Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten jotkut pystyvät olemaan vuosia yksin eron jälkeen?
03.08.2024 |
Asumuserossa keskellä avioeroprosessia ja mietin, että miten jotkut pystyvät ja jopa haluavat olla eron jälkeen vuosia sinkkuina. Ensimmäinen kesäloma yksin 30 vuoteen ja kyllä on moneen otteeseen tuntunut pitkältä ja tylsältä. Oikein odotan jo paluuta töihin.
Pitkässä suhteessa opin omat vahvuuteni ja heikkouteni. Jo ennen eroprosessia ja sen aikana olen analysoinut puolisoani ja tiedän nyt, minkälaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä toivoisin tulevalta kumppanilta ja minkälaisia en ainakaan. Vaikka päätös erosta oli helpotus ja omaa aikaa on kerrankin ollut tarpeeksi, niin aika äkkiä huomaan, että kumppani vierellä on kuitenkin se "mun juttuni".
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on paras ystäväni.
Kunpa olisi puoliso ja kunpa voisi sanoa samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikolla hetkellä voi lukea tätä ketjua:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5685371/mista-voi-kertoa-se-etta-olen-k…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen pystyy helpostikin, yksikään mies ei. Oikeasti _jokainen_ tuttu mies on eron jälkeen rakastunut about ensimmäiseen vastaantulijaan ja aloittanut uuden suhteen. Playerit, jotka eivät ole koskaan seurustelleetkaan vakavasti, ovat asia erikseen.
Minä taas tunnen enemmän suhteesta toiseen säntäilleitä naisia, kuin miehiä ja esimerkiksi isäni ei ole äidin jälkeen ketään rinnalleen huolinut, mutta en ajatellut sen pohjalta kuitenkaan hian hirveästi lähteä yleistämään.
Hieno juttu! Löysikö äitisi nopeasti uuden puolison? Tuosta tuli mieleen, että puolison kuoleman jälkeen on kyllä useampi tuttu mieskin jäänyt yksin. Mutta tosiaan, eron jälkeen ei yksikään. Ei se tietenkään mikään tieteellinen otos ole, mutta ihan silmiinpistävä ilmiö.
Ei minunkaan isäni löytänyt eron jälkeen uutta naista. Ei kuulemma edes seksiä harrastanut kenenkään kanssa.
Sitä kun on vuosia kuunnellut sitä naisen nalkutusta niin yksinolo tuntuu taivaalliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella moni meistä sinkkunaisista on sinkkuja, koska edellinen/edelliset parisuhteet olivat niin raskaita kokemuksia. Kontrollointia (kyllä, mm. siitä tv:n katsomisesta, ajan käytöstä, kaikesta menemisestä, sekä syömisestä ja jopa pukeutumisesta), vähättelyä (naisen ammatti ei ole mitään, koulutus ihan turha ja palkkakin p'ska), nälvimistä (et osaa mitään, et ole edes nätti, olet lihava, sun koko sukus on tyhmiä), runsasta alkoholin käyttöä ja sitten väkivaltaa tai sillä uhkailua. Mitään ei olla halukkaita tekemään yhdessä perheenä, koetaan että lasten asiat ovat yhtä kuin äidin hoidettavat asiat ja sängyssä kiinnostaa vain oma nautinto.
En ole koskaan ollut niin yksinäinen kuin parisuhteessa, jossa olen ollut kuin ilmaa. Sinkkuna olen onnellinen, hyvällä tuulella ja vapaa menemään ja tekemään mitä itse haluan. Kun lapsetkin ovat jo aikuisia, ehdin harrastaa ja lukea kirjoja, neuloa ja ommella, katsoa elokuvia ja maata ammeessa vaikka tunnin. Kukaan ei valita siitä mitä syön tai olen syömättä, miten pukeudun ja miten paljon tai vähän teen töitä. Kukaan ei kritisoi automakuani tai tietämystäni niistä. Minun ei tarvitse pelätä nukkumaan mennessäni, että humalainen mies herättää minut yöllä tyydyttääkseen itsensä kovakouraisesti. En usko koskaan seurustelevani enää
Naisena vapaus on ykkösasia. Hienoa asua länsimaissa, missä nainen saa olla sinkku. Ja kukaan ei kontrolloi menemisiä ja tulemisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mikset saa parisuhdetta kuitenkaan? Onhan se vähän surullista paikata hellän kosketuksen puutetta hierojalla."
