Miten sanoo miehelle et haluan erota? Auttakaa kiitos.
Pyydän älkää ristiinnaulitko minua, olen nyt jo todella loppu ja elämä on muuten vain ollut haastellinen. Uskallan nyt kuitenkin avautua.
3 vuoden jälkeen tajusin että kotona mulla on miesvauva. Olen hirveästi saanut sietää ja nyt olen 6kk aikana todenteolla miettinyt eroa.
Olen naisena hirvittään rento, kiltti, annan hänelle tosi paljon tilaa. Mut nyt riittää.
Tässä syyt
-henkinen väkivalta, kärsimättömyys ja impulsiivisuus
- ei osaa huolehtia ittestään ellei mä hoidan hänet
- hän on työnarkomaani ma- su
- hän ei ole näyttänyt minulle minkäänäköistä tahtoa saada tämä talo ja piha valmiiksi
- hänelle oma perhe/suku, asiakkaat ja kaverit menevät aina mun edellä ja heidän projektit
- viikonlopuksi kun hyvin harvoin sovitaan jotain niin menee siihen että hän yhtäkkiä menee hoitaa edellä maininttujen ihmisten asiat tai hengaillut.
Mul on pitkään ollut hirvittävän pahaa oloa kun jään täysin yksin asioiden kanssa. Hän kovasti haluu lasta mun kaa. Kerran jo keskeytin raskautta.
Miten sanon hänelle et haluun erota? Mä en jaksa enää olla yksin.
Kommentit (94)
UIKUTI UIKUTI, senkun lähet jos luulet omillas pärjäävän.
Käytät sanoja, Aino, ja jatkossa teet parempia provoja.
Älä sano kasvokkain. Koska toinen on impulsiivinen ja henkisesti väkivaltainen, kuten sanoit. Etsi oma uusi asunto, salaa tietosi, sitten ero on siinä ja ilmoita kauempaa, perustele. Sukulaisesi voisi auttaa muutosssa tai firma. Jos asunto on sun, voit silti muuttaa toiseen ja sitten mies etsii oman. Jos et voi muuttaa, kaipa se pitäisi ilmaista niin että oot turvassa koko ajan (miten?), mutta toinen ei ehkä usko että on erottu ja jatkaa siinä asumista - ellei hyväksy eron tulleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos kysyn teiltä vielä? Onks noi hyviä syitä erota?
Sanoit jo että haluat erota ja se on oikein hyvä syy erota.
Kenen elämää sä oikein elät? Vai olitko sä sittenkin tarinaa kyhäämässä?
Hmm...itse kertomisessa en osaa auttaa, mutta haluan tsempata vähän. Sulla on monen monta vuotta vielä edessä, ja se on todella hyvä, että haluat viettää ne onnellisena. Älä tuhlaa sun elämää nyt, vaan tee se päätös ja kerro sille.
Sä pärjäät kyllä omillasi, taloudellisesti ja muutenkin. Lupaan että sulle tulee hyviä ja huonoja hetkiä. Mutta nyt sun täytyy nauttia elämästä. Tuntisinpa sut oikeessa elämässä, vaikutat niin upeelta ihmiseltä. Pystyn nyt olemaan sun tukena vaan netin kautta, mutta tuen sua mun koko sydämestä.
Hyvää jatkoa, ja hyvästi huonolle suhteelle. Rakastan sua ja toivon sulle kaikkea hyvää.
Tsemppiä elämään, sä selviät paremmin ku hyvin <3
Nuo ovat oikein hyviä syitä eroon. Pelkästään se riittää, ettei enää halua olla yhdessä.
Kuulostaa että mies voi ryhtyä väkivaltaiseksi erotessa, joten kannattaa hankkia ensin asunto ja muuttaa sinne esim miehen ollessa töissä ja sitten ilmoittaa erosta sieltä käsin. Älä enää tapaa miestä kertaakaan kahdenkesken, jos pelkäät häntä.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että haluan erota. Kun päätös on tehty niin ei ole syytä perustella, siloitella ajatuksia, pyydellä anteeksi ym. Riittää se, että sanoo "haluan erota". Tietysti kannattaisi jo asuntoa etsiä ja järjestellä asioita. Voi tulla ikävä ilmapiiri ilmoituksen jälkeen.
