Vapaan kasvatuksen nimeen vannonut ystäväni on nyt kolmen ADHD-häirikön äiti ja lasut paukkuvat. Mitä järkeä on kasvattaa tuollaiseksi?

Minunkin mielestäni pitäisi paneutua enemmän siihen, ovatko lapsen puutteelliset itsesäätelyn taidot seurausta siitä, että ympäristö ei ole tarjonnut niiden kehittymisen edellyttämiä haasteita, vaan onko syy neuropsykiatrinen poikkeavuus. Periaatteessa sama kuntoutus auttaa molempiin, mutta jos ongelma on kasvatusympäristö, ei ole riittävää antaa lapselle lääkitys ja jäädä seuraamaan tilannetta. Vastaavasti, jos vanhemmuus on kunnossa, niin lääkitys saattaa yksistään korjata tilanteen sellaiseksi, että lapsi alkaa pärjäämään ja kukoistamaan, hän tarvitsee vain pienen avun, jonka tuella taidot karttuvat niiden kehittymistä tukevassa ympäristössä. 

- viestin nro 28 kirjoittaja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen meitä diagnosoimattomia ADHD:ita vaan pätkittiin turpaan ja hiljennettiin väkisin. Ei sekään ole tuottanut hyviä tuloksia. Nyt olemme se iso joukko aikuisia, joilla on masennusdiagnoosi, mutta ei vieläkään sitä oikeaa diagnoosia eli ADHD:ta. 

Ennen harvoilla ihmisillä oli mitään henkisen puolen diagnooseja. Sen sijaan jo pienestä pitäen joutui treenaamaan itsekuria, kun oli paljon asioita mitä vaan piti tehdä eikä niistä voinut luistaa.

Ja niistä entisaikojen ihmisistä tuli niitä luonnehäiriöisiä hirviöitä jotka pätkivät meitä adhd-lapsiaan turpaan. Hyvä? Ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä oli juttua Hesarissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33746801/

ADHD-lapset reagoivat hyvin 'superlumelääkkeeseen' ja 'paranivat'. Tuo superlumelääke oli toimimaton magneettikuvauskone, joka kuitenkin surisi uskottavasti, sekä jonkinlainen sykemittarikello, jota pidettiin pari viikkoa ranteessa. Minusta tuo viittaa siihen, että ainakaan kaikki ADHD ei ole pelkästään aivokemiaa. ADHD ja Tourette myös valikoituivat testitapauksiksi, koska niiden tiedetään raegoivan hyvin lumelääkkeisiin.

Näitä lumehoitokokeiluja on tehty paljon ja saatu mm. parkinsonintaudin oireet katoamaan suorittamalla täysin lumehoitona tehty pieni kirurginen toimenpide.Tuossa hesarinkin referoimassa tutkimuksessa oireet olivat pysyneet poissa osalla vain pari viikkoa ja pienestä otannasta ei saatu edes kaikkia seurattua. Vaikka tulokset olivat lupaavi

Eihän nämä tutkimukset todista mitään muuta kuin että ne joille lumehoito tehoaa, ovat alunperinkin saaneet virhediagnoosin. Ne joille se ei tehoa, ovat saaneet oikean diagnoosin. Lääkärit tekevät huolestuttavan paljon virheitä. 

Ei todista. Lumehoitojen toimivuuden mekaniikka on ihan jossain muualla kuin siinä, että onko hoitoa saaneella virhediagnoosi. Lääkärit tekevät virhediagnooseja, mutta lumehoito ei ole mikään tapa seuloa niitä. 

No eihän hän sitten ole voinut vaikuttaa asioihin lainkaan, jos lasten käytös johtuu diagnooseista.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin mielestäni pitäisi paneutua enemmän siihen, ovatko lapsen puutteelliset itsesäätelyn taidot seurausta siitä, että ympäristö ei ole tarjonnut niiden kehittymisen edellyttämiä haasteita, vaan onko syy neuropsykiatrinen poikkeavuus. Periaatteessa sama kuntoutus auttaa molempiin, mutta jos ongelma on kasvatusympäristö, ei ole riittävää antaa lapselle lääkitys ja jäädä seuraamaan tilannetta. Vastaavasti, jos vanhemmuus on kunnossa, niin lääkitys saattaa yksistään korjata tilanteen sellaiseksi, että lapsi alkaa pärjäämään ja kukoistamaan, hän tarvitsee vain pienen avun, jonka tuella taidot karttuvat niiden kehittymistä tukevassa ympäristössä. 

