Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa reissussa, muilla samaa?
05.08.2024 |
Onko muilla pariskunnilla tätä samaa, itselleni ainakin miltei hermoromahduksen tuottavaa ilmiötä, että lomamatkoilla mies vain *tulee perässä*, nauttii järjestetystä ohjelmasta ja oleskelustaan. Ei mahdollisesti vilkaisekaan karttaa, että missä olisi mielenkiintoisia kohteita, missä voitaisiin syödä jne.
Kun kysyt: mitäs tekisi mieli ruokailla tänään, niin vastaus on: ihan sama, mulle käy kaikki.
Minä höpötän ja ehdottelen hotellilla seuraavan päivän mahdollisia kohteita ja miten niihin kuljetaan jne. Tilaan taksit, varaan hotellit ja lennot, katson aamiaispaikat, varaan nähtävyydet ym ym.
Yhtenä päivänä en enää jaksanut toimia matkanohjaajana, joten odotin miehen havahtumista, ja lojuttiin sitten hotellihuoneessa klo 20:een. Siinä kohtaa hän kysyy, että eikö me mennäkään tänään mihinkään.
Muuten kyllä, ihan hyvä mies, kantaa kapsäkit ja osallistuu, mutta onko tämä siis jotenkin miehille tyypillistä lomapassiivisuutta - nainen hoitaa kyllä.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Usein ei jaksa edes yrittää sumplia asioita, kun naisille ei kelpaa mikään ja motkotetaan, kun on väärät aterimet pöydässä tms. älytöntä.
Jännästi miesten reissuissa kaikki sujuu mukavasti.
No mitä oon sivusta katsonut miesten reissujen järjestelyä niin ei se kattellaan-asenne ihan ongelmatonta ole sekään. Edellisten miesten polttareiden jo alettua minä ystävällisesti vähän autoin heitä hakemalla rekvisiittaa kaupasta ja viemällä heille kuppilaan, kukaan heistä kun ei ollut mitenkään vaivautunut miettimään etukäteen että miten ne kaikki hassunhauskat suunnitelmat toteutetaan ja sitten iski se hätä että pitäähän sitä nyt jotain muutakin polttareissa tehdä kuin juoda kaljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee. Miehet eivät ymmärrä mitä se metatyö on, olettavat vain että kun nainen aina kaiken sen tekee, niin varmaan nauttii siitä, kuten siivoamisestakin. Miksi mies vaivautuisi kun naisen mielestä kuitenkin tekee kaiken väärin, joten ei tee mitään, olettaa että nainenkin on siihen tyytyväinen kun saa rauhassa tehdä ja päättää kaikesta.
Ja naiset nyt keksii metatöiksi ihan kaikki perusasiat.
Mutta samat naiset ottavat tuollaisia velttoperseitä miehikseen ja sitten vinkuvat kun ei ole kivaa.
Hienoa jos nuo metatyöt ovat niin helppoja. Sinä varmaan hoidat teidän perheessä ne kaikki? Mitä, etkö? No mutta mikä yllätys!
Parempaa miestä ei olekaan. Just loistava tuollainen. Mä suunnittelen mielelläni kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli just noin vuosia. Sitten lakkasin suunnittelemasta ja järjestämästä yhtään mitään, eikä me ollakaan käyty viiteen vuoteen lomilla, ei tavattu miehen sukulaisia, ei miehen puolelta tulleita yhteisiä kavereita. Omaan sukuun pidän yhteyttä, samoin omiin kavereihin. Pariin kesään en ole ottanut etes lomaa samaan aikaan. Nytkin mies on kiukutellut kolme viikkoa kotona, kun ei ole mitään saanut lomailtua. Pyörittänyt vaan huushollia. No niin minäkin jouduin tekemään yksin silloin, kun oltiin yhdessä lomalla, jos en ollut järjestänyt jotain reissua pois kotoa. Oma lomani on vasta syksyllä. Lapset ja ukko silloin poissa jaloista päivät. Näin mennään jatkossakin, kunnes mieheltä tulee ehdotus, että pidetään loma yhdessä ja mitä silloin voitais tehdä + osallistuu kotona loma-arkeen.
Kuinka sairaita liittoja onkaan olemassa. Sääliksi käy lapsia.
Mikäs tästä tekee sairasta? 11 kk vuodessa oikein mukavaa, yhteiset lomat ei vaan sujunut.
Sairasta mun mielestä olisi päihteet ja muut riippuvuudet, väkivalta, lasten heitteillejättö. Puute ruoasta, hygienista, läsnäolosta ja välittämisestä. Nämä kaikki toimii.
Lapset ovat päässeet mun kanssa viikonloppuisin mukaviin kesäjuttuihin, isänsä kanssa ovat nyt nämä pari viikkoa touhunneet kotosalla, ovat viettäneet kesäkuussa pitkän loman isovanhemmilla, ovat päässeet leirille, nähneet kavereita. Oikein tyytyväisiä ovat.
