesi että täällä olen ja mahdollisesti ajattelen juuri sinua josko olet sitä mitä etsin.
:)
Minä jatkanen tutustumista nykyiseen deittikumppaniin, mutta pakko sanoa, vaikka et kysynyt, että tuohon olotilaan ei kannata pitkäksi aikaa jäädä. Toki aikansa pitää ottaa miettimiselle, mutta olisi hyvä kohtuullisessa ajassa tehdä päätös joko lähteä suhteesta tai jäädä ja päättää rakastaa kumppania sellaisena kuin tämä on haikailematta muita.
Ap
kuka tahtoo puolisokseen kommariopiston käyneen vanhanpiian? menkää naimisiin nuorena ja tehkää lapset silloin kun vielä jaksatte ne hoitaa. esim. kiinassa +25vuotiaat sinkkunaiset on ylijäämää, suomessa raja kulkee siinä kolmessa kympissä. eli olet auttamatta ulkona pelistä, jossa palkintona on perhe.
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko ongelmasi siis se, että löydät kyllä tuollaisia miehiä, mutta nämä miehet eivät ole halunneet sinua?
Vai onko ongelmasi enemmän se, että haluamasi kaltaisia miehiä ei edes tule sinua vastaan ollenkaan?
Varmaan loppujen lopuksi molemmat.
Siis tuntuu, ettei tällaisia miehiä oikeasti juurikaan ole, ei ainakaan vapaina, ei ainakaan tässä iässä. Useimmat ovat pariutuneet nuorina, eivätkä ole niitä todennäköisimpiä ihmisiä eroamaan ja näin vapautumaan uusiksi deittimarkkinoille.
Jos joku tällainen syystä tai toisesta on vielä kolmikymppisenä vapaana, niin voi valita käytännössä kenet tahansa. Ja todennäköisesti valitsee jonkun yhtä älykkään, empaattisen ja kivan - mutta paljon kauniimman naisen kuin minä. Koska voi. Ihan ymmärrettävästi.
Näin on vaikka mies ei olisi ulkonäöltään yhtä tasokas kuin tämä nainen, vaan lähempänä vaikkapa minun tasoani.
Älykäs, empaattinen, komea ja keskustelukykyinen mies nyt vain on yksisarvinen.
En siis ole erikoisen kaunis, ihan perusnätti naapurintyttömäisellä tavalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko ongelmasi siis se, että löydät kyllä tuollaisia miehiä, mutta nämä miehet eivät ole halunneet sinua?
Vai onko ongelmasi enemmän se, että haluamasi kaltaisia miehiä ei edes tule sinua vastaan ollenkaan?
Varmaan loppujen lopuksi molemmat.
Siis tuntuu, ettei tällaisia miehiä oikeasti juurikaan ole, ei ainakaan vapaina, ei ainakaan tässä iässä. Useimmat ovat pariutuneet nuorina, eivätkä ole niitä todennäköisimpiä ihmisiä eroamaan ja näin vapautumaan uusiksi deittimarkkinoille.
Jos joku tällainen syystä tai toisesta on vielä kolmikymppisenä vapaana, niin voi valita käytännössä kenet tahansa. Ja todennäköisesti valitsee jonkun yhtä älykkään, empaattisen ja kivan - mutta paljon kauniimman naisen kuin minä. Koska voi. Ihan ymmärrettävästi.
Näin on vaikka mies ei olisi ulkonäöltään yhtä tasokas kuin tämä n
Korjaan tässä vielä, sanan "komea" tilalle ennemminkin se "miehekäs". Koska nämä eivät mielestäni suoraan korreloi. Itselleni tärkeää on se miehekkyys, eikä miehekäs mies välttämättä ole erityisen komea aina vaikkapa kasvoiltaan.
Ap
Jos ei kemiat pelaa kommunikoinnissa, eikä suhtautuminen asioihin ole samalla aaltopituudella, ei suhteella ole juuri toivoa. En tiedä mistä nousta vaihtoehdoista karsisi, mutta itselle parisuhteeseen päätyminen vain parisuhteen saamisen vuoksi ei ole koskaan ollut päämäärä. Alan suhteeseen, jos rakastun.
"Olen ajatellut, että loppujen lopuksi parisuhteessa 3. ja 4. ovat minulle tärkeimpiä. Ilman vetovoimaa (3) suhdetta ei kerta kaikkiaan voi syntyä, jää ystävyyden tasolle."
Lukematta muita vastauksia...
Mikset laittanut kohtia 3 ja 4 ensimmäisiksi, jos ne ovat sinulle tärkeimpiä ja miksi vetovoima tarkoittaa sinulle nimenomaan ulkonäköä (kohta 3)? Olisiko niin, ettet kehtaa myöntää, että ulkonäkö on sinulle tärkeintä ja oletkin jokseenkin tekopyhä vaatimuksessasi siitä, että miehen pitäisi olla älykäs keskustelija? Haluat itsekin esittää olevasi älykkö, jolle henkiset seikat ja koulutus on tärkeintä, vaikkei se ole totta. Nostat itsesi todellisuutta korkeammalle portaalle.
Ohje: Etsi jatkossa nimenomaan mies, joka täyttää ulkonäkövaatimukset ja hankit keskusteluseurasi muualta.
Alue: Aihe vapaa
Täytyy muistuttaa ehkä itsestäänselvyytenä, mutta suhteen onnistumiseen vaikuttaa myös se toinen osapuoli. Esimerkiksi exälleni oli alunperin ihan ok, että opiskelen yliopistossa ja hän oli jopa ylpeä minusta. Jossain vaiheessa alkoi opintojeni dissaus ja myöhemmin hän alkoi haukkua työtäni, joka on "vain perseellä istumista ja papereiden pyörittämistä". Nykyinen mieheni on myös duunaritaustainen, mutta luonteeltaan pohdiskelevampi ja sivistyneempi. Pakko todeta, että jos mies ei ole älykäs niin kyllä se siinä arjessa tulee esiin joko suoranaisena arvosteluna tai hienovaraisena ilkeilynä. Varsinaiset syvälliset ja maailmaa parantavat keskustelut ovat arjen astuttua kuvaan vähenemään päin, mutta ei kukaan pysty omia arvojaan ja asenteitaan piilottamaan arjessa.