- viestin nro 28 kirjoittaja 

Minusta olisi parasta muokata ympäristöä kaikkien kehitystä tukevaksi.  Pois jättiluokat ja megasuuret päiväkodit. Pois kaiken maailman piipertely ja avokonttoritilat. Ihmiset kaipaavat tilaa ja rauhaa. Niin lapset kuin aikuiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen meitä diagnosoimattomia ADHD:ita vaan pätkittiin turpaan ja hiljennettiin väkisin. Ei sekään ole tuottanut hyviä tuloksia. Nyt olemme se iso joukko aikuisia, joilla on masennusdiagnoosi, mutta ei vieläkään sitä oikeaa diagnoosia eli ADHD:ta. 

Ennen harvoilla ihmisillä oli mitään henkisen puolen diagnooseja. Sen sijaan jo pienestä pitäen joutui treenaamaan itsekuria, kun oli paljon asioita mitä vaan piti tehdä eikä niistä voinut luistaa.

Ja niistä entisaikojen ihmisistä tuli niitä luonnehäiriöisiä hirviöitä jotka pätkivät meitä adhd-lapsiaan turpaan. Hyvä? Ei. 

Ihan normaaleja ihmisiä tuli. Eikä tuo turpaan pätkiminen ole koskaan ollut yleinen käytäntö.

Minulla ja siskollani on adhd. Ollaan molemmat korkeakoulutettuja ja asiantuntijatyössä. Tyttärelläni on adhd ja on kympin tyttö koulussa ja menestyy harrastuksessaan. ADHD ei ole synonyymi huonolle käytökselle. Huono käytös tulee ihan kasvatuksen puutteesta ja vanhempien arvoista.

adhd-oireita voi kyllä aiheuttaa itselleen ja lapselleen esim. liialla somen käytöllä, mutta sille on ihan oma nimensä(jota en muista). Voisimme lopettaa huonokäytöksisistä lapsista puhumisen adhd-lapsina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä oli juttua Hesarissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33746801/

ADHD-lapset reagoivat hyvin 'superlumelääkkeeseen' ja 'paranivat'. Tuo superlumelääke oli toimimaton magneettikuvauskone, joka kuitenkin surisi uskottavasti, sekä jonkinlainen sykemittarikello, jota pidettiin pari viikkoa ranteessa. Minusta tuo viittaa siihen, että ainakaan kaikki ADHD ei ole pelkästään aivokemiaa. ADHD ja Tourette myös valikoituivat testitapauksiksi, koska niiden tiedetään raegoivan hyvin lumelääkkeisiin.

Näitä lumehoitokokeiluja on tehty paljon ja saatu mm. parkinsonintaudin oireet katoamaan suorittamalla täysin lumehoitona tehty pieni kirurginen toimenpide.Tuossa hesarinkin referoimassa tutkimuksessa oireet olivat pysyneet poissa osalla vain pari viikkoa ja pienestä otannasta ei saatu ed

Olen pahoillani, mutta tuo on vain mielipide. Ei fakta. Minä olen elävä todiste siitä, että ei ole olemassa sellaista kuin lumevaikutuksella parantuminen. Uskoin sataprosenttisesti parantavani itseni meditaatiolla ja sillä, että toimin vaan kuten normaalit ihmiset eli unohdan sairauteni. Lopputuloksena väkisin paahtamisesta sain niin pahan sairauskohtauksen ja voinnin romahtamisen, että melkein kuolin. Työntäkää noi pseudotieteelliset lumehöpötyksenne siis sinne mihin aurinko ei paista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen meitä diagnosoimattomia ADHD:ita vaan pätkittiin turpaan ja hiljennettiin väkisin. Ei sekään ole tuottanut hyviä tuloksia. Nyt olemme se iso joukko aikuisia, joilla on masennusdiagnoosi, mutta ei vieläkään sitä oikeaa diagnoosia eli ADHD:ta. 

Ennen harvoilla ihmisillä oli mitään henkisen puolen diagnooseja. Sen sijaan jo pienestä pitäen joutui treenaamaan itsekuria, kun oli paljon asioita mitä vaan piti tehdä eikä niistä voinut luistaa.

