Miten sanoo miehelle et haluan erota? Auttakaa kiitos.
Pyydän älkää ristiinnaulitko minua, olen nyt jo todella loppu ja elämä on muuten vain ollut haastellinen. Uskallan nyt kuitenkin avautua.
3 vuoden jälkeen tajusin että kotona mulla on miesvauva. Olen hirveästi saanut sietää ja nyt olen 6kk aikana todenteolla miettinyt eroa.
Olen naisena hirvittään rento, kiltti, annan hänelle tosi paljon tilaa. Mut nyt riittää.
Tässä syyt
-henkinen väkivalta, kärsimättömyys ja impulsiivisuus
- ei osaa huolehtia ittestään ellei mä hoidan hänet
- hän on työnarkomaani ma- su
- hän ei ole näyttänyt minulle minkäänäköistä tahtoa saada tämä talo ja piha valmiiksi
- hänelle oma perhe/suku, asiakkaat ja kaverit menevät aina mun edellä ja heidän projektit
- viikonlopuksi kun hyvin harvoin sovitaan jotain niin menee siihen että hän yhtäkkiä menee hoitaa edellä maininttujen ihmisten asiat tai hengaillut.
Mul on pitkään ollut hirvittävän pahaa oloa kun jään täysin yksin asioiden kanssa. Hän kovasti haluu lasta mun kaa. Kerran jo keskeytin raskautta.
Miten sanon hänelle et haluun erota? Mä en jaksa enää olla yksin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Ei hätää. Ne tatuoinnit joita sinulla on, ovat arvokkaampia kuin mikään omaisuus!
YYYHYYY MIES ON ILKEÄ JA HALUUN ERON MUTTEN HALUU OLLA YKSIN YYYHYY😩
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Sittenhän tilanne on siltä osin helppo. Ala etsimään asuntoa, ja säästämään rahaa. Jos olet työtön, asunnon ei tarvitse olla samalla paikkakunnalla kuin nyt asut.
Älä tee asiasta ongelmaa. Jos olette avoliitossa, homma sujuu helposti. Ketää tavarasi, hanki asunto ja lähde. Et ole tilivelvollinen miehelle eikä sinun tarvitse selitellä mitään. Sinulla on hyvä elämä edessäsi, älä tuhlaa yhtään kuukautta huonossa suhteessa.
No minä ainakin sanoin että haen eroa. Eksä ei halunnut, hain yksin. Shokki se hänelle oli kun sen oikeasti tein, luuli että pelottelen. No, tässä sitä nyt ollaan - vapaana sinkkuna! :)
Miehelle se on hyvin usein vaikea paikka. He kun tyytyvät huonompaankin yhteiseloon jos ei ihan mahdotonta ole. Tiedän tosin hyvin läheltä yhden joka kesti henkistä ja fyysistä väkivaltaa 16 vuotta. Siis mies. Heille se vaikeampaa on.
Vierailija kirjoitti:
Erosin samanlaisesta miehestä. Emme todellakaan olleet hänen perheensä 20 vuoden jälkeenkään lasten kanssa.
En sanonut mitään. Keräsin rahaa kasaan ja vaan sitten läksin, kun oli tarpeeksi, kaikki tarvittavat paperit ja muut siirretty turvaan (hän kyllä hävitti mm. toisen maan kansalaistodistukseni). Kaikki oli valmisteltu ja sitten vain loppu. Ero oli niin ruma kuin se voi tuollaisen ihmisen kanssa olla ja muutama yllätyskin tuli.
Elämä tuntuu paljon paremmalta. Kun tulee mieli, että kukas minua auttaa tai huolehtii jos jotain sattuu, niin muistan, että ei minulla ollut auttajaa ja apua aikaisemminkaan. Avioliiton ja lastenkasvatuksen sain huolehtia ihan itse.
MInun eroani jarrutti juuri tuo asia, että täysin harhaisesti luulin, että mieshestä olisi jotain turvaa ja hän auttaisi. Hän oli ilkeydellään manipuloinut minut uskomaan noin. Kun aloin lopulta oikein miettimään, niin se auttajahan olin aina minä. Tein kaiket päivät asioita miehen elämän helpottamiseksi ja lainasin jopa rahaa kun hän uhkaili. Ei hänestä ole ollut minulle ikinä mitään apua. Autoanikin hän yritti pelkästään sabotoida, joka on kuin piinavasta trilleristä. Luulo siitä kun on joku ja että hän auttaisi, ei ole aina todellisuutta.
