Miehen kanssa reissussa, muilla samaa?

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan oli hyvä, kun matkatoimisto oli hoitanut kaiken. 

Hölmöä, että matkalla olevalle tulee työtä eri kohteisiin tutustumisen järjestelystä. Ennen oli retkiä. 

Mietittiin tätä ihan samaa kun varattiin kesäreissua. Onhan nykyään netin ja esim YouTuben avulla asioihin tutustutuminen etukäteen helpompaa kuin ennen, mutta aika paljon saa tosiaan tehdä töitä reissun eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on just kuten ap;n aloituksessa. Joudun tekemään 100-prosenttisesti kaiken. Mies ei myöskään osaa lukea karttaa, eikä arvioida välimatkoihin kuluvaa aikaa. Laahustaa varjona perässä, eikä sano mitään. Suuttuu, kun tulee nälkäkiukku, enkä minä ole vienyt häntä syömään.

On ollut todella mukavaa, kun olen mennyt lasten kanssa lomille ilman kivirekeä. 

 

Joudut tekemään = et anna miehen tehdä mitään. Nalkutat ja kiukkuat jos hän uskaltaa ehdottaa jotain tai kyseenalaistaa suunnitelmasi.

Johan täällä on moneen otteeseen sanottu, että mitään ei tapahdu, jos jättää tekemisen vastuun miehelle. Ei yhtään hevonketun mitään. Nälän kurniessa aletaan ihmettelemään, että kuinka se vaimo ei nyt viekään mihinkä

Lainaus ei toimi.

Mä kirjoitin nälkäkiukku-ukosta. Meillä se menee niin, että ehdotan paikkaa, jonka kohdalla ollaan. Ei kelpaa, pitäis olla joku tuttu ja turvallinen ketjupaikka. Aina sellaisia ei ole saatavilla. Minä kyllä syön mitä vaan, ja voin myös tarjota lomalla vähän kalliimmatkin syötävät.

Muuten joo, mutta miksi suostut istumaan miehen kanssa hotellihuoneessa koko päivän? Mene ulos ja tee mitä ikinä huvittaa, tehköön mies mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyny ehdottelemaan, kun mikään ei kuitenkaan kelpaa

 

Tämmönen kommentti saa mut kyllä näkemään punaista. Mies aina välillä yrittää tämmöstä uhriutumista. Ei jaksa tehdä asioita kunnolla alusta loppuun, ja sit ihmettelee "kun mikään ei kelpaa". Ei kai sitä työmaallakaan voi vaan juosten kusta perustuksien sijaan vaikka vinoa savupiippua ja odotella että pomo taputtelee selkään että Hienosti yritit Virtanen, kyllä muut hoitaa sitten loput, tosinkivahei.

Eli ollaan vaikka yhdessä puhuttu että mennään ulkomaille kuussa x, kahdeksi viikoksi. jos en innostu jostain siivouskomeron kokoisesta lutikkahuoneesta (arviot), jossain hevonkuusessa, jossa ei ole palveluita, ei mitään, niin hymph! ei mulle kelpaa mikään! Lennoissa oli 5 tunnin laskuja, hän

Ei se ole kunnollista työtä, jos oli tarkoitus tehdä vaikka perustukset ensin eikä mennä asioiden edellä ja nakutella puolikasta savupiippua.

Mies lähtee aina innolla mukaan kaikkialle. Kysyn, ehdotan, en pakota. Itsehän varaan hotellin jossa on aamupala, parisänky, lähellä palveluita. Varaan hyvissä ajoin matkaliput, tai katson parkkipaikan. Koiralle pyydän hoitajan meille, on samalla talovahti. Laitan postit tauolle pidemmille matkoille. Tiedän hänen käyneen aiemmin kylpylöissä, tietää minun viihtyvän niissä, mutta koskaan ei olla 4 vuoden aikana käyty :D En edes pidä itseäni vaikeana, mutta en ymmärrä miksi ei saisi olla mitään vähimmäisvaatimuksia? Miksi mennä kerran vuodessa hotellireissulle yhdessä, vaikka Helsinkiin bändin keikalle, ja valita silloin joku halvin Fonum jostain kehäkolmosen laitamilta ku halvalla saa? Julkisillako sinne sitten körötellään yöllä, ai ei mene, no taksiin sitten saakin jo varata sen mitä keskustahotellista säästi. Meillä on hyvä tulotaso, eikä muuten suuria menoja, nii ei ole rahastakaan kiinni. Vaivannäköä, panostusta ja aikaahan se vaan vaatii. Mut ehei.

Oletteko matkustaneet koskaan miehesi ehdoilla? Halvassa hotellissa julkisilla kulkien? Tekstistäsi saa sen kuvan, että kaikki tehdään aina ja ikuisesti sinun ehdoillasi. Ei miehesi mielipidettä kuunnellen.

Vierailija kirjoitti:

Muuten joo, mutta miksi suostut istumaan miehen kanssa hotellihuoneessa koko päivän? Mene ulos ja tee mitä ikinä huvittaa, tehköön mies mitä haluaa.

Koska hän ei osaa mennä minnekään itsestään. Aina pitää olla joku mukana saattamassa. Ihmettelen tätä ominaisuutta monissa naisissa. Ei voida lähteä eikä tehdä mitään yksin. Aina pitää olla kaveri mukana.

Ootko sä missään vaiheessa mieheltäs kysyny et haluaako se ylipäätään reissata lomalla vai vaan lomailla?

Ei pidä olla puupään kanssa

Nää on näitä äiti-poika-suhteita, joissa peitto lakkaa heilumasta ja kun lapset kasvaa, niin nainen ottaa ja lähtee. Jossain varhaisessa vaiheessa menee jo dynamiikka pilalle. 

Pahaa tekee kuulla tällaisista parisuhteista. Hyvä marttyroituminen meneillään. Ihmiset ei vastaa toistensa tarpeisiin. Milloin voi vaan päästää irti ja ottaa vastuuta vain itsestään ja lapsestaan? Antaa sen välinpitämättömän puolison jäädä.

Tämäkin mies taas ihmettelee, kun ero tulee puskista. Kaikkihan oli niin hyvin. 

Meillä mies suunnittelee lähes kaiken reissussa. Minä yritän ehdottaa että mennäänkö lounaalle johonkin spontaanisti niin mies on salaa googlannut lähistön top10:n jo eilen 

Jos on ottanut sen roolin, että hoitaa aina tietyt tehtävät, totta kai toinen olettaa, että sama jatkuu. Näitä kuvioita kannattaa ennaltaehkäistä tai tuossa tilanteessa sanoa, että suunnittelepa sinä huominen päivä.

Mun mies on se, joka organisoi pääosin kaiken meidän matkoilla ja minä hiihdän perässä. Olemme olleet naimisissa 22 vuotta enkä ole tossun alla. Miestä vaan kiinnostaa matkustelu ja matkojen suunnittelu enemmän, kun minua. Viime kesänä ainut majapaikka, joka oli ihan surkea, oli minun valitsemani. Joten jatkossa..