Miten jotkut pystyvät olemaan vuosia yksin eron jälkeen?
Asumuserossa keskellä avioeroprosessia ja mietin, että miten jotkut pystyvät ja jopa haluavat olla eron jälkeen vuosia sinkkuina. Ensimmäinen kesäloma yksin 30 vuoteen ja kyllä on moneen otteeseen tuntunut pitkältä ja tylsältä. Oikein odotan jo paluuta töihin.
Pitkässä suhteessa opin omat vahvuuteni ja heikkouteni. Jo ennen eroprosessia ja sen aikana olen analysoinut puolisoani ja tiedän nyt, minkälaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä toivoisin tulevalta kumppanilta ja minkälaisia en ainakaan. Vaikka päätös erosta oli helpotus ja omaa aikaa on kerrankin ollut tarpeeksi, niin aika äkkiä huomaan, että kumppani vierellä on kuitenkin se "mun juttuni".
Kommentit (204)
Ex-mieheni jätti minut yhteisen 28 vuoden jälkeen, enkä ensin kyllä meinannut osaa olla mitenkään päin, lopulta kuitenkin aloin pärjäämään yksin / siis nauttimaan hiljaisuudesta jne. No, miestä en etsinyt, mutta sellainen minulle hyvä tuli vastaan 10 kuukautta eron jälkeen täysin odottamatta. Yhdessä ollaan nyt kohta 1,5 vuotta ollut. Itse nautin siitä, että on omat kodit ja eri kaupunkikin, vietämme todella paljon aikaa yhdessä, mutta kuitenkin on myös se oma paikka olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut sinkku yli 5 vuotta. Nautin vapaudestani ja harmoniasta kotona (ei riitoja, sotkua, kuorsausta). Joskus mietin, että olisikohan jossain mukava mies, mutta sitten av:llä lukee näitä "puoliso ei tee kotitöitä", "puoliso haukkuu ja nolaa" tai "puoliso vaatii että käytän pitsialusvaatteita joista tulee kivuliaita hiertymiä" jne niin totean, että ah kun on ihanaa olla sinkku!
Miehet haluavat seksiä ja kodinhoitoa (+sairaanhoito kipeänä), that's it. Rakkaudella ei ole siinä mitään tekemistä eikä henkilölläkään, kunhan on sopiva ja tarpeeksi ok ulkonäkö että seisoo. Ei kiitos, kieltäydyn ko. roolista.
Tämä oli tähänastisista kuvauksista ehkä osuvin. Kiitos kun sanoitit minunkin puolestani!
t. N44, sinkkuna 4 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Erosta muutama vuosi eikä ole sellaista miestä tarjolla, jonka kanssa parisuhteeseen haluaisin. En kyllä ole etsinytkään, kun en ketään tarvitse, jos joku osuu kohdalleen niin mahtava juttu, mutta en hengitystä pidättele. Rima on korkealla (eikä se rima ole mikään tulotaso yms. vaan tunnerima).
Rimasi taitaa olla 185cm? :)
Eli siis tarkennus, että ryhdyin parisuhteeseen vasta nelikymppisenä.
Sinkkuus oli parempaa elämää, parisuhteessa jotenkin stressaannun ja hukkaan itseni.