Ja niistä entisaikojen ihmisistä tuli niitä luonnehäiriöisiä hirviöitä jotka pätkivät meitä adhd-lapsiaan turpaan. Hyvä? Ei. 

Ihan normaaleja ihmisiä tuli. Eikä tuo turpaan pätkiminen ole koskaan ollut yleinen käytäntö.

Vanhemmassa väessä on todella paljon ikäviä ja luonnehäiriöisiä ihmisiä. Oikeasti hälyttävän paljon. Se ei tee normaaliksi, että vain ilmoittaa olevansa sellainen.

Vihervasemmisto tarvitsee äänestäjiä myös tulevaisuudessa, tuhoon tuomitusta väestönvaihto yrityksestä huolimatta.

Kaikki äänet ovat tervetulleita.

Äänestiväthän suomalaiset sankoin joukoin myös viime vaaleissa Li Andersonin puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä oli juttua Hesarissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33746801/

ADHD-lapset reagoivat hyvin 'superlumelääkkeeseen' ja 'paranivat'. Tuo superlumelääke oli toimimaton magneettikuvauskone, joka kuitenkin surisi uskottavasti, sekä jonkinlainen sykemittarikello, jota pidettiin pari viikkoa ranteessa. Minusta tuo viittaa siihen, että ainakaan kaikki ADHD ei ole pelkästään aivokemiaa. ADHD ja Tourette myös valikoituivat testitapauksiksi, koska niiden tiedetään raegoivan hyvin lumelääkkeisiin.

Näitä lumehoitokokeiluja on tehty paljon ja saatu mm. parkinsonintaudin oireet katoamaan suorittamalla täysin lumehoitona tehty pieni kirurginen toimenpide.Tuossa hesarinkin referoimassa tutkimuksessa oireet olivat pysyneet poissa osalla

Olen pahoillani, mutta tuo on vain mielipide. Ei fakta. Minä olen elävä todiste siitä, että ei ole olemassa sellaista kuin lumevaikutuksella parantuminen. Uskoin sataprosenttisesti parantavani itseni meditaatiolla ja sillä, että toimin vaan kuten normaalit ihmiset eli unohdan sairauteni. Lopputuloksena väkisin paahtamisesta sain niin pahan sairauskohtauksen ja voinnin romahtamisen, että melkein kuolin. Työntäkää noi pseudotieteelliset lumehöpötyksenne siis sinne mihin aurinko ei paista. 

Yksittäinen kokemus ei ole riittävä otanta lumehoitojen puolesta tai vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

ADHDta ei voi aiheuttaa kasvattamisella. Jos aapeen tuttavan lapset ovat ongelmissa kasvatuksensa takia, kyse on jostain ihan muusta kuin ADHDsta.

Mutta adhd huonoja puolia voi rajoittaa riittävällä kurilla.

Vapaa kasvatus toimii One in a milloin cases...

Vierailija kirjoitti:

Apllähän ei oikeasti ole ystäviä, siksi provoilee täällä.

Mutta vapaa kasvatus on eri asia kuin ei kasvatusta. Asiaa tuntemattomat näitä sekoittavat kiihkoillen.

 

Paljon parjattu "Vapaa kasvatus" pyrki alunperin siihen, että lapsi saa kasvaa myönteisessä ja kannustavassa kodissa ilman  kovia rangaistuksia ja tarpeetonta pakottamista. Tämän uuden ideologian mukaan nälkäiselle pikkuvauvalle annetaan ruokaa silloin, kun sillä on nälkä ja se itkee ruoan perään. Aikaisemmin oli nimittäin vallalla täysin sairas, lääkärien määräämä systeemi, että vauvalle saa antaa ruokaa vain tietyllä kellonlyömällä. Joku  kuuluisa lääkäri oli määrännyt niin. Hyvää tarkoittavat äidit noudattivat ohjeita itku silmässä, kun se oli varmasti lapsen parhaaksi. Kyllä lääkäri tietää!  Äideille sanottiin myös, että itkevää lasta ei saa ottaa syliin - lapsen pitää antaa huutaa vaikka tuntikausia. Muuten siitä tulee hemmoteltu. Ja tietysti leikki-ikäisen lapsen piti totella käskyjä ja kieltoja. Siihen aikaan lapsia lyötiin yleisesti tai tukistettiin todella kovaa. Se kun oli lapsen parhaaksi.  Jne. Vapaan kasvatuksen aate oli, että lapsen perustarpeet tyydytetään: ruokaa, kun on nälkä, ei liian ankaria rangaistuksia ja itkevää lasta lohdutetaan ja pidetään sylissä. Kas tässä oli vapaan kasvatuksen päätarkoitus. Englannissa eräs mies perusti koulun nimeltäö Summerhill ja siellä oli niin vapaata, että ei ollut pakko mennä oppitunnille. Mutta jos meni oppitunnille, piti olla hiljaa eikä saanut häiritä muita. Jotkut pojat olivat häirinneet koululle tulleita remonttimiehiä. Muut lapset päättivät porukalla, että nämä vintiöt saavat rangaistukseksi kiivetä monta kertaa ylös ja alas tikkaita.