Olipas typerästi sanottu. Kapeakatseinen, itsekäs, sivistymätön. Karu totuus on se, että kaikki eivät halua parisuhdetta, koska he viihtyvät sinkkuna. Kaikki eivät kaipaa hellää kosketusta (seurustelukumppanin, avopuolison tai aviopuolison kosketus) koska he ovat erityisherkkiä. Kosketus ällöttää, kuvottaa tai oksettaa. Hieronta tuntuu hyvältä, koska se on lihashuoltoa. Ei mitään tunnepitoista lääppimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella moni meistä sinkkunaisista on sinkkuja, koska edellinen/edelliset parisuhteet olivat niin raskaita kokemuksia. Kontrollointia (kyllä, mm. siitä tv:n katsomisesta, ajan käytöstä, kaikesta menemisestä, sekä syömisestä ja jopa pukeutumisesta), vähättelyä (naisen ammatti ei ole mitään, koulutus ihan turha ja palkkakin p'ska), nälvimistä (et osaa mitään, et ole edes nätti, olet lihava, sun koko sukus on tyhmiä), runsasta alkoholin käyttöä ja sitten väkivaltaa tai sillä uhkailua. Mitään ei olla halukkaita tekemään yhdessä perheenä, koetaan että lasten asiat ovat yhtä kuin äidin hoidettavat asiat ja sängyssä kiinnostaa vain oma nautinto.
En ole koskaan ollut niin yksinäinen kuin parisuhteessa, jossa olen ollut kuin ilmaa. Sinkkuna olen onnellinen, hyvällä tuulella ja vapaa menemään ja tekemään mitä itse haluan. Kun lapsetkin ovat jo aikuisia, ehdin harrastaa ja lukea kirjoja, neuloa ja ommella, katsoa elokuvia ja maata ammeessa vaikka tunnin. Kukaan ei valita siitä mitä syön tai olen syömättä, miten pukeudun ja miten paljon tai vähän teen töitä. Kukaan ei kritisoi automakuani tai tietämystäni niistä. Minun ei tarvitse pelätä nukkumaan mennessäni, että humalainen mies herättää minut yöllä tyydyttääkseen itsensä kovakouraisesti. En usko koskaan seurustelevani enää
Tämä.
15 avioliittovuoden ja sen päätyttyä miehen jättäessä salarakkaan takia, nautin yksinolosta. Yksinolo on itseasiassa luksusta. En tarvitse ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh heh. No mitä vaihtoehtoja tähän on ? Pakottaa joku parisuhteeseen vai miten ajattelit ? Ei taida olla luvallista .
Pitkä avioliitto päättyi miehen pettämiseen.
Nyt kun kävelen tuolla Prismoissa ja Cittareissa ym. ja katselen noita pareja, niin tunnen aivan mieletöntä helpotusta, että olen halunnut pysyä sinkkuna. Nautin tästä itsemääräämisoikeudestani ja minusta on tullut erittäin mukavuudenhaluinen. Kaupasta voin ostaa just mitä mieli tekee eikä tarvi toisen mielitekoja edes miettiä.
Voin mennä ja tulla mieleni mukaan, en ole tilivelvollinen kenellekkään, asunnossani saan tehdä tai olla tekemättä tasan sitä mitä haluan, kukaan ei valita, urputa, mökötä tai muuta sellaista. Ei kädenvääntöä mistään, ei huolia, ei pettämisepäilyjä. Ehkäpä parasta on se sellainen tietty vapaudentunne ja kepeys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa, kuinka jengi ei osaa masturboida vaan pitää toisia ihmisiä masturbointivälineinä. Tämä siis näihin seksin takia äkkiä uuteen suhteeseen - kommentteihin.
Ei mulle ainakaan itsetyydytys ja seksi toisen ihmisen kanssa vastaa ollenkaan samaan tarpeeseen. En tajua ihmisiä, jotka tämmöistä aina ehdottaa.
AP, siinä yksin ollessa ehtii analysoimaan itseään. Samalla saa välimatkaa edelliseen suhteeseen, mikä auttaa näkemään paremmin mikä meni vikaan. Pelkkä puolison analysoiminen ei riitä, jos haluaa oppia omista virheistään ja kehittyä ihmisenä.
Kahdeksan vuotta sinkkuna eron jälkeen ja näin mennään loppuun asti. Pari vuotta oli seksisuhde, mutta lopetin senkin, kun ei seksi kiinnosta enää. Jäätiin kuitenkin kavereiksi ja joskus soitellaan kuulumisia, mutta ei enää tavata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netistä luin, että suurin osa eronneista pääsee toisesta yli 3 kk:ssa. Itsellä meni 3 vuotta, että edes pystyin katomaan muita miehiä. 5 vuoden parisuhde siis päättyi
Kun on kärsinyt tarpeeksi kauan esim. 20 vuotta, niin toisesta pääsee yli 3 tunnissa.
Nimim. Kokemusta on.
Minä käsittelin asiat jo ennen eroa ja ero oli vaan suuri helpotus eikä asiaa tarvinnut käsitellä enää.
Alue: Aihe vapaa
Niin ne ihmiset vain ovat erilaisia. Joillekin sopii paremmin se yksinolo ja omat sävelet, tähän ryhmään kuulun itsekin. Tuskin aion enää koskaan aloittaa parisuhdetta. Toki en koe kaipaavani läheisyyttä ja muutenkin ehkä keskivertoa enemmän tunnekylmä ihminen. M41