Sinulla on internet. (Tiedän, koska käymme tätä keskustelua internetissä.) Laita googleen hakusanaksi "vuokra-asunto", ja alue tai paikkakunta, joka olisi sinulle mahdollinen asuinpaikka omasta mielestäsi. Sieltä sitten etsimään tarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies tulee olemaan suunnattoman onnellinen kun pääsee sinusta eroon. Toivottavasti sinulla on rahaa pieneen yksiöön?
Kui?
"Meidän suhteemme on ollut monimutkainen ja vaikea jo pitkään, ja olen miettinyt tätä asiaa todella paljon. Haluan olla rehellinen sinulle ja kertoa, että olen tullut siihen tulokseen, että meidän on aika erota. Tämä päätös ei ole helppo, mutta uskon, että se on paras ratkaisu meille molemmille.
Ensinnäkin, olen kokenut henkistä väkivaltaa ja kärsimättömyyttä, mikä on vaikuttanut hyvinvointiini merkittävästi. Lisäksi olen huomannut, että sinun impulsiivisuutesi ja kyvyttömyytesi huolehtia itsestäsi ilman, että minä olen jatkuvasti vastuussa siitä, ovat aiheuttaneet minulle suurta stressiä.
Työnarkomaniasi ja jatkuva omien projektiesi priorisointi perheen ja suhteemme sijaan ovat myös olleet todella raskaita. Talon ja pihan hoitaminen, sekä se, että perheesi, ystäväsi ja asiakkaasi näyttävät olevan aina tärkeämpiä kuin yhteinen aikamme, ovat saaneet minut tuntemaan itseni yksinäiseksi ja väheksytyksi.
Olen myös kokenut suurta surua siitä, että kun kerran keskeytin raskauden, tilanne ei ole muuttunut, ja kaipaan tukea, jota en ole saanut. Tämän vuoksi koen, että meidän on parasta mennä eri teille."
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Olet siis velkah.. tissä. Luottotiedoton.
Kerro miehelle, että haluat puhua ja et jatka enää nykyistä elämää , vaan haluat miehen jolle koti ja perhe on elämässä korkeimmalla tärkeysjärjestyksessä. Sano että teidän on parempi erota. Miehellesi sopisi nainen joka viihtyy yksin kotona odotellen, sinä et sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
"Meidän suhteemme on ollut monimutkainen ja vaikea jo pitkään, ja olen miettinyt tätä asiaa todella paljon. Haluan olla rehellinen sinulle ja kertoa, että olen tullut siihen tulokseen, että meidän on aika erota. Tämä päätös ei ole helppo, mutta uskon, että se on paras ratkaisu meille molemmille.
Ensinnäkin, olen kokenut henkistä väkivaltaa ja kärsimättömyyttä, mikä on vaikuttanut hyvinvointiini merkittävästi. Lisäksi olen huomannut, että sinun impulsiivisuutesi ja kyvyttömyytesi huolehtia itsestäsi ilman, että minä olen jatkuvasti vastuussa siitä, ovat aiheuttaneet minulle suurta stressiä.
Työnarkomaniasi ja jatkuva omien projektiesi priorisointi perheen ja suhteemme sijaan ovat myös olleet todella raskaita. Talon ja pihan hoitaminen, sekä se, että perheesi, ystäväsi ja asiakkaasi näyttävät olevan aina tärkeämpiä kuin yhteinen aikamme, ovat saaneet minut tuntemaan itseni yksinäiseksi ja väheksytyksi.
Olen my
Kiitos
Vierailija kirjoitti:
Kerrot nuo asiat hänelle mitä olet kirjoittanut ja sano hänelle että et halua jatkaa tälläistä, tää on loppu nyt.
Ei todellakaan mitään kertomisia väkivaltaiselle ihmiselle! Sanot vain, että tämä oli nyt tässä - niin tein omassa suhteessani. Sitä ennen kannattaa varmistaa oma turvallisuus ja olla valmis poistumaan tai jo poistunut miehen läheisyydestä (kamat valmiina, paikka mihin mennä jne). Ero on väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki.
