Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa reissussa, muilla samaa?
05.08.2024 |
Onko muilla pariskunnilla tätä samaa, itselleni ainakin miltei hermoromahduksen tuottavaa ilmiötä, että lomamatkoilla mies vain *tulee perässä*, nauttii järjestetystä ohjelmasta ja oleskelustaan. Ei mahdollisesti vilkaisekaan karttaa, että missä olisi mielenkiintoisia kohteita, missä voitaisiin syödä jne.
Kun kysyt: mitäs tekisi mieli ruokailla tänään, niin vastaus on: ihan sama, mulle käy kaikki.
Minä höpötän ja ehdottelen hotellilla seuraavan päivän mahdollisia kohteita ja miten niihin kuljetaan jne. Tilaan taksit, varaan hotellit ja lennot, katson aamiaispaikat, varaan nähtävyydet ym ym.
Yhtenä päivänä en enää jaksanut toimia matkanohjaajana, joten odotin miehen havahtumista, ja lojuttiin sitten hotellihuoneessa klo 20:een. Siinä kohtaa hän kysyy, että eikö me mennäkään tänään mihinkään.
Muuten kyllä, ihan hyvä mies, kantaa kapsäkit ja osallistuu, mutta onko tämä siis jotenkin miehille tyypillistä lomapassiivisuutta - nainen hoitaa kyllä.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä haluat suoritettavaksi aikataulutetun minuuttiloman, miehelle kelpaisi spontaani seikkailu. Ja koska sinä joka tapauksessa päätät kaiken, niin hän on aikaa sitten oppinut, että kun reissussa on hiljaa, niin sinä et koko ajan kiukkua ja saa itkupotkuraivareita.
Sinä vertailet, varaat, suunnittelet - ja unohdat, että miehellä voisi olla joku mielipide. Mutta et turhaan kuuntele, koska hyvin tiedät, että jos tehdään asiat a ja b ja c, niin pitää olla hotelli alueelta D eikä sieltä rannasta, mistä näkisi joelle ja yli kaupungin, koska siellä ei ole metroasemaa jne.
Todennäköisesti miehelle mieluisin loma olisi ison jalkapallo-ottelun tai formulakisan seuraaminen, mutta eihän sinun kanssasi sellainen ole mahdollista.
Oletat.
Oletat väärin.
Kannattaa kokeilla. Miehelläkin on
Moni ihminen ei enää nykyään osaa olla tai olla kiireettömästi. Mikä olisi hirveän tärkeää hyvinvoinnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei matkustettaisi lomalla mihinkään, jos en ehdottelisi ja toivoisi kohteita. Mies voisi aivan hyvin istua kotona koko loman.Tiedä sitten onko asialla mitään tekemistä sukupuolen kanssa.
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Minä reissasin lasten kanssa ja jätin miehen kotiin. Tosi mukavia reissuja meillä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Matkustaessa jonkun osallistujan on oltava aktiivinen tai matkaan ei päästä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On joo. Aloin tehdä tuota, kun vaimo veti hillittömät kilarit kun eksyin kerran. No nyt kun eksytään niin kumpikaan ei hermostu. Vaimo lukee karttaa niin hän tietää itse mokanneensa eikä minua haittaa eksyä.
Ravintoloita tai hotelleja en viitsi scouttailla, koska ehdotukseni eivät kuitenkaan vaimolle kelpaa. Mulle ei oo niin justiinsa, joten vaimo saa tutkia ja päättää.
Toimii hyvin näin! Ennen aina vaimo oli lomalla aina hermona ja kiukuttelu, jos kaikki ei mennyt just niin kuin olin suunnitellut (ja eihän reissussa koskaan mene). Nykyisin on paljon rennompaa.
Vierailija kirjoitti:
On joo. Aloin tehdä tuota, kun vaimo veti hillittömät kilarit kun eksyin kerran. No nyt kun eksytään niin kumpikaan ei hermostu. Vaimo lukee karttaa niin hän tietää itse mokanneensa eikä minua haittaa eksyä.
Ravintoloita tai hotelleja en viitsi scouttailla, koska ehdotukseni eivät kuitenkaan vaimolle kelpaa. Mulle ei oo niin justiinsa, joten vaimo saa tutkia ja päättää.
Toimii hyvin näin! Ennen aina vaimo oli lomalla aina hermona ja kiukuttelu, jos kaikki ei mennyt just niin kuin olin suunnitellut (ja eihän reissussa koskaan mene). Nykyisin on paljon rennompaa.
