Kannattaako tinkiä "vaatimuksista" parisuhteessa?
Olen 34v korkeasti koulutettu nainen. Olen etsinyt miestä, joka
1. Kykenee ja on halukas syvälliseen, älylliseen, pohdiskelevaan keskusteluun - koska olen itse tällainen ja ajattelen, että syvälliset keskustelut yhdistävät
2. Omaa joko korkeahkon koulutuksen TAI muuten hyvän yleissivistyksen - koska nämä toteutuu itsessäni ja ajattelen, että sama sivistyksen taso yhdistää
3. Tuntuu itsestäni puoleensavetävältä. Minun kohdallani tarkoittaa, että mies on perinteisen miehekäs ja raavas - koska seksuaalinen kemia edellytys mm toimivalle seksielämälle
4. On jossain määrin nöyrä, ei k*sipäinen ja täynnä itseään, ymmärtää empaattisesti erilaisia ihmiskohtaloita - ei kaivanne selitystä
Ongelmahan on sitten se, että:
Miehet, joissa 1. toteutuu, ovat usein itselleni hieman liian herkkiä ja feminiinisiä - heissä 3. ei kohdallani toteudu.
Miehet, joissa 2. toteutuu, ovat usein melko täynnä itseään: heissä 4. ei toteudu. Etenkin jos ovat korkeasti koulutettuja.
Jos 3. toteutuu, vähintään yksi 1., 2. ja 4:stä jää yleensä puuttumaan. Usein monikin noista.
Jos 4. toteutuu, jää 2. tai 3. yleensä puuttumaan.
Eli kaikkia toiveitani täyttävää miestä ei tunnu löytyvän vuosien etsimisestä huolimatta. Ja kysymys kuuluu: pitäisikö osasta toiveista luopua?
Olen ajatellut, että loppujen lopuksi parisuhteessa 3. ja 4. ovat minulle tärkeimpiä. Ilman vetovoimaa (3) suhdetta ei kerta kaikkiaan voi syntyä, jää ystävyyden tasolle. K*sipään kanssa taas en alkaisi millekään, oli mikä oli (4).
Olen nyt tavannut tällaisen miehen, jossa 3 ja 4 toteutuu: Miehekäs ja raavas, empaattinen ja nöyrä.
Mutta miehellä ei juurikaan ole yleissivistystä, ei osaa kieliä, ei ole missään määrin kiinnostunut syvällisistä asioista. On miehisessä, suorittavassa ammatissa.
Tällä hetkellä tuntuu, että nuo asiat ei yhtään haittaa. En halua jäädä yksin, ja olen valmis joustamaan näistä muutamista asioista. Olen valmis rakastamaan miestä sellaisena, kuin tämä on.
Mitä sanotte, kuulostaako järkevältä, vai olenko tekemässä virheen? Alkaako 1. ja 2. puuttuminen myöhemmin risoa, vaikka tällä hetkellä tuntuu että ei ne nyt maata kaatavia asioita ole? Tunnenko itseni lopulta yksinäiseksi suhteessa?
Kokemuksia?
Kommentit (383)
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tinkiä? Meneekö ap siis yhteen jonkun miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta joka täyttää tarpeeksi monta kriteeriä? Mikä idea näissä kriteerilistoissa on? Tunteita joko on tai ei ole. Tämä on aivan yksinkertaista. Miten olette saaneet jaamattua tästä kymmenen sivua?
No kyllä useimmat pystyy aikuisiällä analysoimaan potentiaalisia kumppaneita muutenkin kuin että "iiih se on niin ihana ja täydellinen siinä ei oo mitään vikoja me ollaan ikuisesti yhdessä!" - teinityyliin.
Teet asiasta aivan liian analyyttistä. Kohta 1, 2, 3 . . .rasti ruutuun, täyttyy, ei täyty.
Mitä jos vaan etsisit sellaista miestä, jonka kanssa tuntuu hyvältä olla ja on kivaa kemiaa.
Luonne ja vetovoima ovat minusta tärkeintä. Ihmisen perusluonnetta ei voi muuttaa ja jos vetovoimaa ei ole, niin sitä ei ole.
