Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tabu: terveydenhuollossa ylihoidetaan vanhuksia, vaikka paukut pitäisi laittaa lapsiin, nuoriin ja työikäisiin
10.08.2024 |
Tämä asia nyppii minua aivan valtavasti. Julkisessa terveydenhuollossa ylihoidetaan paljon vanhuksia, eikä lapsille, nuorille ja työikäisille ole tarjota aikoja ja hoitoa joutuu odottamaan pitkään. On käsittämätöntä, miten nykyisessä tilanteessa tehdään kaihileikkauksia ysikymppisille, operoidaan 85-vuotiaiden lonkkia ja iäkäs syöpäpotilas saa mahdollisimman tehokkaat hoidot, joilla syöpä pyritään parantamaan. Sitten lapset, nuoret ja työikäiset eivät pääse edes tutkimuksiin tai saa sairauksiinsa hoitoa, kun vanhusten tilanne on jo kriittisempi. Suomessa annetaan lasten, nuorten ja työikäisten sairastua pahemmin ja tilanteeseen puututaan vasta, kun on jo vaikea tilanne. Helpommalla ja pienemmillä kustannuksilla olisi päästy, jos sairauteen olisi puututtu jo varhaisessa vaiheessa.
Miksi sitä vanhan ihmisen elämää yritetään pidentää ja elämänlaatua parantaa sieltä loppupäästä, kun lapset, nuoret ja työikäiset jäävät vaille hoitoa? Vanhusten kohdalla pitäisi keskittyä kipujen lievittämiseen, eikä pidentämään elämää loputtomasti erilaisilla hoidoilla. Eikä ole työikäisenä mitenkään kiva seurata vierestä, kun itse en saa sairauteeni julkiselta puolelta edes hoitoa ja lähipiirissäni on mm. halpoja julkisia hammashoitopalveluita hehkuttava eläkeläinen (jolla olisi vara maksaa yksityisellä käynnistäkin), viikoittaisia hoitoja saava 90-vuotias sekä kasikymppinen, joka käy välillä lepäämässä päivystyksen vuodeosastolla, kun on voipunut olo.
Kommentit (616)
Vierailija kirjoitti:
En ole pahansuopa, mutta toivottavasti ap aikanaan muistaa vuodatuksensa kun makaa kuset ja paskat housuissaan eikä ole hoitajia riittäväst pesemään nahka nilellä olevaa haaroväliä.
Vanhukset ovat vasten tahtoaan vaivaisia ja sairaita. He joutuvat käyttämään palveluita, joita sinä olet heiltä kieltämässä. Mikset valita siitä, että verovaroja käytetään turhaan aikuisiin, terveisiin, työkykyisiin ihmisiin, jotka karttavat töitä eikä heistä ole yhteiskunnalle kuin kuluja.
Vanhukset ovat rakentaneet tämän yhteiskunnan raskaalla työllä paskalla palkalla kurjissakin olosuhteissa että sinä voit nyt "kiitellä" heitä omista eduistasi.
Ilkeätkin valittaa!
Siinä 40-50 vuoden päästä, kun alkaa oletettavasti olemaan petikunnossa, niin hoito on epäilemättä jo sillä tasolla, että luultavasti toivon siellä kivunlievityksen tarjoiltavan kiväärillä.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on käsitys että ainakin meidän kaupungin terveyskeskuksessa hoidetaan paljon puhelimen välityksellä. Itse en ainakaan fyysisesti käy siellä, hoitajan kanssa puhun ja hän konsultoi lääkäriä ja soittaa uudestaan. Esim virtsatulehdus, hän laittaa lähetteen, käyn labrassa joka ei ole terveyskeskuksessa, hän soittaa ja sanoo lääkärin laittaneen reseptin.
Ainoa paikka missä siellä ihmisten näkee odottavan on kiirevastaanotto johon saa hoitajan antamalla luvalla mennä.
Tuttavan tytär on terveyskeskuksen digivastaanotossa hoitajana.