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Sitten lähtö on helppoa, tavarat ikeakassiin ja menoksi. Muuta vaikka ystävän sohvalle, jos et heti saa vuokrakämppää. Paras kuitenkin etsiä sellainen jo ennen eroilmoitusta. Kyllä sä pärjäät, vaikka pelottaisikin, joskus muistat vielä kuinka rohkea olit kun lähdit. Tsemppiä <3
Jos noista aloituksen asioista on pidetty "kehityskeskusteluja" ja meno ei ole muuttunut, niin sittenhän se ei ole kuin kertoa, että näistä syistä johtuen suhde on sulle liian raskas.
Jos noista ei ole puhuttu, niin sitten ei muuta kuin suu auki ja suhdetta parantamaan. Sen jälkeen sitten uusia tuulia jos mikään ei muutu.
Jos mies on väkivaltainen niin järjestä ensin asunto tai paikka mihin voit mennä ja joku hakemaan sinut ja tavarat. Kerro vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Jos noista aloituksen asioista on pidetty "kehityskeskusteluja" ja meno ei ole muuttunut, niin sittenhän se ei ole kuin kertoa, että näistä syistä johtuen suhde on sulle liian raskas.
Jos noista ei ole puhuttu, niin sitten ei muuta kuin suu auki ja suhdetta parantamaan. Sen jälkeen sitten uusia tuulia jos mikään ei muutu.
Kahden henkisesti väkivaltaisen suhteen pohjalta olen eri mieltä. Ei mitään kehittämistä ja parantamista vaan ero. Aloitteen parantamiseen tulisi tulla sataprosenttisesti siltä väkivaltaiselta osapuolelta ilman pyytämistä, että olisi edes teoreettinen mahdollisuus sille, että väkivalta poistuisi. Narsismi, joka on usein henkisen väkivallan taustalla, on persoonallisuushäiriö. Siitä ei siis parannuta samalla tavalla kuin vaikka masennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin samanlaisesta miehestä. Emme todellakaan olleet hänen perheensä 20 vuoden jälkeenkään lasten kanssa.
En sanonut mitään. Keräsin rahaa kasaan ja vaan sitten läksin, kun oli tarpeeksi, kaikki tarvittavat paperit ja muut siirretty turvaan (hän kyllä hävitti mm. toisen maan kansalaistodistukseni). Kaikki oli valmisteltu ja sitten vain loppu. Ero oli niin ruma kuin se voi tuollaisen ihmisen kanssa olla ja muutama yllätyskin tuli.
Elämä tuntuu paljon paremmalta. Kun tulee mieli, että kukas minua auttaa tai huolehtii jos jotain sattuu, niin muistan, että ei minulla ollut auttajaa ja apua aikaisemminkaan. Avioliiton ja lastenkasvatuksen sain huolehtia ihan itse.
MInun eroani jarrutti juuri tuo asia, että täysin harhaisesti luulin, että mieshestä olisi jotain turvaa ja hän auttaisi. Hän oli ilkeydellään manipuloinut minut us
Olet harhainen. Hyvä että tunnustit.
Jos olet täysin pennitön ja työtön ja omaisuutesi mahtuu IKEA-kassiin, niin olisiko sun mahdollista mennä sun lapsuudenkotiin takaisin asumaan ja sieltä rauhassa sitten etsimään netistä jotain vuokraluukkua ja rauhassa täyttelet asumistukihakemukset sun muut. Siellä voisit olla aika turvassakin.
Jos sulla ei ole vanhempia enää elossa tai heille ei missään tapauksessa voi mennä väliaikaisesti, niin onko sulla ketään ystävää, jonka luo voisit mennä väliaikaisesti?
Ja nyt sitten alat säästämään joka ikisen pennin, jonka vain voit. Ostat vain ihan pakollisen (ruoka, vessapaperi, hygieniatuotteet). Aloita säästäminen jo tänään. Jokainen säästetty pennonen auttaa sua.
Sun täytyy olla varma erohalustasi ja sitten vain oikeasti lähdet, etkä jää nyhväämään miehen taloon sillä verukkeella, että olet pennitön. Kuten monet ovat sanoneet, niin hengestäkin siinä voi sitten päästä.
Sanot: haluan erota, koska.