Mies ei arvosta avioliittoa, mutta haluaa kaikki avioliiton hyödyt

Vierailija kirjoitti:

Tässä naimisiinmenokultuurissa näyttää olevan perheistä ja suvuista riippuen isoja eroja. Meillä on kolme tytärtä ja kaikki menneet naimisiin. Tyttöjen isä on luonut ilmapiirin, että meidän tytöt on kasvatettu aviovaimoiksi ja poikaystävän on pitänyt tämä sisäistää heti seurustelun alussa. Tytär on arvokas ihminen, ei piika eikä sängynlämmittäjä. Kaikki vävyt ovat kosineet ja isä on järjestänyt häät. Ja akateemisia ollaan, eikä mitään lahkoa tms. Kehottaisin ap:tä hakemaan tukea vanhemmistaan ja erityisesti isästään ja veljistään. Ei avioliitto ole vain kahden kauppa, vaan laajemmin perheiden.

Mitä hittoa!?

Kenen elämässä appivanhemmat päättää tuollaisista asioita? Se on ihan parin oma asia haluavatko mennä naimisiin, elää avoparina tai mitä ikinä haluavatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Avoliitto on tarkoitettu niile jotka eivät ole varmoja partneristaan. Eli etsivät koko ajan jotain parempaa.

Tunnen pareja jotka on olleet tyyliin 40 vuotta avoliitossa. Ehkä se on vain koeaika?

Ihan älytön tuo ajatus, että avioliitto = uskollisuus

Vierailija kirjoitti:

Älä anna vaimo palveluita ennen kuin olet vaimo. Muuten mies näkee sen niin, ettei avioliitto hyödytä häntä mitenkään ja oikeassa on, kun sinä hölmönä annoit hänelle sen mitä hän haluaa ilman että itse olet saanut omasi. 

Mitä nämä vaimo palvelut ovat? Hei haloo!! Emme elä missään 1800-luvulla enää. Nainenkin saa haluta seksiä.

Mitä 1800-luvun keskustelupalstaa olen päätynyt lukemaan? Vaimopalveluita ja isät kasvattavat tyttäriään aviovaimoiksi. Tällaiset asiat saavat ainakin vieroksumaan avioliittoa. Kuulostaa ihan kauhealta.

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.



 

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70-80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.

Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Vaikuttaa yleisitsekkäältä ukolta, joka mielellään ottaa sun passausta vastaan muttei ole valmis panostamaan miehekkäällä tavalla omalta puoleltaan, eli tarjoamaan sitä (juridistakin) turvaa, jota perinteinen naisellinen nainen mieheltään kaipaa.

Teillä on tuore suhde, pääset vielä pienin vaurioin pois kun heti alat tehdä lähtöä.

Kuulemma miehet ovat naisia konservatiivisempia eli kaltaisellesi perinteiselle naiselle pitäisi helposti löytyä perinteitä arvostava mies, joka ymmärtää myös sen avioliiton päälle.

Ole uskollinen itsellesi ja arvoillesi. Onnea matkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Lähiomaisen tittelillä oleva kumppani ei kuitenkaan saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, tai saa muitakaan juridisia turvaverkkoja lain silmissä, jos kumppani kupsahtaa, koska kyseessä on lain mukaan vain seurustelukumppani. Vaikka oltaisiin asuttu saman katon alla 55 vuotta jo.

Omassa lähipiirissä oli harvinaisempi tapaus eli suomalainen mies, ulkomaalainen nainen. Asuivat Suomessa, mutta eivät ole naimisissa. Saivat ensimmäisen lapsen, avioliiton ulkopuolella eli juridisesti eri tavalla kuin avioliitossa ollessa. Naimisissa ollessaan suomalainen mies olisi automaattisesti ollut lapsen juridinen isä. Nyt isyys piti tunnustaa, mutta ennen sitä ulkomaalaisen naisen piti juridesti todistaa, että hän ei ole (salaa) naimisissa kotimaassaan, vaikka tässä vaiheessa pariskunta oli asunut avoliitossa jo 7 vuotta Suomessa. Jos olisi, lapsen isä olisi Suomen juristiikan mukaan automaattisesti naisen aviopuoliso. Naisen kotimaa taas katsoi, että asia ei kuulu varsinaisesti heille, koska lapsi on syntynyt ulkomailla eikä näin ole naisen kotimaan juridiikan mukaan maan kansalainen.

Lapsi ei saanut kansalaisuutta eikä nimeä, koska juridisesti asia oli monimutkainen. Kansalaisuus tulee äidin mukaan, mutta äiti on synnyttänyt ulkomailla, joka ei voi tunnustaa lapsen kansalaisuutta, koska äiti ei ole naimisissa synnytysmaasta tulevan isän kanssa, vaikka asuvatkin avoparina synnytysmaassa. Asian selvittäminen vei melkein vuoden kaiken paperisodan ja kahden maan eri lakijärjestelmien setvimisen takia.

Tätä(kään) ei olisi ollut, jos olisivat olleet naimisissa.