Lyhyt kommentti ADT:sta.

Lapsen ylikuormittuneisuus voi aiheuttaa ADT:n, kun taas ADHD on synnynnäinen. ADT muistuttaa ADHD:ta oireiltaan, mutta se on seurausta ympäristön vaikutuksesta: kuormituksesta ja palautumisen puutteesta. ADT:sta eroon pääseminen vaatii, että aivoille opetetaan rauhoittumista ja keskittymistä. Parantuminen voi olla pitkä prosessi.

Nykyajan pumpuli maailmassa on diagnoosi ihan jokaiselle ja sen jälkeen maksetaan tuki rahoja..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADHDta ei voi aiheuttaa kasvattamisella. Jos aapeen tuttavan lapset ovat ongelmissa kasvatuksensa takia, kyse on jostain ihan muusta kuin ADHDsta.

Kerropa mistä se johtuu että nykyisin yli 20%:lla lapsista on ADHD?

Koska meitä diagnosoimattomia aikuisia on ihan yhtä paljon. Me ollaan räpiköity läpi elämämme ja saatu diagnoosi lastemme myötä. Yhtäkkiä sitä onkin tajunnut miksi on ollut niitä haasteita. Onneksi lapset saavat apua ja tukea jo lapsesta. Tulee vähän ehkä helpompi polku aikuiseksi.

Vapaa kasvatus sopii joillekin, mutta vanhempien pitäisi olla realistisia omien lastensa tarpeiden suhteen. Adhd ei tosin johdu kasvatusmenetelmästä, se on synnynnäinen ominaisuus.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apllähän ei oikeasti ole ystäviä, siksi provoilee täällä.

Mutta vapaa kasvatus on eri asia kuin ei kasvatusta. Asiaa tuntemattomat näitä sekoittavat kiihkoillen.

 

Paljon parjattu "Vapaa kasvatus" pyrki alunperin siihen, että lapsi saa kasvaa myönteisessä ja kannustavassa kodissa ilman  kovia rangaistuksia ja tarpeetonta pakottamista. Tämän uuden ideologian mukaan nälkäiselle pikkuvauvalle annetaan ruokaa silloin, kun sillä on nälkä ja se itkee ruoan perään. Aikaisemmin oli nimittäin vallalla täysin sairas, lääkärien määräämä systeemi, että vauvalle saa antaa ruokaa vain tietyllä kellonlyömällä. Joku  kuuluisa lääkäri oli määrännyt niin. Hyvää tarkoittavat äidit noudattivat ohjeita itku silmässä, kun se oli varmasti lapsen parhaaksi. Kyllä lääkäri tietää!  Äideille sanottiin myös, että itkevää lasta ei saa otta

Ideaalinen tilanne, mutta vapaa kasvatus alkaa muuttua siihen ettei ole mitään kieltoja. Kaikki on muiden, yleensä valtion, vika. Oma lapsi saa tehdä mitä haluaa ja käyttäytyä kuten tykkää.

Itselläni on tuttava äiti, jonka lapset 7-10v käyttäytyvät erittäin huonosti. Jopa varastelevat. Äiti ainaa sanoo ääneen, voi minun nepsyt tms. Ei siis kiellä tai komenna. Diagnoosi antaa kaiken anteeksi? Miten pitkään?

Eihän vapaata kasvatusta ole käytetty enää pitkiin aikoihin. Nykyään käytetään tunnekasvatusta joka on muutoin kuin vapaa kasvatus, mutta siihen on lisätty tunnejutut päälle.