Mies on voinut ajatella ihan samaa, mutta ei ole uskaltanut sanoa, koska ei halua nähdä mahdollista kohtausta tavaroiden heittelemisineen, itsemurhauhkauksineen jne. Sanot vain rohkeasti. Tai voithan hakea eroa ja uusit hakemuksen puolen vuoden päästä, niin asia on sillä selvä.
Erosin samanlaisesta miehestä. Emme todellakaan olleet hänen perheensä 20 vuoden jälkeenkään lasten kanssa.
En sanonut mitään. Keräsin rahaa kasaan ja vaan sitten läksin, kun oli tarpeeksi, kaikki tarvittavat paperit ja muut siirretty turvaan (hän kyllä hävitti mm. toisen maan kansalaistodistukseni). Kaikki oli valmisteltu ja sitten vain loppu. Ero oli niin ruma kuin se voi tuollaisen ihmisen kanssa olla ja muutama yllätyskin tuli.
Elämä tuntuu paljon paremmalta. Kun tulee mieli, että kukas minua auttaa tai huolehtii jos jotain sattuu, niin muistan, että ei minulla ollut auttajaa ja apua aikaisemminkaan. Avioliiton ja lastenkasvatuksen sain huolehtia ihan itse.
Oletteko avioliitossa? -> avioerohakemus netissä.
Onko omistusasunto? Kumman? Vai yhteinen?
Jos sinulla ei ole asuntoon omistusosuutta, sinun on helppo lähteä. Etsi itsellesi vuokra-asunto. Sen ei tarvitse olla loppuelämän unelmakoti, vaan väliaikainen asunto. Sen ei tarvitse myöskään olla heti täydellisesti sisustettu. Aika vähällä pääsee alkuun.
Sitten vain ilmoitus kumppanille, että olet muuttamassa. Toisaalta, jos hän on väkivaltaisuuteen taipuvainen, voi olla parempi ilmoittaa vasta, kun kaikki on jo valmista. Ja tavaroita pakkaamaan. Jos tilanne on niin paha, että joudut pakenemaan suhteesta, ota vain henkilökohtaiset tavarasi mukaan.
Mies tulee olemaan suunnattoman onnellinen kun pääsee sinusta eroon. Toivottavasti sinulla on rahaa pieneen yksiöön?
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen on haastavaa. Ei ole varaa asua oikein missään kun työelämäkin on mikä on.
Miehellä on taas verkostot ja rahat kunnossa. Mul ei oikein oo suhteita ja pienet säästöt.
Olet lapseton aikuinen nainen joten voit muuttaa työn perässä minne vaan. Työ lisää hyvinvointia ja turvaa taloutesi. Tee se ja pian.
Hehehe! Elämme vuotta 2024 ja Suomessa on 300 000 työtöntä ja luku kasvaa!
Siksikö kysyt sitä täällä, että saat sanoa että ne käski.
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Aivan. Kuten suurin osa suhteessa olevista naisista.
Osaatko puhua ääneen?
Haluan erota.
Ei se sen kummempaa ole, kokeile vaikkapa jos rohkenet.
Avoliitossa ollaan.
Mies ei oo koskaan ollut fyysisesti väkivaltainen. Impulsiivisuudella tarkoitin et tekee ihan mitä lystää. Mua ja yhteiset asiat ignooraa täysin.
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen talossa. En omista mitään.
Kai sulla ne tavalliset muumimukit, Sheinin mekot ja pari Swarowskin kristallikorua sentään on?
Olet lapseton aikuinen nainen joten voit muuttaa työn perässä minne vaan. Työ lisää hyvinvointia ja turvaa taloutesi. Tee se ja pian.