Lisään vielä että olin tänä kesänä reissussa lasten kanssa ilman vaimoa ja se vasta hermolepoa olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on joka lähtöön, 'kaikki miehet/naiset' -jankkaus tyypeillä itsekritiikkikään tuskin on kovin korkealla tasolla,
Täysiä päsmäreitä miehiä sekä naisia löytyy, yhtä hyvin kun kaikkeen myöntyviä lapasiakin. Ja varmaan kaikkea siltä väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Matkustaessa jonkun osallistujan on oltava aktiivinen tai matkaan ei päästä ollenkaan.
Sopivasti, mutta ei liian voimakkaasti ja kurinalaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiireetöntäin elämää tarvitaan. Silti suositellaan tekemän lomamatka heti loman alussa. Näin mieli irtautuu paremmin työsioista ja pääsee lomamoodiin, jonka aikana voi elää kiireettömästi.
Joku kysyi pitääkö matkoilla suorittaa ja aikatauluttaa kaikki? Ei pidä, mutta usein lomamatka kestää vain viikon. Monella on kuitenkin mielessä mitä kohteita haluaisi nähdä ja kokea. Jos ei etukäteen suunnittele, voi jäädä kokematta, kun kyseinen kohde voi olla suljettu tiettyinä ajankohtina tai vaatia pääsylippujen hankkimisen hyvissä ajoin etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä ukko hotellille ja menet imemään jonkun gigolon jättimelaa.
Ai esim. Rovaniemellä?
Rovaniemellä tuskin on niin paljoa tekemistä että pitää juurikaan tehdä valintoja tai varata pääsylippuja etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi raahaat miestä perässäsi? Mene yksin matkalle. Mies voi jäädä kotiin tuijottamaan seinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin tänä päivänä passiivisuutta arvokkaampana taitona ja kykynä kuin aktiivisuutta. Todella moni on nykyään varsin aktiivinen arjessaan ja helposti suorittaakin arkea eteenpäin.
Matkustaessa jonkun osallistujan on oltava aktiivinen tai matkaan ei päästä ollenkaan.
Tämä, erittäin paljon tämä.
On helppo heivahtaa passiiviseksi ja vaan nautiskella menemään, ilman huolta huomisesta, kun jostain mystisestä paikasta on sähköpostiin kilahtanut lomamatkan varausvahvistus. Kumma juttu, ihan toivomalla vaan ilmestyvät nuo joillekin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä miehiä ei kiinnosta paskan vertaa ulkomailla matkailu tai nähtävyyksien katselu. Tulevat mukaan vain miellyttääkseen naistaan.
Minkälaisia saamattomia nyhveröitä te olette oikein kumppaniksenne kelpuuttaneet? Kyllä minun mieheni on ainakin aina ollut todella aktiivinen reissujen suunnittelussa. Molemmat mietimme kohteita, joihin mennä, selvitämme lomaktiviteetteja, joita tehdä, vertailemme hotelleja, etsimme ravintolasuosituksia jne., ja hoidamme käytännön järjestelyt tasapuolisesti. Ei tulisi mieleenkään olla yhdessä sellaisen miehen kanssa, jota ei kiinnosta matkailu ja joka ei kykene ottamaan omaaloitteellista roolia matkan suunnittelussa. Välillä kumpikin meistä myös järjestää yllätysmatkoja toiselle osapuolelle, jolloin se järjestävä osapuoli toki tekee valmistelut yksin.
Mun mies käyttää aktiivisuutensa johonkin sellaiseen, josta on hyötyä. Sitten voi ostaa valmismatkan Skotlannin linnoihin tms. eikä tarvitse käyttää omaa energiaa siihen, että tilaa ja varmistelee. Ravintolasuosituksetkin on vähän sitä ja tätä: mihin sinä menisit Varkaudessa syömään, sama juttu jossain Ylämaalla eli suosituksilla ei ole isoa merkitystä kuin sille, että suosittu on yleensä kallis suhteessa ruuan tasoon.
Ei, ei ole samaa. Yhdessä suunnitellaan ja mietitään etukäteen. Ei tulisi mieleenkään lojua huoneessa klo 20 saakka. Eikö muka tule nälkäkään?