Ovatko menneet naimisiin, tästä viisastuneina? No eivät. Tosin naisella on nyt Suomenkin kansalaisuus, joka helpottaa.

Lain mukaan avopuoliso ei ole "seurustelukumppani" - laki ei yleensäkään ota kantaa seurustelun määrittelyyn, koska se on täysin epävirallinen ihmissuhde. Avopuoliso ei suinkaan menetä juridisia turvaverkkojaan puolison kuoltua, vaan kyllä hänellä edelleenkin kansalaisoikeudet on ja oikeus esim. sosiaaliturvaan. Asunnosta ei kuitenkaan lennä ulos mitenkään mielivaltaisesti, jos on ollut siellä kirjoilla. 



Ja tuo kertomasi tarina ei mitenkään perustele avioliiton tärkeyttä kahden suomalaisen parisuhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.



 

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70-80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.

Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Aika karut lukemat. Mitä mies hyötyy naimisiin menosta nykypäivänä verrattuna seurustelusuhteeseen? Saisinko muutaman rationaalisen vastauksen kiitos?

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostaa hirveän lapselliselta ja näyttää siltä että painostaa kumppania naimisiin saadakseen sen prinsessapäivän.  

Prinsessapäivä ja puolet miehen omaisuudesta eron tullessa on ne ap:n itsekkäät syyt oikeasti tässä takana. Mies ei hyödy mitään naimisiin menosta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä 1800-luvun keskustelupalstaa olen päätynyt lukemaan? Vaimopalveluita ja isät kasvattavat tyttäriään aviovaimoiksi. Tällaiset asiat saavat ainakin vieroksumaan avioliittoa. Kuulostaa ihan kauhealta.

Tulee ihan mieleen joku kiihkomielinen uskonlahko Pohjanmaan perukoilta. Tyttäret naitetaan viimeistään 20-vuotiaana kylän miehille. Tarjoamaan vaimo palveluita ja synnyttämään lapsia.

Ensimmäisessä liitossa sanoin aika nopeasti minä haluan naimisiin ja haluan väh 2 lasta.

Ex mieheni on mennyt nyt 3.n kerran naimisiin.

olen asunut nyt 2 v miesystäväni kanssa yhdessä ja hän sanoi heti alussa ei mene enää naimisiin, ei ota yhteistä lainaa jne. Ero oli tosi rankka ja ex otti kaiken, mitä irti sai.

Karkauspäivää ennen hän myös sanoi älä vaan kosi, hän ei ole muuttanut mieltään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää muuttako yhteen, yhdistäkö taloutta tai harrastako seksiä ennen avioliittoa, jos avioliittoon oikeasti haluatte. Ei kannata leikkiä kotia, eli yrittää nauttia avioliiton antimista ilman sitoutumista ja vastuun kantoa.

 

 

Edelleen; mistä ihmeen avioliiton antimista? Yhdessä asumisessa, seksissä ja yhteisessä taloudessa ei tarvita mitään avioliittoa.

Jos mies ei ole sen vertaa mustasukkainen, ettei halua rengastaa naistaan, niin ei siinä suhteessa rakkauttakaan ole.

Höpön löpön. Mustasukkaisuus on paviaanien puuhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.



 

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70-80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.

Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Aik

Kuule, niitä avioliiton hyötyjä ihan sukupuoleen katsomatta tässä on yritetty kysellä jo tovin aikaa, eikä kukaan osaa vastata yhtään mitään. Toistaiseksi ainoa hyöty on joku pieni verohelpotus perintöveroissa jos toinen jää leskeksi.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä liitossa sanoin aika nopeasti minä haluan naimisiin ja haluan väh 2 lasta.

Ex mieheni on mennyt nyt 3.n kerran naimisiin.

olen asunut nyt 2 v miesystäväni kanssa yhdessä ja hän sanoi heti alussa ei mene enää naimisiin, ei ota yhteistä lainaa jne. Ero oli tosi rankka ja ex otti kaiken, mitä irti sai.

Karkauspäivää ennen hän myös sanoi älä vaan kosi, hän ei ole muuttanut mieltään

Montako lasta teille tuli? 

Vierailija kirjoitti:

Minä näen avioliiton syynä myös leskeneläkkeen ja oikeuden hallita yhteistä kotia toisen kuoltua. Aika karuja juttuja kuulee, kun omaiset ovat avopuolison pistäneet kadulle, ennen kuin vainaja on kylmennyt.

Nämä jutut ovat todennäköisesti joko keskittyjä (propagandaa, jolla yritetään pelotella ihmiset naimisiin kun uskotellaan, että muuten he joutuvat katuojaan puolison kuoltua) tai sitten sukulaiset ovat höynäyttäneet ihmistä, joka ei tunne lakipykäliä. Asunnossa virallisesti asuvaahan ei voi noin vain heittää ulos lyhyellä varoitusajalla. Edes vuokranmaksusta laistavaa vuokralaista ei voi käydä nakkaamassa pihalle, vaan homma hoidetaan oikeusteitse. Se asunnossa asuva avopuoliso asuu siellä virallisesti, ja sukulaiset eivät omista asuntoa ennen perunkirjoituksia - jo tähän menee pari, kolme kuukautta. Senkin jälkeen poismuutto hoidetaan lain mukaan eikä suinkaan niin, että sukulaiset vain marssivat sisään ja heittävät tavarat ja avopuolison pihalle.