Käyttäjä6094 kirjoitti:
Muutenkin täällä on aivan hölmöä vastakkain asettelua. Lastenlääkärit eivät hoida vanhuksia eikä geriatrit lapsia. Neuvolat on lapsille, ei niitä kuormita vanhukset. Nuorten ja työikäisten sairastavuuden kuuluukin olla aivan eri tasolla kuin vanhusten= sinne ei tarvitse niin paljon työvoimaa. Jos nuoret /työikäiset sairastavat jatkuvasti , jotain on pielessä myös elintavoissa (kuten tiedämme että onkin ). Lasten lihavuus ja lasten diabetes lisääntyy järkyttävällä tavalla. Huomio siis te nuoret ja työikäiset vanhemmat, olisikos teilläkin korkea aika katsoa peiliin?
Vanhuksista monikin toivoisi eutanasia lain mahdollistamista, tästä tullee jossain kohtaa kansanäänestys, aloitehan on jo eduskunnassa. Nyt teillä työikäisillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa , tehkää se ja menkää mukaan vaikuttamaan älkää tuhlatko elinvoimaisia vuosia vanhusten kadehtimiseen. Suomessa on tahallisesti vedetty julki
Julkisella on ainakin meilläpäin yleislääkäreitä, jotka hoitavat kaikenikäisiä potilaita. Asun isohkossa kaupungissa, eikä meillä mitään lastenlääkäreitä julkisella ole. Edes yksityisellä ei ole täällä lastenlääkäriä, vaan pitää matkustaa isompaan kaupunkiin sellaisen vastaanotolle päästäkseen.
Kaikki sairaudet eivät muuten johdu elintavoista. Minulle puhkesi reuma synnytyksen jälkeen. Olisiko pitänyt jättää tuleva veronmaksaja synnyttämättä, kun en tiennyt sairastuvani?
En ole ap, mut muistutan ettei tässä nyt olla ketään paskoihin jättämässä, vaan mun mielestä pitäis miettiä onko järkevää elää niin vanhaksi, että joutuu sinne paskavaippoihin? Jos syystä tai toisesta joutuu laitoshoitoon niin olisi toki suotavaa, että hoitajia riittäisi hoitamaan kaikkia asianmukaisesti.
Olen itse siis sh ja näen omassa työssäni geriatrian aiheuttamat kärsimykset. Teen itselleni hoitotahdon, etten halua mitään elämää pidentäviä lääkityksiä, jos sairastun muistisairauteen. Muistisairaudet ja aivotapahtumat vievät elämänlaadun, lopulta.
Miettikää, miltä tuntuu hoitaa haavaa neljän hoitajan pitäessä vanhuksesta kiinni? Miltä tuntuu käännellä vuoteessa lantiomurtuman saanutta vanhusta? Tai katetroida väkisin virtsaa miespotilaalta jolla on jo vähän syöpääkin siellä virtsaelimissä ja veri valuu peniksestä? Kaikissa tapauksissa tuotan potilaalle kipua jota hän ei ymmärrä ja on kauhuissaan, kidutettava. Ja kipulääkkeet ovat käytössä, mutta eivät ne vie em. toimenpiteiden aiheuttamaa kipua pois. Haluatteko olla tuo potilas?
Vierailija kirjoitti:
Pienet lapset ainoastaan "kiireellisesti hoidettavimpia" kuin vanhukset. Pienten lasten tulee päästä esim. päivystyksessä vanhuksen edelle. Jos todella kiire on, niin menkööt vanhukset ensiapuun ovikelloa soittelemaan vaikka taksikuskin avustuksella, jollei omaisia ole.
Täällä pääsee päivystykseen vain ambulanssilla, eikä ambulanssi ota juurikaan ketään kyytiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyestä virsi kaunis. Tietyssä pisteessä pitää osata päästää irti, ja keskittyä tekemään vanhan ihmisen loppuelämästä parasta mahdollista.
Se, että kuolemaa tekevää vanhusta raahataan hoitolaitoksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen välillä, ei ole järkevää taloudellisesti eikä inhimillisesti.
Pitäisi olla erillinen vanhusten terveysasema.
Ja toinen terveysasema työikäisille, lapsille ja nuorille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa on helppo alapeukuttaa, jos se ei koske itseä. Esimerkki omalta paikkakunnaltani:
-en saa julkiselta hoitoa sairauteeni. joudun käymään yksityisellä esimerkiksi lääkityksen tarkastelun vuoksi.