Meillä on oikeastaan ihan toisinpäin. Kumpikin kyllä aktiivisesti ehdottelee kohteita ja etsii ruokapaikkoja ym. mutta mies on vaan niin paljon järjestelmällisempi ja taitavampi mm käyttämään julkisen liikenteen appeja, lukemaan aikatauluja ja karttoja ja selvittämään käytäntöjä, että se tahtoo jäädä aina hänelle. Sitten loppulomasta huomaan että mies alkaa olla kuormittunut siitä että hän on se joka koko ajan on kartalla kaikesta ja mä vaan nautiskelen mukana. Yritän sitten itsekin ottaa vastuuta. Helposti nämä vaan jää sille, jolle se on luontevampaa.
Minusta kehittyi avioliiton aikana hyvä matkojen ja hotellien valikoija, mieskin oli lopulta tosi tyytyväinen mun valintoihin. Alkuvuosina tuli pari hutia eli huonoa hotelli valintaa, mutta niistä oppi, millaista ei kannata ottaa. Jos asialle laittaa sen, joka ei ole aikaisemmin valintaa tehnyt, saattaa päätyä johonkin kaameaan loukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä suostuisi tuollaiseen, enkä vaan antaisi tuollaisen tapahtua. Jos mieheni "monkuisi" reissuun, kysyisin millon olisi aikaa katsella vaihtoehtoja yhdessä. Sitten jaettaisiin tehtävät, toinen esimerkiksi etsii molemmille kelpaavan majoituksen ja toinen katsoo ja suunnittelee tekemistä. Ruokapaikkoja voi vaikka molemmat ehdottaa vuorotellen. Näin menee muutkin yhteiset asiat, kuten lasten hoito. Vastuuta molemmille.
Voi olla, että yllättyisit: mies näyttäisi, että matkatoimistoilta saa jonkun toisen valmiiksimiettimän paketin. Ei selvittelyä, ei varaamista, ei vaivaa, kaikki on valmiina, riittää, että maksat.
No ei saa mitään sellaista valmista pakettia, että matkan sisäiset reissut ja syömiset on mietitty ja varattu valmiiksi.
Ohis
Outoa, minä olen aina (viimeiset 15 vuotta, tosin välissä pari matkatonta koronavuotta) saanut tuollaisen, kun olen matkatoimistosta varannut. Käytät väärää matkatoimistoa. Ainoa, mitä pitää itse miettiä on se, että on ajoissa lentoasemalla ja passi on voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan. Mutta mä en ole alkanutkaan matkanjohtajaksi. Reissussa menen niihin kohteisiin jotka mua itseäni kiinnostaa ja mies tulkoon mukana jos haluaa. Useimmiten ei eikä itse ehdota juuri mitään niin mennään sitten näin.
Tämäkin on ihan hyvä järjestely. Mä vaan tunnen itse sitten huono omaatuntoa, kun *jätin* toisen itsekseen.
Mitä sinun miehesi tekee tuona aikana, kun sinä kiertelet muualla?
En tiedä. Varmaan möllöttää hotellilla tai istuu kaljalla. Huvinsa kullakin, en itse ota mitään huonoa omatuntoa aikuisen miehen tekemisistä tai tekemättömyydestä.
minusta tuntuu, että tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan usein, jos toinen osapuoli on ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ollut kontrollinhaluinen (esim. syystä, että elämä tuntuu kaaokselta, jos ei itse pidä kaikkia lankoja käsisään), ja toinen osapuoli sitten hyväksyy ja tottuu siihen, että puoliso haluaa/tuntee olevansa pakotettu päättämään kaiken.
Jossain vaiheessa kontrolloivampi osapuoli on ehkä oppinut, että maailma ei kaadukaan jos ei tee itse kaikkea, on siis onnistunut muuttumaan tässä suhteessa, mutta eihän se toinen muutu samalla tavalla, hän on jo tottunut siihen, että toinen päättää ja hoitaa.
Silloin ei auta kuin keskustella asiasta, kertoa mitä tahtoisi toisen tekevän tarpeeksi selkeästi, ja toivoa, että tämä olisi myös valmis muutokseen. Ainahan se ei onnistu, muutos on vaikeaa ja se ei aina mene puolisioilla samaan tahtiin.
Kunhan siis pohdin, en tiedä miten ap:n perheessä asiat olleet, on vaan minusta aika yleistä että esim. pikkulapsivaiheessa äiti tahtoo pitää langat käsissä, ja kun lapset kasvaa, niin ei enää tunne siihen tarvetta, mutta tilanne on jo ajatunut siihen, että isästä tullut passiivinen, ja tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä.