Lue keskustelun säännöt.
Nainen, voisitko seurustella miehen kanssa jolla ei juuri ole ystäviä
10.08.2024 |
Ehkä hänellä olisi joitakin vanhoja tuttuja, mutta niiden kanssa aniharvoin aikaa vietettäisiin. Hän haluaisi siis viettää aikaa joko itsekseen tai sinun kanssasi. Ei siis mitään laajoja sosiaalisia seurapiirejä ja jatkuvaa menoa. Voisitko seurustella? Muuten aivan terve ja mukava ihminen, mutta erakkoluonne.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
En. Jotain vikaa on ihmisessä jonka kanssa kukaan ei halua viettää aikaa. Miksi minä haluaisin?
Siis tuon.
Koirakin on parempaa seuraa kuin apinalaumat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ko. mies on ihminen joka ei itse halua viettää aikaa muiden kanssa, miksi sinä olisit poikkeus? Miksi hän haluaisi viettää aikaa sinun kanssasi? Tulisiko siitä suhde jossa tavataan ehkä kerran puolessa vuodessa?
Minä vähän miettisin enkä heti sitoutuisi. Oletko varma että tiedät oikean syyn sille ettei niitä ystäviä ole? Entä jos hän on ilkeä ja komenteleva ihminen ja on itse polttanut sillat takanaan ja karkoittanut muut ihmiset luotaan, mutta sinulle väittää muuta: kertoo olevansa yksin omasta tahdostaan?
Tai jos hän on reppana joka ei pysty solmimaan ihmissuhteita eikä kommunikoimaan? Olet siinä tapauksessa hänen pelastuksensa. Ettei hän sitten takerru sinuun ja roiku kiinni niin ettet saa hengittääkään?
Vaikka asia olisi niin kuin sanot, että hän on kiva ihminen mutta erakkoluonne, niin tilanne olisi joka tapauksessa se että olisit hänen ainoa läheinen ihmissuhteensa. Minusta tuo kuulostaa aika ahdistavalta. Itse en missään nimessä haluaisi olla kenenkään ainoa läheinen ihmissuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Jotain vikaa on ihmisessä jonka kanssa kukaan ei halua viettää aikaa. Miksi minä haluaisin?
Oletko jotenkin hidas? Kyseessä siis ihminen, joka ei itse halua viettää aikaa muiden kanssa.
Vielä pahempaa. Ei ikinä mitään antisosiaalista mölliä.
Ps. Aloituksesta tuo ei tullut ilmi.
Ei ikinä sosiaalista elämäntapafasistia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Jotain vikaa on ihmisessä jonka kanssa kukaan ei halua viettää aikaa. Miksi minä haluaisin?
Oletko jotenkin hidas? Kyseessä siis ihminen, joka ei itse halua viettää aikaa muiden kanssa.
Vielä pahempaa. Ei ikinä mitään antisosiaalista mölliä.
Ps. Aloituksesta tuo ei tullut ilmi.
Taidat olla siis todella vajaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Koska miehen on oltava rikas, kuuluisa jne. En minäkään voi pitää siitä miehestä, jos muutkaan eivät pidä.
Hauska yritelmä, mutta oikeasti ihmisessä on 100% varmuudella jotain isoa vikaa jos kukaan ei halua viettää hänen kanssaan aikaa. Ei siitä oikein pääse yli eikä ympäri.
Sinussa on jotain vikaa, kun et näe oman näkemyksesi ulkopuolelle.
Auta minua näkemään siis. Jos ihminen on niin inhottava ettei kukaan pidä hänestä, niin ei se näkökulman myötä muuksi muutu.
Mistä olet nyt keksinyt, ettei kukaan pitäisi hänestä? Miten voit olla noin typerä?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan miettisin, miksi hänellä ei ole juuri ketään. Jos ok tyyppi, periaatteessa voisin seurustella. Siinä tapauksessa yrittäisin myös saada häntä hankkimaan enemmän sosiaalisia suhteita.
Miksi yrittäisit väkisin saada hankkimaan sosiaalisia suhteita jos viihtyy paremmin yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hidas??? Et sinä sanonut aloitustekstissäsi että mies ei itse halua ystäviä, sanoit vain ettei hänellä niitä ole. Suotta alat haukkua toisia kirjoittajia jos jätät asioita kertomatta ja lukijan arvailun varaan. Suutut kun he arvaavat väärin.
En ole tuo äskeinen kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Toki voisin. Olen itsekin introvertti. Sitten pitäisi ehkä kyllä yhdessä pitää huolta siitä, ettei me täysin erakoiduttaisi yhdessä maailmasta.
Mitä vikaa siinä erakoitumisessa olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hidas??? Et sinä sanonut aloitustekstissäsi että mies ei itse halua ystäviä, sanoit vain ettei hänellä niitä ole. Suotta alat haukkua toisia kirjoittajia jos jätät asioita kertomatta ja lukijan arvailun varaan. Suutut kun he arvaavat väärin.
En ole tuo äskeinen kirjoittaja.
Ei tarvitse arvailla jos ymmärtää lukemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Jotain vikaa on ihmisessä jonka kanssa kukaan ei halua viettää aikaa. Miksi minä haluaisin?
Entäpä, jos ihminen ei itse halua viettää aikaa muiden kanssa = viihtyy yksin ja erinomaisesti!
Mäkin viihdyn yksin ja erinomaisesti, mutta se on vielä ihan eri asia kuin se, että ei ole ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tällainen aloittajan kuvaama mies itsekin. Vanhoja koulukavereita ja lapsuuden kavereita on mutta heidän kanssa vietän harvoin aikaa. Töissä käyn, oma asunto, harrastuksia. Introverttiluonne niin mainiosti viihdyn myös omissa oloissani. Työkavereita kun näkee 40h viikossa niin ei heidän kanssa vapaa-ajalla enää halua hengailla. Tinderistä etsin seuraa ja treffeillä käyn sillointällöin. Ulkonäkö ihan ok, joskus komeaksikin haukuttu.
M37
Jaatko sun tunteita kenenkään kanssa?
Tällaisiahan tosi monet miehet on, mutta ainakin lähipiirissä parisuhteet myös ajautuvat tämän takia ongelmiin. Siis sitten, kun tulee jotain haastetta, eikä mies pysty puhumaan siitä kenenkään kanssa. Tai ainakaan kenenkään muun kuin puolisonsa. Ja haasteitahan riittää: koliikkivauva, vanhemmuus ylipäätään, parisuhde vuosien päästä, haasteet uralla, ehkä työttömyys, vakava sairaus, vanhempien vanheneminen nyt ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäviä on hyvä olla paljon, jos joku niistä vaikka kuolee, niin ei jää yksin sitten.
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Erakkoluonne on yleensä siltä läheiseltäänkin sulkeutunut. Ja sitten - minä haluan elää lasten kanssa ja lapsiperhe-elämässä ei kannata olla erakko. Juuri ne, jotka eivät osaa jakaa vanhemmuuden haasteita muiden kanssa, uupuvat ja ahdistuvat pahimmin.
Entä kun elämä tuo haasteita? Kuka auttaa, jos ei ole ystäviä? Missä tukiverkot?
Ja siis ylipäätään ilo?
Minun erakkoluonteinen mieheni on ihan paras isä ikinä. Luonteensa vuoksi viihtyy perheen kanssa kotona. Pärjätään sen ansiosta mainiosti ilman tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan miettisin, miksi hänellä ei ole juuri ketään. Jos ok tyyppi, periaatteessa voisin seurustella. Siinä tapauksessa yrittäisin myös saada häntä hankkimaan enemmän sosiaalisia suhteita.
Ei näin. Mun exäkin yritti väkisin saada minua sosialisoitumaan. Esimerkiksi yhtäkkiä oven takana saattoi olla joitain hänen kavereidensa tyttöystäviä, jotka painostivat lähtemään ulos. Mukavia ihmisiä olivat, mutta en vain viihdy ihmisten kanssa. Tuijotin koko illan kelloa, milloin kehtaan lähteä kotiin. Ei ihmistä pysty muuttamaan suuntaan eikä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Erakkoluonne on yleensä siltä läheiseltäänkin sulkeutunut. Ja sitten - minä haluan elää lasten kanssa ja lapsiperhe-elämässä ei kannata olla erakko. Juuri ne, jotka eivät osaa jakaa vanhemmuuden haasteita muiden kanssa, uupuvat ja ahdistuvat pahimmin.
Entä kun elämä tuo haasteita? Kuka auttaa, jos ei ole ystäviä? Missä tukiverkot?
Ja siis ylipäätään ilo?Minun erakkoluonteinen mieheni on ihan paras isä ikinä. Luonteensa vuoksi viihtyy perheen kanssa kotona. Pärjätään sen ansiosta mainiosti ilman tukiverkkoja.
Hienoa, että pärjäätte! Montako lasta teillä on? Minkä ikäisiä? Mitä jos miehesi sairastuisi vakavasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Erakkoluonne on yleensä siltä läheiseltäänkin sulkeutunut. Ja sitten - minä haluan elää lasten kanssa ja lapsiperhe-elämässä ei kannata olla erakko. Juuri ne, jotka eivät osaa jakaa vanhemmuuden haasteita muiden kanssa, uupuvat ja ahdistuvat pahimmin.
Entä kun elämä tuo haasteita? Kuka auttaa, jos ei ole ystäviä? Missä tukiverkot?
Ja siis ylipäätään ilo?Minun erakkoluonteinen mieheni on ihan paras isä ikinä. Luonteensa vuoksi viihtyy perheen kanssa kotona. Pärjätään sen ansiosta mainiosti ilman tukiverkkoja.
Hienoa, että pärjäätte! Montako lasta teillä on? Minkä ikäisiä? Mitä jos miehesi sairastuisi vakavasti?
Kaksi taaperoikäistä lasta. Mainiosti pärjättäisiin, koska lapsia on tehty sen verran, että pystytään hoitamaan ne vaikka yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. Erakkoluonne on yleensä siltä läheiseltäänkin sulkeutunut. Ja sitten - minä haluan elää lasten kanssa ja lapsiperhe-elämässä ei kannata olla erakko. Juuri ne, jotka eivät osaa jakaa vanhemmuuden haasteita muiden kanssa, uupuvat ja ahdistuvat pahimmin.
Entä kun elämä tuo haasteita? Kuka auttaa, jos ei ole ystäviä? Missä tukiverkot?
Ja siis ylipäätään ilo?Minun erakkoluonteinen mieheni on ihan paras isä ikinä. Luonteensa vuoksi viihtyy perheen kanssa kotona. Pärjätään sen ansiosta mainiosti ilman tukiverkkoja.
Hienoa, että pärjäätte! Montako lasta teillä on? Minkä ikäisiä? Mitä jos miehesi sairastuisi vakavasti?
Kaksi taaperoikäistä lasta. Mainiosti pärjättäisii
Viisas valinta. Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin.
Syykin on tuon myötä selvä, miksei ihmisten kanssa aina ihmeemmin huvita viettää aikaa.