Meidän vanhempien yhteinen lomanvietto tässä on vaan mättänyt ja nyt mennään näin. Eikä aiemminkaan riidelty, olin vaan turkasen kyllästynyt ja väsynyt, että toinen vaan kulkee siivellä ja jättää yhteisen loman aikana myös kotona päävastuun mulle, eikä keskustelusta huolimatta ottanut aktiivisempaa roolia. Nuo miehen sukulaiset ja muut ovat myös ihan hänen oma asiansa hoitaa. Siinäkään ei ole mitään sairasta, että en toimi hänen puolestaan.
Tollanen mies on kyllä muutenkin yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, tuollaista se on meilläkin. Johtuu siitä, että turha minun on mitään suunnitella ja ehdottaa, kun se ei kuitenkaan käy vaimolle. Tai vaimolle, kun kavereilla on ihan sama juttu.
Ja jos jotain sovitaan mun tehtäväksi niin vaimo sählää, vahtii ja päsmäröi niin, että alkaa vitu ttamaan. Tehkööt siis itse. Ei siihen kahta tarvita.
Kun ollaan reissussa kaveripariskuntien kanssa, niin jessus mitä vääntöä se on että löytävät kaikille kelpaavan ohjelman tai ruokakaupan. Ja se loputon kulujen laskeminen ja jakaminen. Meillä miehillä yksi maksaa tänään ja toinen huomenna. Suurin piirtein ehkä katellaan, että lkaikkien maksut ovat samalla hehtaarilla.
Toi vahtaaminen ja päällepäsmäröinti on muuten niin totta.
Nyt kesällä korjasin yhden laitteen mökillä. Sanoin vaimolle, että siitä pitää yksi osa vaihtaa ja että tilasin osan nettikaupasta. Vaimo kysyi varmaan neljä kertaa että joko se on korjattu. No ei ole, kun ei se varaosa ole vielä tullut eikä se kysymällä tule yhtään sen nopeammin. Sanon kyllä sitten kun on korjattu. No eikö parin päivän päästä taas kysynyt. Meinasi mennä hermo tuosta painostuksesta.
Tuo naisten keskinäinen säätäminen on myös ihan totta. Polttarijärjestelyt ja kustannusten jakaminen on ollut huvittavaa seurata vierestä. Ihan legendaarisia vääntöjä ovat saaneet aikaiseksi esimerkiksi siitä, miten jonkun viinipullon kustannus pitäisi jakaa, kun Maija ei juonut ollenkaan valkkaria, Tea joi vain yhden lasillisen ja Piia ottikin lasillisen roseeta.
No mutta kyllähän noilla miesten reissuillakin joku on se porukan puuhamies, joka järkkää kaikki käytännön asiat. Ainakin oma mieheni kulkee passiivisena niilläkin reissuilla ja kaveri hommaa liput ja hotellit ja ylipäätään on se joka ehdottaa reissua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies haluaa kyllä matkustaa mutta ei tee mitään asian eteen. Minun on järjestettävä ihan kaikki. Hän jaksaa kyllä säännöllisesti valittaa, ettei koskaan tehdä mitään kahdestaan, että kyllä pitäisi parisuhdettakin hoitaa. Mutta olettaa että minä teen kaiken sen eteen. Tikkuakaan ei pistä ristiin itse. Enää en ole aikoihin edes yrittänyt järjestää mitään.
Perheenä kun matkustetaan niin silloin toki joudun myös yksin kaiken tekemään. Hänen pantatessa (ihan tarpeettomasti) sitä sopiiko tietty ajankohta hänelle. Sitten viime tipassa pitää yrittää löytää vielä joku siedettävä majoitus. Jokusen kerran olen jättänyt miehen matkasta pois kun en ole saanut hänestä irti sitä käykö ajankohta vai ei. Sitten kun selviää, että lähden lasten kanssa keskenään niin on naama väärinpäin, kun kyllähän hän olisi lähtenyt. Mutta tuossakin vaiheessa on vielä ruvennut latelemaan omia ehtojaan, että perjantaina voi lähteä ja olla kolme yötä. Sori vaan, mutta me lähdetään tiistaina ja ollaan viisi yötä.
Hänen pravuurinsa on naureskella listoilleni ja arvostella minua siitä, että stressaan ja pakkaan monta päivää ennen lähtöä, kun hänhän on niin rento ja tehokas, että pakkaa vasta lähtöaamuna, eikä mene kuin vartti. Minähän se vaan pakkaan omat sekä kolmen lapsen kamat, eikä herrankaan pakkaus niin jouhevaa olisi, jos ei joku olisi pessyt hänelle niitä pakattavia vaatteita. Aina hän unohtaa jotakin ja sitten pitää metsästää hänelle puuttuvaa siellä reissun päällä tai kuunnella valitusta kun on unohtanut jotain mitä ei voi korvata kuten vaikka vahvuudelliset aurinkolasit. Hän myös pitää itsestäänselvänä, että minä olen pakannut myös häntä varten aurinkorasvaa, eväitä, juotavaa, rantapyyhkeen, särkylääkettä, hammastahnaa yms. Itselleen kun pakkaa vaan vaatteet ja hyvällä lykyllä hammasharjan.
Ei tee kieltämättä mieli hänen kanssaan enää reissata mihinkään mutta lasten takia siedän.