-lapseni on kohta 3,5 v, eikä lapsella ole ollut yhtään kunnallista hammastarkastusta. käynnit peruttiin koronan takia. vanhuksille löytyy vaikka peruutusaika lohjenneen hampaan takia heti seuraavaksi päiväksi. minä työikäinen en saa aikaa hammastarkastukseen.
-lapsella neuvolakäynti kerran vuodessa, kunnalla ei tiiviimpään tahtiin varaa.
Mikäköhän on se sairaus mihin et saa julkisella hoitoa?
Ja hammashoitoon kyllä pääsee kun ottaa luurin käteen ja soittaa ajanvarauksen, että pääsee joko julkisen jonoon tai antavat maksusitoumuksen tarkastukseen yksityiselle. Ihan minä työikäinen siellä viimeksi kävin ja heti tarjottiin sitä maksusitoumusta jos en halunnut julkiselle jonottaa. Särkyaikojakin jaa joko samalle tai viimeistään seuraavalle päivälle.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä tilannetta jossa 95-vuotias dementoitunut vanhus ei muista enää läheisiään, ei osaa enää puhua, ei osaa enää syödä, eikä tiettävästi tiedä tästä maailmasta enää mitään, ja sitten saa jonkin uuden fyysisen oireen, jota varten hänet viedään päivystykseen, jossa otetaan verikokeita ja tehdään muita tutkimuksia seuraavan vuorokauden.
Onko tässä ihan oikeasti mitään järkeä? Vanhukselle itselleenkin olisi parempi, ettei tuossa vaiheessa tehtäisi enää turhia siirtymisiä ja turhia toimenpiteitä, vaan saisi olla omassa hoitopaikassaan rauhassa.
Ja kyllä, olen työssäni nähnyt näitä tapauksia.
Mä näin ihan täällä kotioloissakin. En nyt muista, mikä paperi jollekin viranomaiselle olisi pitänyt 96 v äidistä saada (siis sen todistaakseen, että äidillä on dementia) ja sen paperin saamiseksi olisi pitänyt käydä mm pään magneettikuvauksessa. Ei kaikista halvin kuvantamistutkimus ja lisäksi äiti olisi tarvinnut anestesian tai ainakin jonkin muun keinon, millä olisi pysynyt paikoillaan mri-laitteessa. Muistisairaana kun ei mikään puhe mennyt perille. Päädyttiin isän kanssa siihen, että ihan hölmön hommaa ihmiselle, joka ei tunnista enää edes omaa puolisoaan ja omia lapsiaan. Äidin muistisaitaus oli jo niin selvä juttu, ettei siihen enää mri-tutkimusta tarvittu. Ja tosiaan ne 4 kertaa 3 kuukauden aikana, mitä äitiä kuskattiin ambulanssilla Peijaksen sairaalaan nesteytettäväksi, eivät olleet äidillekään mitään kivoja juttuja. Noh, saatiinpahan pidettyä äiti 3 kuukautta pidempään hengissä. Ja ehkä pidempäänkin, jos viimeisellä kerralla lääkäri ei olisi tehnyt saattohoitopäätöstä vaan oltaisiin toimitettu edelleenkin Peijakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli järkevämpää:
Kun tuli vaikea sairaus, niin siihen kuoltiin. Ei juuri ollut satavuotiaita tervaskantoja, poikkeuksena ne, joilla oli hyvät geenit ja pitkäikäistä sukua. Sairaus vei ihmiset usein suorilta jaloilta tai melko nopean sairastamisen jälkeen. Ihmiset olivat tyytyväisiä, kun saivat lähteä "saappaat jalassa" ilman kärvistelyjä.
