Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon teidän elämässä on tapahtunut viimeisen 5v aikana?
04.08.2024 |
Onko elämäsi muuttunut viimeisen 5v aikana? Tai onko tullut paljonkin uusia kokemuksia? Mietin tässä omaa elämääni. Se on jumittanut viimeiset viisi vuotta samassa. Ei mitään muutosta, eikä mitään ns. elämää. Vain kotona istumista ja nukkumaan pääsemisen odottamista. Ei ulkomaanreissuja, ei treffejä, ei illanviettoja, ei edistymistä tai muutoksia työelämässä, ei uusia verhoja tai mattoja tai muutakaan sisustusta. Kaikki on kuten viisi vuotta sitten. Välillä en tajua, että vuosia on kulunut.
Kommentit (100)
Paljon on ollut muutoksia. Läheisiä ihmisiä on kuollut jonka vuoksi moni lomailu ja juhlapyhäperinne on muuttunut. Erosin ja muutin uuteen kotiin. Lapset ovat muuttaneet kotoa pois opiskelemaan. Työpaikka on sama mutta työnkuva on muuttunut. Olen matkustellut paljon enemmän (työmatkoja pääasiassa). Uusi parisuhde on myös.
Henkisellä puolella on koettu iso romahdus ja uupumus, sieltä olen noussut ja tehnyt paljon töitä itseni kanssa. Tämän seurauksena elämän prioriteetti muuttuneet, ura ei enää kiinnosta yhtään - kaikki on saavutettu mitä sillä effortilla minkä olen valmis töihin laittamaan on saavutettavissa.
Haluaisin löytää tavan päästä pois työelämästä, sijoitusvarallisuus ei vielä riitä siihen.
Elämäni on tosi erilaista kuin viisi vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen valmistunut kandidaatiksi ja maisteriksi, saanut lapsen, ollut pörssiyhtiössä töissä, aloittanut tohtoriopinnot, lapsi on aloittanut ja vaihtanut päiväkotia, olen myynyt mökin.
Ehkä enemmän kuin koskaan ennen!
Uusi talo, korona, tk-eläke ja siitä työeläkkeelle, talo ulkomailla ja vuoden remppa siihen, nyt useita kk vuodessa etelässä toipumassa.
Kaikki lastenlapset kasvaneet vauvoista ja taaperoista eskarilaisiksi ja koululaisiksi
On tapahtunut paljon. Omaisia kuollut useampi, itse olen sairastunut kroonisesti, mies on irtisanottu (onneksi löysi uusia töitä), lapsella on ollut vaikeuksia.
Olisin onnellinen, jos vaihteeksi ei tapahtuisi mitään.
Paljonkin. Pitkään mun elämä kuulosti ap:n kaltaiselta, mitään ei vuosiin tapahtunut. Olin ehkä vähän masentunutkin tilanteeseen. Sitten tapahtui:
- uupumus
- muutto kauas, kaikki entinen jäi taakse
- koiran hankinta
- työpaikan vaihto
- uudet harrastukset kuoro ja teatteri, vanhat harrastukset jäi pois
- alan vaihto, opiskelen
Nyt tunnen olevani kuin uudesti syntynyt ja elämä on mielekästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli kiva ketju. Eläväisiä ihmisiä. Itse olen jo vanhusvanhus, en edes enää halua mitään suuria muutoksia. Kuitenkin vuodesta 2019 olen muuttanut kahdesti kaupunkia, pääkaupunkiseudelta aina vain pohjoisemmaksi. Samalla olen järjestellyt elämääni itselleni sopivaksi, kaikki sosiaalinen teatteri on jäänyt. Myös ulkoisesti asunnon, vaatetuksen ja elintapojen suhteen olen nyt toteuttanut omaa käsitystäni elämästä. Olen sairastunut fyysisesti hyvin vakavasti ensi kertaa elämässäni (ei syöpä), mutta parantunut. Olen ottanut ensi kertaa etäisyyttä minulle rakkaisiin sukulaisiin, joille itse en ole merkityksellinen. Minäkin olen menettänyt tärkeimmän ihmiseni. Olen saanut rentoutua ensi kertaa vuosikymmeniin, sopiva asuinympäristö auttaa seestymisessä. Olen jättänyt menneisyyden voitot ja tappiot pois mielestä.Tunnen itseni onnelliseksi pitkästä, pitkästä aikaa.
No olen:
-muuttanut avoliittoon
-saanut neljä keskenmenoa
-hankkinut uuden ammatin ja vaihtanut alaa
- asunut kolmella eri paikkakunnalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viidessä vuodessa on tapahtunut todella paljon ja ihan joka vuosi jotain mullistavaa. Nyt on kaksi vuotta ollut melko tasaista. Mun elämässä sattuu ja tapahtuu enkä edes ole tottunut sellaiseen elämään, joka olisi vuodesta toiseen samanlaista. Montaa samanlaista päivää ei vaan jaksa. Aina pitää kehitellä jotain.