Tilanteet, joissa avopuoliso oikeasti joutuu muuttamaan, lienevät useimmiten sellaisia, että perijät joutuvat myymään asunnon, tai sitten kyse on siitä, että avopuoliso ei ole esim. vainajan lasten toinen vanhempi vaan uusi kumppani. On täysin ymmärrettävää, että lapset eivät halua maksaa perintöveroa, kiinteistöveroa ja muita kuluja vain mahdollistaakseen heille käytännössä ulkopuolisen ihmisen asumisen. Tällaisessa tapauksessa avioliiton mahdollistama lesken asumisoikeus olisi minusta jopa väärin lapsia kohtaan. Ja juuri tämä on syy, miksi itse en ikinä suosittelisi menemään naimisiin ilman avioehtoa, mikäli jommalla kummalla tai molemmilla on lapsia. Useimmiten oman vanhemman jääminen asuntoon ei ole lapsille niin sietämätön tilanne, koska yleensä se asumaan jäävä vanhempi välittää myös lastensa taloudellisesta pärjäämisestä eikä eturistiriitaa tule - kulut voidaan hoitaa jotenkin yhteen hiileen puhaltaen tms. Mutta ainakin itse äitinä tuollaisessa tilanteessa haluaisinkin mieluummin muuttaa pois, että lapset saavat asunnon myytyä, enkä edes haluaisikaan asua siinä niin, että heille tulisi siitä ongelmia. Joku uusi kumppani voisi ajatella itsekkäästi vain itseään ja viis veisata, vaikka lapset joutuisivat lesken asumisoikeuden vuoksi ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.

 

Hyvätuloisen ja omistavan miehen kannattaisi muistaa käydä koulut loppuun, niin silloin hän ehkä tajuaisi, että Yhdysvaltojen lait eivät päde Suomessa asuvien suomalaisten aviliittoihin ja avioeroihin. USA tuossa se ongelma oli eikä avioliitto. Mutta ei silti tietenkään ole pakko mennä naimisiin, eikä itseänikään se kiinnosta. Typerä vainoharhaisuus on kuitenkin lapsellista ja antaa juntin vaikutelman miettiä jotain julkkisten jenkkiläisiä avioeroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää muuttako yhteen, yhdistäkö taloutta tai harrastako seksiä ennen avioliittoa, jos avioliittoon oikeasti haluatte. Ei kannata leikkiä kotia, eli yrittää nauttia avioliiton antimista ilman sitoutumista ja vastuun kantoa.

 

 

Edelleen; mistä ihmeen avioliiton antimista? Yhdessä asumisessa, seksissä ja yhteisessä taloudessa ei tarvita mitään avioliittoa.

Jos mies ei ole sen vertaa mustasukkainen, ettei halua rengastaa naistaan, niin ei siinä suhteessa rakkauttakaan ole.

Minä rakastan ja arvostan kumppaniani. En halua kahlita tai rajoittaa. Me olemme yhdessä rakkaudesta. Kumpikin on ihan vapaa kävelemään pois koska tahansa. En tarvitse tai edes halua mitään keinoja joilla "pakottaa" kumppani pysymään vierelläni. Kunniotan hänen arvostelukykyä. Tiedän, että parisuhteemme on vankalla pohjalla. Tuskin tulemme ikinä eroamaan.

T. Mies pitkässä avosuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.



 

"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70-80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa.

Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."

Mistä tämä sitaatti löytyy? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä tuloisena ja omaisuutta omistavana miehenä ei ole mitään järkeä mennä naimisiin edes avioehdon kanssa. Mikko Koivu hyvänä esimerkkinä. Eroaminen on huomattavasti helpompaa ja omaisuus pysyy omissa käsissä.

 

Hyvätuloisen ja omistavan miehen kannattaisi muistaa käydä koulut loppuun, niin silloin hän ehkä tajuaisi, että Yhdysvaltojen lait eivät päde Suomessa asuvien suomalaisten aviliittoihin ja avioeroihin. USA tuossa se ongelma oli eikä avioliitto. Mutta ei silti tietenkään ole pakko mennä naimisiin, eikä itseänikään se kiinnosta. Typerä vainoharhaisuus on kuitenkin lapsellista ja antaa juntin vaikutelman miettiä jotain julkkisten jenkkiläisiä avioeroja.

Mitä mies hyötyy naimisiin menosta nykypäivänä verrattuna seurustelusuhteeseen? Saisinko muutaman rationaalisen vastauksen kiitos?

Teillä on erilaiset arvot. Tuo mies ei tule koskaan antamaan sinulle henkisellä eikä konkreettisellakaan tasolla sitä, mitä kaipaat, joten tee itsellesi palvelus ja vapauta itsesi hänestä ja samalla tyytymättömyydestä ja tulevaisuuden katkeruudesta.