Onpa vaikea loma tuo. Meillä suunnitellaan vain ilmansuunta ja loppu tapahtuu itsestään. Se touhuaa joka viitsii ja kyselee muilta jos haluaa. Kukin menee ja tulee kuten tahtoo, joskus sovitaan jotain yhteistä tai saatetaan tavata vasta lähtöpäivänä. Tätä on loma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä teen kaikki käyntikohdesuunnitelmat etukäteen ja mies sitten lukee karttaa sekä katsoo kulkuneuvot miten päästään perille.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia pitää lomalla suorittaa. Miksei vain tehdä sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Ei tuossa ole mitään järkeä.
Miten tuo liittyy millään tavalla aloitukseen tai ap:hen?
Miehessähän se vika on kun heittäytyy perässä vedettäväksi kivireeksi joka alkaa leviämään ja sinkoilemaan heti kun sen jättää vähäksikin aikaa vetämättä.
Ap tosin ei ole vielä ymmärtänyt sitä että siitä kivireestä pääsee heti kun lakkaa vetämästä. On toki myös vaihtoehto jatkaa vetämistä, mutta eipä se valittamalla sen kummemmaksi muutu.
Muuten hyvä kivireki, mutta kun ei jaksais vetää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Lapsille tosi kiva, kun ikinä ei pääse takapihaa kauemmaksi lomalla.
Kuulostat todella rasittavalta matkakumppanilta AP.
Mitä jos lomailet jatkossa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Lapsille tosi kiva, kun ikinä ei pääse takapihaa kauemmaksi lomalla.
Eiköhän ne lapset siitä vähiten kärsi ja ovat taatusti tyytyväisiä siihen "takapihaankin" kunhan on kavereita. Ei mun lapsetkaan ole tänä kesänä muuta kuin olleet kavereiden kanssa, uineet joka päivä, nukkuneet pitkään ja valvoneet myöhään. Muutaman kerran ovat käyneet sukulaisen kanssa kalassa, perheen kanssa pari kesätapahtumaa.
Aikuiset niitä matkoja ja ohjelmaa kaipaa.
On toi oikeasti rasittavaa. Me vielä päätetään yhdessä mihin mennään mutta ne varaamiset ja maksamiset jää aina minulle, muuten ei tapahdu vaan mitään. Mies maksaa sitten osansa kyllä. Lisäksi jos sinne mennään autolla niin mennään aina minun autolla ja minä ajan tai vuokrataan auto niin se on minun ajettava.
Nyt olen varannut jo kaksi matkaa ensi keväälle, molemmat siskoni kanssa. Mieheltä en edes kysynyt mutta tiedän ettei hän lähtisi niin pitkälle lennolle kuitenkaan. Helpottavaa.
Ai kuinka helppoa, kun ei ole rahaa matkustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille.
Voi olla, että yllättyisit: mies näyttäisi, että matkatoimistoilta saa jonkun toisen valmiiksimiettimän paketin. Ei selvittelyä, ei varaamista, ei vaivaa, kaikki on valmiina, riittää, että maksat.
No ei saa mitään sellaista valmista pakettia, että matkan sisäiset reissut ja syömiset on mietitty ja varattu valmiiksi.
Ohis
Saa. Olen ollutkin sellaisilla. Kaikki on mietitty eikä itse tarvitse tehdä muuta kuin ilmestyä paikalle. Maksaa tietysti enemmän kuin omatoimiloma mutta väliäkö sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille.
Voi olla, että yllättyisit: mies näyttäisi, että matkatoimistoilta saa jonkun toisen valmiiksimiettimän paketin. Ei selvittelyä, ei varaamista, ei vaivaa, kaikki on valmiina, riittää, että maksat.
No ei saa mitään sellaista valmista pakettia, että matkan sisäiset reissut ja syömiset on mietitty ja vara
En mistään hinnasta ostaisi tuollaista matkaa. Eikä sellaisia kyllä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
No mutta kyllähän noilla miesten reissuillakin joku on se porukan puuhamies, joka järkkää kaikki käytännön asiat. Ainakin oma mieheni kulkee passiivisena niilläkin reissuilla ja kaveri hommaa liput ja hotellit ja ylipäätään on se joka ehdottaa reissua.
Kuten joku aiemmin sanoi. Mitä jos mies ei ole niin paljon kiinnostunut reissuista, että järjestäisi sitä itse. Hänelle kelpaisi saunailta kotona tai keilausilta. Pääasia että on kaveriporukka ympärillä. Tai vaimo mikäli hänen kanssaan lähdetään kahdestaan.
Meillä sama. Meillä kyse on kuitenkin myös siitäkin, että mies haluaa tietää ja selvittää kaiken etukäteen. Jos mä olen yksinäni reissussa, niin luotan vaan siihen että kaikki selviää ja menen vaikka infosta kysymään minkälainen metrolippu pitää ostaa minnekin. Mies puolestaan on jo kotimaassa käyttänyt puoli tuntia aikaa selvitellen lippuasiaa netistä. Sinänsä en koe huonoa omatuntoa, että kaikki selvittely jää hänelle, koska hän on se, joka kokee sen tarpeelliseksi.