Toinen lapsi, muutto maasta toiseen, uusi talo, uusi työ. Onhan tässä aika paljon muuttunut. Nyt en tiedä voiko seuraavan viiden vuoden aikana tapahtua juurikaan muutoksia. Toivon niin, sillä en tykkää jämähtäneisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-lapseni opiskeluun lähtö ja aikuistuminen omilleen muutto
-asunnon vaihto
-työpaikan vaihto eri alalle
-ekan kerran elämässä fyysisen vaivan takia saikulla (ei syöpä)
-tajuamnen et vapaana oleminen on helpompaa kuin parisuhteessa
No jaa, parit silmälasit (yhteensä 2700 euroa) ja hampaiden oikomista (yhteensä 8000 euroa) tässä on ollut. Appi 96 v kuoli, pysyvä tinnitus iski voimalla vasempaan korvaani kolme päivää uurnanlaskun jälkeen, ilmeisesti oli oireeton korona ennen ensimmäistä rokotusta. Pari oireellista koronaa, mutta rokotusten avulla ei sairaala- eikä edes lääkärireissuja. 2022 oltiin kaksi kuukautta evakossa toisessa kaupungissa putki-& muun remontin takia. Mies sai apen jälkeen perintöä ja sen avulla ostettiin tämä asunto, johon muutettiin kuukausi sitten. Siinä ne päällimmäiset vuosilta 2019-24.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikajärjestyksessä:
-Appiukko kuoli
-Ostin ensiasunnon
-Aloitin uuden harrastuksen
-Vaihdoin työpaikkaa
-Muutettiin miehen kanssa yhteen
-Hommattiin kissa
-Aloitin taas uuden harrastuksen
-Siirryin osaksi viikkoa toiseen työpaikkaan ja käytännössä vaihdoin taas kerran täysin urani suuntaa
Koulu jäi kesken melkein 5v sitten, sen jälkeen masennus, ahdistus sekä sos. tilanteiden pelko pahentuneet. Paha peliongelma kehittynyt. Taloudellinen tilanne huonontunut, pian huononee vielä lisää. Pari isovanhempaa menehtynyt. Monesta ihmisestä olen etääntynyt. Siinäpä se, hyvin menee. Sentään sama kumppani pysynyt vierellä vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän liikaakin. Yliopistosta valmistuminen, uusi parisuhde, yhteenmuutto, leikkaukseen joutuminen, työpaikan vaihtaminen x 3, kylpyhuoneremontti, koronaeristysten laukaisema sosiaalisten tilanteiden pelko, nyt parhaillaan etäsuhde kun puoliso opiskelee väliaikaisesti toisella paikkakunnalla. Viimeiset viisi vuotta olleet oikeastaan jatkuvaa muutosta, siltä ainakin tuntuu.
Sama juttu ja ainoa muutos on se, että vaihtarit jysähti oikein voimalla ja nyt tuntuu kuinka kroppa luhistuisi jotenkin vaikka liikkuu ja jumppaa.
Olisi voinut sitten jäädä tapahtumatta tämäkin.
Elintaso on pudonnut hyväpalkkaisesta työstä ja toimivasta yrityksestä, työttömäksi pelkällä työmarkkinatuella. Pandemia vei yritykseltä työt mutta ei kuluja ja niiden kulujen kattaminen vei henkilökohtaiset säästöt. On pitänyt opetella elämään nollabudjetilla ja pysymään hengissä. Opettavainen kokemus, joka valitettavasti jatkuu.
Arkielämässä ei kummempia muutoksia kuin eläkkeelle jäänti
Näyttelymenestystä tullut hyvin
Neljäs tekonivelleikkaus tulossa, edellisistä toipunut nopeasti. Tanssinut jo reilun 2 kk jälkeen
Muuttanut lapsuudenkotoa, käynyt interrailila, aloittanut kahdet opinnot, ollut seitsemässä eri työpaikassa, joista kaksi ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Olen valmistunut kandidaatiksi ja maisteriksi, saanut lapsen, ollut pörssiyhtiössä töissä, aloittanut tohtoriopinnot, lapsi on aloittanut ja vaihtanut päiväkotia, olen myynyt mökin.
Sait lapsen? Eikös se mene että lapsi saadaan yhdessä miehen kanssa?
Eli keski verto suomalaisen viisi vuotta pitää sisällä; avioero, sairastumisen syöpään, potkut, masennus, ja osa sukulaisista on kuollut.
Sitten kun tämä 5 vuotta kerrotaan vaikka 10 niin on turha ihmetellä miksi suomalaiset on niin masentuneita kun 50 vuotta pitää sisällään pelkkää surua.