Ihan todellako ihminen olisi muuttunut niin paljon, että nykyään nauttisi siitä elämän loppupuolesta pitkine sairauksineen? Ainakin työssäni ja vapaa-ajallani tapaamat iäkkäät ja sairaat ihan suoraan sanovat, että tulisipa Luoja ottamaan jo pois, kun ovat jo ihan valmiita lähtemään. Jos ihminen on nuorempana ollut aktiivinen ja tekeväinen ihminen, niin ei se ole kivaa sairastaa ja viettää viimeisiä vuosia/vuosikymmeniä lähinnä vuoteen omana tai kodin vankina, kun ei juuri mihinkään kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa on helppo alapeukuttaa, jos se ei koske itseä. Esimerkki omalta paikkakunnaltani:
-en saa julkiselta hoitoa sairauteeni. joudun käymään yksityisellä esimerkiksi lääkityksen tarkastelun vuoksi.
-lapseni on kohta 3,5 v, eikä lapsella ole ollut yhtään kunnallista hammastarkastusta. käynnit peruttiin koronan takia. vanhuksille löytyy vaikka peruutusaika lohjenneen hampaan takia heti seuraavaksi päiväksi. minä työikäinen en saa aikaa hammastarkastukseen.
-lapsella neuvolakäynti kerran vuodessa, kunnalla ei tiiviimpään tahtiin varaa.
Mikäköhän on se sairaus mihin et saa julkisella hoitoa?
Ja hammashoitoon kyllä pääsee kun ottaa luurin käteen ja soittaa ajanvarauksen, että pääsee joko julkisen jonoon tai antavat maksusitoumuksen tarkastukseen yksityiselle. Ihan minä työikäinen siellä viimeksi kävin ja heti tarjottii
Minua on ihan suoraan kehotettu julkisen sijaan hakeutumaan työterveyshuoltoon, jos vain siellä suostuvat ottamaan sairauteeni liittyvät säännölliset verikokeet. Kannustavat myös kysymään ensin työterveydestä, tekisikö se sairauden kannalta tarvittavat tutkimukset. Aika paljon varmasti tällaista on muutenkin.
Työnantajallekin voi olla kanttavampaa maksaa se erikoislääkäri työterveyden kautta kuin odotella, että Piia/Pekka saa ajan julkiselle kuukausien päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha äitini kuoli juuri syöpään. Ei sitä mitenkään hoidettu. Sai sentään lopussa vahvat kipulääkkeet - olisikohan nekin ap:n mielestä pitänyt evätä?
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla erillinen vanhusten terveysasema.
Ja toinen terveysasema työikäisille, lapsille ja nuorille.
Työikäisille on työterveyshoito. Onko oikeasti lapset ja nuoret nykyisin niin sairaita että alvariinsa tarvitsevat lääkäriä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienet lapset ainoastaan "kiireellisesti hoidettavimpia" kuin vanhukset. Pienten lasten tulee päästä esim. päivystyksessä vanhuksen edelle. Jos todella kiire on, niin menkööt vanhukset ensiapuun ovikelloa soittelemaan vaikka taksikuskin avustuksella, jollei omaisia ole.
Päivystyksessä mennään sen mukaan, kenellä on suurin hätä. Harvoin se on lapsella.
En ymmärrä tätä kakaroiden palvomista. Pikkulapset ovat pahinta saastaa, mitä maailmassa on.
No jos olet tuossa iässä jo petipotilaana niin saat kyllä syyttää omia elintapojasi. Ikää sinulla ei selkeästi ole paljoa ja tuskin edes työelämässäkään olet, niin voit ihan itse tuon toivomasi homman hoitaa ja poistua kuormittamasta osaltasi tätä yhteiskuntaa.
Ap on väärässä. Vanhuksia ei todellakaan ylihoideta. 70 vuotta täyttäneet eivät saa mitään hoitoa. Eräs 70-vuotias tuttavani on poikkeus. Hän on sairaudestaan huolimatta niin hyväkuntoinen, että häntä hoidetaan. Lääkäri on näin hänelle sanonut, ettei sen ikäisiä yleensä hoideta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa on helppo alapeukuttaa, jos se ei koske itseä. Esimerkki omalta paikkakunnaltani:
-en saa julkiselta hoitoa sairauteeni. joudun käymään yksityisellä esimerkiksi lääkityksen tarkastelun vuoksi.
-lapseni on kohta 3,5 v, eikä lapsella ole ollut yhtään kunnallista hammastarkastusta. käynnit peruttiin koronan takia. vanhuksille löytyy vaikka peruutusaika lohjenneen hampaan takia heti seuraavaksi päiväksi. minä työikäinen en saa aikaa hammastarkastukseen.
-lapsella neuvolakäynti kerran vuodessa, kunnalla ei tiiviimpään tahtiin varaa.
Mikäköhän on se sairaus mihin et saa julkisella hoitoa?
Ja hammashoitoon kyllä pääsee kun ottaa luurin käteen ja soittaa ajanvarauksen, että pääsee joko julkisen jonoon tai antavat maksusitoumuksen tarkastukseen yksityiselle. Ihan minä ty
Työterveys on osa julkista terveydenhoitoa, vielä kun olin työelämässä oli itsestään selvää ja jopa työnantajan vaatimus että esim sairauslomat myöntää työterveyslääkäri. Siihen aikaan oli tk-iltapäivystys, työterveyteen kehottivat hakeutumaan.
Siis työterveys julkista, Kela rahoittaa sen suurelta osin työnantajille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Kaverin appiukko pääsi keskussairaalaan ns. kaikkiin laitteisiin kun häntä "heikotti". Kyseinen ihminen juoksee, hiihtää, vaeltaa yms. eli oikeasti ei mitään muuta vikaa kuin itsekkyys ja huomionkipeys. Työikäinen tuttu oli samaan aikaan niin hirveässä hengenahdistuksessa jonkin taudin takia ja ei päässyt edes lääkäriin vaikka oikeasti alkoi jo pelkäämään että loppuu happi.
Tämä kirjoitus nyt oli esimerkki taas kuulopuheesta, miten kaverin kaverin kaimalle oli käynyt. Olisko tuossa kaverin "appiukko" lisä?
No olen kyllä ihan henkilökohtaisesti ollut kummankin henkilön kanssa tekemisissä, ja ihan appiukon suusta kuullut samat tarinat heikotuksista, jotka ovat pahimmillaan kun pitäisi tehdä jotain itse muttei halua, ja paranevat kummasti vaelluksella. Rahulia olisi mennä yksityisellä mutta pakko tukkia julkiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli järkevämpää:
Kun tuli vaikea sairaus, niin siihen kuoltiin. Ei juuri ollut satavuotiaita tervaskantoja, poikkeuksena ne, joilla oli hyvät geenit ja pitkäikäistä sukua. Sairaus vei ihmiset usein suorilta jaloilta tai melko nopean sairastamisen jälkeen. Ihmiset olivat tyytyväisiä, kun saivat lähteä "saappaat jalassa" ilman kärvistelyjä.
Ihan todellako ihminen olisi muuttunut niin paljon, että nykyään nauttisi siitä elämän loppupuolesta pitkine sairauksineen? Ainakin työssäni ja vapaa-ajallani tapaamat iäkkäät ja sairaat ihan suoraan sanovat, että tulisipa Luoja ottamaan jo pois, kun ovat jo ihan valmiita lähtemään. Jos ihminen on nuorempana ollut aktiivinen ja tekeväinen ihminen, niin ei se ole kivaa sairastaa ja viettää viimeisiä vuosia/vuosikymmeniä lähinnä vuoteen omana tai kodin vankina, kun ei juuri mihinkään kykene.
Entisaikaan suuri osa lapsista kuoli jo pienenä. Se oli järkevintä. Silloin ei ollut näitä nuorena sairaita kitisijöitä kuin nyt.
Alue: Aihe vapaa
Minä mietin, miksi niin moni ikäihminen haluaa tieten tahtoen pidentää elämäänsä? Itse olen 34-vuotias ja jos nyt kuolisin, niin en kokisi, että elämä olisi jäänyt jotenkin "kesken". Olen saanut jo kokea paljon. Se ainoastaan harmittaisi, että pieni lapseni joutuisi elämään ilman äitiään.
Jos sairastuisin parantumattomaan syöpään vaikka 50-vuotiaana, niin en tahtoisi "kaikkia mahdollisia hoitoja" siksi, että elämää voitaisiin pidentää joillakin kuukausilla. Mieluummin kunnon kipulääkkeet ja siinä se.