Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon teidän elämässä on tapahtunut viimeisen 5v aikana?
04.08.2024 |
Onko elämäsi muuttunut viimeisen 5v aikana? Tai onko tullut paljonkin uusia kokemuksia? Mietin tässä omaa elämääni. Se on jumittanut viimeiset viisi vuotta samassa. Ei mitään muutosta, eikä mitään ns. elämää. Vain kotona istumista ja nukkumaan pääsemisen odottamista. Ei ulkomaanreissuja, ei treffejä, ei illanviettoja, ei edistymistä tai muutoksia työelämässä, ei uusia verhoja tai mattoja tai muutakaan sisustusta. Kaikki on kuten viisi vuotta sitten. Välillä en tajua, että vuosia on kulunut.
Kommentit (100)
Meinasin ensin vastata, että ei oikein mitään, mutta kun mietin vähän niin onhan tässä. Korona, opiskelin uuden ammatin, olin kahdessa eri työpaikassa, nyt aloittamassa jälleen työsaralla uutta. Lapsella teini-iässä todettu asperger ja teini-ikä vienyt voimia viimeiset 3 vuotta ja samaten läheisen vakava sairastuminen, jossa ihan viimeisiä viedään.
En ole edes semmoinen ihminen joka pahemmin kaipaa mitään vaihteluita enkä ymmärrä miksi tuntuu siltä kuin ei olisi oikein mitään tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero, 2 muuttoa, uuteen työhön ja takaisin, ihastus, tapailumies....
Plus perimenopaussi ja nuoremman lapsen itsenäistyminen, vihdoin. Elossa oleva vanhempi alkaa olla vanhus, kesämökki pelastettu laholta, päästy eroon ikävistä asioista ja ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Meinasin ensin vastata, että ei oikein mitään, mutta kun mietin vähän niin onhan tässä. Korona, opiskelin uuden ammatin, olin kahdessa eri työpaikassa, nyt aloittamassa jälleen työsaralla uutta. Lapsella teini-iässä todettu asperger ja teini-ikä vienyt voimia viimeiset 3 vuotta ja samaten läheisen vakava sairastuminen, jossa ihan viimeisiä viedään.
En ole edes semmoinen ihminen joka pahemmin kaipaa mitään vaihteluita enkä ymmärrä miksi tuntuu siltä kuin ei olisi oikein mitään tapahtunut.
Sen tajuaa jäljestä päin. Ja silloin tapahtuu eniten, kun "mitään" ei tapahdu.
Lapset syntyneet ja taloja vaihdettu. Välillä tuntuu että elämme jotenkin tosi vauhdikkaasti, tuntuu että siitäkin on jo kymmenen vuotta vaikka siitä olisi jotain 3-4 vuotta.
Mä olen istunut muutaman neliön huoneessa verhot kiinni lukulampun valossa 20 vuotta janoten kostoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero pitkästä liitosta, koiran kuolema, kaksi työtehtävän vaihtoa, kolme muuttoa, sairastelua. Aivan liikaa kaikkea. Toivoisin ettei tapahtuisi jatkossa mitään. Olen ihan loppu fyysisesti ja psyykkisesti.
Esikoinen muutti omilleen, tuli potkut ja alanvaihto. Ei mitään maata mullistavaa kumminkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa. Liikaa pahaa. En pääse enää jaloilleni.
Kuudet yyteet oli 5 vuodessa. Aika hapokasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saimme kaksi lasta, koira kuoli, opiskelin uuden ammatin ja jäin heti työttömäksi, menin naimisiin, nyt on perimenopaussi aluillaan mullakin. On ollut vaikka ja mitä.
Ensin isä ja sitten äiti kuoli, kolmen vuoden päästä. Sairastuin masennukseen sekä PTSD:n, menin sairauslomalle ja psykoterapiaan ja toivuin. Nyt menee ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- valmistuin amk:sta ja menin alan töihin
- menin naimisiin
- ensimmäinen lapsemme syntyi
- muutettiin toiselle paikkakunnalle
- toinen lapsemme syntyi
- ostettiin remontoitava talo vieraalta paikkakunnalta
- muutettiin vieraalle paikkakunnalle vuokralle remontin ajaksi
Tässä vielä remonttia edessä ja toivottavasti viimeinen muutto vuosikymmeniin. Alkaa olla jo muutosähky. Asiat ovat menneet itselläni hyvin, mutta paljon pelkoa ja epävarmuutta tulevasta on ollut.
Olen vaihtanut työpaikkaa. Meille on tullut koira (edelliset koirat kuolivat 6 vuotta sitten, olimme 3 vuotta ilman, ja nyt tuo elukka on 3v). Verhoja vaihdan vuodenajan mukaan. Ruokapöytä on vaihdettu. Muutin nukkumaan eri huoneeseen kuin mieheni käytännön syistä (kuorsaus), ja se huone rempattiin just sellaiseksi kuin halusin, ei kompromisseja. Aloitin nyt kesällä uuden harrastuksen, jota harrastan siis kotona. Korona sai meidät myös aloittamaan joulunvieton kotona, aiemmin olimme aina ulkomailla joulut. Pari pikkuhiljaa pakollista remonttia on edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronan takia lomautukset, uusi ammatti ja työpaikka, asunnon osto, naimisiinmeno, vauva...
Ei mitään erikoista, ku olen jo vapautettu töistä ja koulutuksesta. Kissa kuoli ja uusi katti tuli taloon melko pian. Ostin naapureiden iloksi instrumentteja, joilla musisoin, koska ei mulla oo muutakaan tekemistä.
Ammatinvaihto, naimakaupat ja vauva. Erosin myös eräästä yhteisöstä ja etsin uusia ystäviä.
Onhan tässä tapahtunut
-sairastuin koronaan ja keuhkot ei ole enää entisensä, sairastin neljä vuotta.
-ystävä hylkäsi kun sai ensin elämänsä kuntoon ja olin hänelle tukena
-läheinen työkaveri lähetti dickpickejä yhtäkkiä yli 10 vuoden työkaveruuden jälkeen ja puristeli firman bileissä (katkaisin välit ja välttelen työpaikalla)
-edellisien summana masennuin ja siitä kesti toipua pari vuotta.
-edellisien asioiden takia parisuhde kärsi ja huononi. Sitäkin parannellaan taas.
Toivoisin että suunta olisi valoisampi tästä eteenpäin. Olen alkanut taas liikkua ja harrastaa. Karsin ikävät ihmiset elämästä pois vaikka se on tuonut yksinäisyyttä, yritän keskittyä mukaviin asioihin. Aina en siinä onnistu mutta suunta on parempi.
Menetyksiä on piisannut, traumaatisiakin pari. Muutenkin kaikkea kuormittavaa.
Muuten sama kämppä, sama työ, sama yksinäisyys. Ei jaksaisi. Life sucks.
N48
Viimeisen viiden vuoden saldo (ei aikajärjestyksessä):
Kolme lasta
Kaksi kissaa
Asunnon osto ja muutto
Kihlat
Avioliitto
Yhtä tapahtumarikasta jaksoa ei ole elämässäni aikaisemmin ollut ja tuskin tulee enää olemaankaan. Täytin juuri 39, ja ainakin lapsi- ja lemmikkiluku on nyt täynnä. Koti pitäisi kyllä vaihtaa isompaan ja työpaikka parempaan.
Ero, 2 muuttoa, uuteen työhön ja takaisin, ihastus, tapailumies....