Mutta esim. keskustelutaitoja voi taas kehittää. Pakottamalla ja suoraan syvään päätyyn heittämällä tämä ei onnistu jos koulutustasossa on paljon eroa. Mutta voi keskustella uutisista, millaisia ajatuksia ja tunteita ne herättävät, katsoa yhdessä elokuvia ja puhua niiden sanomasta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla miehellä on nelonen vähän siinä ja siinä, eläimiä ja lapsia kohtaan on empaattinen mutta ei esim. työttömiä tai päihdeongelmaisia kohtaan. Itsellä samankaltaiset toiveet kuin sinulla, mutta eihän noita ihan kauheasti ole. Tosin ihan vaan se että tuntisin vetoa johonkuhun, on maailman suurin ihme, niin olen tyytyväinen että omassa nykyisessä täyttyy noista jo 3 ja puoli :D
Ja lisään vielä että 1, 2 ja 3 on sellaisia joista en joustaisi enää, olen todella älykäs nainen ja edellisissä suhteissa tullut kyllä todella yksinäinen olo, kun mies ei ole kyennyt syvällisesti keskustelemaan. Tietynlaista kusipäisyyttä ja epänöyryyttä vielä kestän, jos ei kusipäisyys kohdistu minuun ja ei kohtele ketään huonosti sen takia. Oma mies hyvin kasvatettu, niin märisköön välillä ylimielisiä juttuja, kun ei niin kuitenkaan käyttäydy ihmisten ilmoilla.
Minua kiinnostaa mitä sinä ja ap näette älyllisinä keskusteluina joihin nämä mainitsemanne miehet eivät ole pystyneet? Siis ihan esimerkkejä ja aihealueita jos saan pyytää. En kysy pahalla, kiinnostaa näin ei-korkeakoulutettuna.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tinkiä? Meneekö ap siis yhteen jonkun miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta joka täyttää tarpeeksi monta kriteeriä? Mikä idea näissä kriteerilistoissa on? Tunteita joko on tai ei ole. Tämä on aivan yksinkertaista. Miten olette saaneet jaamattua tästä kymmenen sivua?
Ap on trolli tai hyvin epävarma itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tinkiä? Meneekö ap siis yhteen jonkun miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta joka täyttää tarpeeksi monta kriteeriä? Mikä idea näissä kriteerilistoissa on? Tunteita joko on tai ei ole. Tämä on aivan yksinkertaista. Miten olette saaneet jaamattua tästä kymmenen sivua?
No kyllä useimmat pystyy aikuisiällä analysoimaan potentiaalisia kumppaneita muutenkin kuin että "iiih se on niin ihana ja täydellinen siinä ei oo mitään vikoja me ollaan ikuisesti yhdessä!" - teinityyliin.
Pystyy varmasti juu, mutta se iih ihanaa tunne tarvitaan silti, ei tuolla analysoinnilla mihinkään pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tinkiä? Meneekö ap siis yhteen jonkun miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta joka täyttää tarpeeksi monta kriteeriä? Mikä idea näissä kriteerilistoissa on? Tunteita joko on tai ei ole. Tämä on aivan yksinkertaista. Miten olette saaneet jaamattua tästä kymmenen sivua?
Ap on trolli tai hyvin epävarma itsestään.
No näin minäkin luulen. Ihan normaali naiseksi tekeytyvä uliuli, joka yrittää pilkkoa ihmissuhteet joksikin kaavoiksi, kuten joka päivä ennenkin, kun ei autistina ymmärrä ihmisten tunteita. Ei kukaan nainen kuvittele että toimivan parisuhteen voi saada ilman tunteita.
Tiedätkö, voi käydä myös niin, että löydät miehen, joka täyttää jokaisen vaatimuksen kriteeristössäsi - ja silti ei tunnu, että tässä se on.
Sitten rakastut johonkin sellaiseen, jota et osannut yhtään odottaa.
Analysoinnista on hyötyä siinä vaiheessa, kun on jo korviaan myöten rakastunut ja miettii että kannattaako silti mennä tyypin kanssa yhteen. Se että ensin analysoi, toteaa riittävän sopivaksi ja odottaa että tulee jalat alta vievät tunteet sen jälkeen kun analyysi on suoritettu ja ehdokas hyväksytty, ei tapahdu. Mene ap rakastumaan niin mietitään sitten.
Vierailija kirjoitti:
Mä laskin rimaa. Ei löytyny isotissistä blondia ig-typykkää vaan ylipainoinen nättinaama joka hoitaa kodin ja tekee ruoat sekä nauraa mun tyhmille jutuille ja antaa kiskoa kaljaa. Ai niin, seksiäkin saa kerran-pari viikossa.
En valita, 18v tätä jo takana 😊
Mitä muuta sinä teet, paitsi kiskot sitä kaljaa? Paljonko puolisosi joutui laskemaan rimaa?
"Minua kiinnostaa mitä sinä ja ap näette älyllisinä keskusteluina joihin nämä mainitsemanne miehet eivät ole pystyneet? Siis ihan esimerkkejä ja aihealueita jos saan pyytää. En kysy pahalla, kiinnostaa näin ei-korkeakoulutettuna."
Kiitos fiksusta viestistä!
Omalla kohdallani ei ole välttämättä kyse siitä, etteikö mies _kykenisi_ syvälliseen keskusteluun. Syvälliset aiheet eivät lähtökohtaisesti kiinnosta häntä, enemmän kiinnostavat konkreettiset asiat, ja kenties siksi hänellä ei ole paljoa sanottavaa jos alan puhumaan syvällisiä.
Aiheita voisi olla vaikka:
Psykologia, ihmisen psyyke, mielen toiminta
Uskonnot, filosofiat, elämänkatsomus
Etiikka ja moraali
Elämän tarkoitus
Ap
Vierailija kirjoitti:
Analysoinnista on hyötyä siinä vaiheessa, kun on jo korviaan myöten rakastunut ja miettii että kannattaako silti mennä tyypin kanssa yhteen. Se että ensin analysoi, toteaa riittävän sopivaksi ja odottaa että tulee jalat alta vievät tunteet sen jälkeen kun analyysi on suoritettu ja ehdokas hyväksytty, ei tapahdu. Mene ap rakastumaan niin mietitään sitten.
Kun tilanne saattaa olla jo sinnepäin kallellaan.
Ap
Älä huoli. Kun perhe-elämä 2-3 lapsen kanssa on yhtä sekamelskaa, et edes ehdi ajatella numeroita 1 ja 2.
On tärkeämpää, että mies osaa vaihtaa vaipan, rakentaa portaisiin lapsiportin ja korjata lämmityksen.
Mitä teet miehellä, joka osaa vastata trivial pursuit -kysymyksiin?
Itse en osaa arvostaa ihmisiä, jotka lainaavat tunnettujen henkilöiden tekstejä pitkiä pätkiä, mitä pidetään yhtenä sivistyksen mittarina. Arvostan enemmän ihmisiä, joilla on omia näkemyksiä ja pystyvät kertomaan niistä omin sanoin.
Mielestäni valitsit oikein, että 3 ja 4 on tärkeimmät omalta listaltasi.
Noista tärkeimpiä mielestäni on vain 1, 3 ja 4 sinun tapauksessasi. Vain itse voit tietää mikä todellisesti riittää tai on "tyytymistä", mutta tuossa iässä ei voi loputtomiin jäädä odottelemaan, jos haluaa parisuhteen.
Mulle riittäisi 1 ja 4, 2 olis plussaa. Toisaalta viihdyn erinomaisen hyvin yksinkin, eli ei varsinaisesti ole mun ongelma.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, joten tämä on jo varmaan sanottu. Mutta itse unohtaisin nuo henkevät ja syvälliset keskustelut. Ensinnäkin miehet ovat verbaalisesti vähemmän lahjakkaita kuin naiset. Miehillä on suppeampi sanavarasto, eivätkä miehet osaa ilmaista kaikkia tunnepuolen nyansseja verbaalisesti yhtä hyvin kuin naiset. Toisekseen edes älykkäät miehet eivät yleensä ole niin innokkaita käymään niitä syvällisiä keskusteluja tai parantamaan maailmaa naisystävän/vaimon kanssa, vaikka heillä sinänsä olisikin kyky analysoida asioita tai olisi paljon tietämystä. Voit lisäksi saada ihan suht älykkään miehen, vaikka mies ei olisikaan hankkinut maisterin papereita.
Kolmanneksi kannattaa tiedostaa, että edes älykkäät miehet eivät arvosta naisen älykkyyttä yhtä paljon kuin älykäs nainen arvostaa miehen älykkyyttä. Nainen kokee, että keskusteluilla luodaan yhteys kumppaniin, mies taas kokee, että fyysinen läheisyys on se, mikä lähe
Masentavaa tekstiä mutta olet varmaan ihan oikeassa miehistä ja miesten suhtautumisesta naisiin.
Tällaiset miehet varataan nuorena. Eron kautta voivat tulla sinkkumarkinoille, mutta silloinkin päätyvät nopeasti taas varatuiksi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, joten tämä on jo varmaan sanottu. Mutta itse unohtaisin nuo henkevät ja syvälliset keskustelut. Ensinnäkin miehet ovat verbaalisesti vähemmän lahjakkaita kuin naiset. Miehillä on suppeampi sanavarasto, eivätkä miehet osaa ilmaista kaikkia tunnepuolen nyansseja verbaalisesti yhtä hyvin kuin naiset. Toisekseen edes älykkäät miehet eivät yleensä ole niin innokkaita käymään niitä syvällisiä keskusteluja tai parantamaan maailmaa naisystävän/vaimon kanssa, vaikka heillä sinänsä olisikin kyky analysoida asioita tai olisi paljon tietämystä. Voit lisäksi saada ihan suht älykkään miehen, vaikka mies ei olisikaan hankkinut maisterin papereita.
Kolmanneksi kannattaa tiedostaa, että edes älykkäät miehet eivät arvosta naisen älykkyyttä yhtä paljon kuin älykäs nainen arvostaa miehen älykkyyttä. Nainen kokee, että keskusteluilla luodaan yhteys kumppaniin, mies taas kokee, että fyysinen läheisyys on se, mikä lähe
Tässä ollaan kyllä asian ytimessä. Miestä ei voisi vähempää kiinnostaa naisen koulutus. Miehissä on myös paljon älykkäitä tapauksia ei-korkeakoulutetuissa.
Vierailija kirjoitti:
"Minua kiinnostaa mitä sinä ja ap näette älyllisinä keskusteluina joihin nämä mainitsemanne miehet eivät ole pystyneet? Siis ihan esimerkkejä ja aihealueita jos saan pyytää. En kysy pahalla, kiinnostaa näin ei-korkeakoulutettuna."
Kiitos fiksusta viestistä!
Omalla kohdallani ei ole välttämättä kyse siitä, etteikö mies _kykenisi_ syvälliseen keskusteluun. Syvälliset aiheet eivät lähtökohtaisesti kiinnosta häntä, enemmän kiinnostavat konkreettiset asiat, ja kenties siksi hänellä ei ole paljoa sanottavaa jos alan puhumaan syvällisiä.
Aiheita voisi olla vaikka:
Psykologia, ihmisen psyyke, mielen toiminta
Uskonnot, filosofiat, elämänkatsomus
Etiikka ja moraali
Elämän tarkoitus
Ap
Mä olen jollain tavalla täysi vastakohta mieheni kanssa ja välillä itsekin mietin MITÄ yhteistä meillä on. Toisaalta meidän luonteet vain osuu täydellisesti yhteen. En osaisi edes analysoida mitään listaa.
Hyvin vaikea on saada kaikkea. Yleensä joutuu jostain joustamaan. Joudut määrittämään mikä sinulle on kaikkein tärkeintä. Minä valitsin älykkyyden, keskustelukyvyn, kielitaidon ja varakkuuden maskuliinisuuden ja seksikkyyden edelle. Olen saanut suhteessa paljon hyviä asioita, mutta olen myös kärsinyt. Jokainen tekee oman valintansa.
Miltä sinusta tuntuisi, jos miehesi pitäisi sinua tyhmänä ja olisi kanssasi ainoastaan siksi, että olet muodokas ja nöyrä?
Siis mitä tinkiä? Meneekö ap siis yhteen jonkun miehen kanssa, jota ei rakasta, mutta joka täyttää tarpeeksi monta kriteeriä? Mikä idea näissä kriteerilistoissa on? Tunteita joko on tai ei ole. Tämä on aivan yksinkertaista. Miten olette saaneet jaamattua tästä kymmenen sivua?