Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakko irtisanoutua, kun ekaluokkalaiselle ei aamu- tai iltapäivähoitopaikkaa
31.07.2024 |
Ainoa lapsi aloittamassa nyt koulun ja kunnassa niin surkea tilanne, että täällä ei ollenkaan järjestetä aamupäivähoitoa ja iltapäivähoitoonkaan ei riitä paikkoja edes kaikille ekaluokkaisille.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Kohta pakko lopettaa vakituinen työsuhde ja jäädä lapsen kanssa kotiin? Ensin neljän kk karenssille ja sitten työttömäksi työnhakijaksi ja vetkutella työtarjouksista, että saa ansiosidonnaista?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun täällä joku kirjoittaa, miten vanhemmuuden vaatimukset ovat nykyään ihan eri luokkaa kuin ennen, alkaa solvaaminen.
Kun oikeasti ennen jo eskarilaisen saattoi ihan hyvä vanhempi jättää omilleen työpäivien ajaksi, niin nykyään MLL ohjeistaa, että vasta 12-vuotiaan voi lyhyiksi ajoiksi jättää ilman aikuista.
Ja kaikki muut vaatimukset on samaa tasoa.
Ohjeistaako tosiaan näin? Olen sitä ihmetellytkin vuosien varrella, miten joissain maissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin. Ollaanko meillä sittenkin menossa siihen suuntaan? Ei minusta ollenkaan huono. Lapset jätetään liikaa pärjäämään yksin. Lasten ja nuorten mt-ongelmat kertoo kyllä karua kuvaa siitä, miten hyvin meidän tapa jättää lapset omilleen on toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lasten isät voisivat auttaa? Ei kai tuollaisten asioiden järjestäminen ole yksin äidin vastuulla?
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten isät voisivat auttaa? Ei kai tuollaisten asioiden järjestäminen ole yksin äidin vastuulla?
No jos etäisä sanoo ettei järjestä, niin ei siinä ole mitään tehtävissä. Etällä ei ole muuta velvollisuutta lain edessä lastensa suhteen, kuin elareiden maksu. Ei oo pakko ottaa luokse, hoitaa lapsen asioita tai järjestää työaikojaan.
t. Se opiskelemaan lähtenyt äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun täällä joku kirjoittaa, miten vanhemmuuden vaatimukset ovat nykyään ihan eri luokkaa kuin ennen, alkaa solvaaminen.
Kun oikeasti ennen jo eskarilaisen saattoi ihan hyvä vanhempi jättää omilleen työpäivien ajaksi, niin nykyään MLL ohjeistaa, että vasta 12-vuotiaan voi lyhyiksi ajoiksi jättää ilman aikuista.
Ja kaikki muut vaatimukset on samaa tasoa.
Ohjeistaako tosiaan näin? Olen sitä ihmetellytkin vuosien varrella, miten joissain maissa alle 12-vuotiasta ei saa jättää yksin. Ollaanko meillä sittenkin menossa siihen suuntaan? Ei minusta ollenkaan huono. Lapset jätetään liikaa pärjäämään yksin. Lasten ja nuorten mt-ongelmat kertoo kyllä karua kuvaa siitä, miten hyvin meidän tapa jättää lapset omilleen on toiminut.
Miten selität sen, että entisajan avainkaulalapsilla niitä ei ollut enempää kuin nykyisin? Silloin todellakin saattoi 12-vuotias olla pienempien lasten hoitajana niin kuin oli serkkuni silloin, kun äitini oli synnyttämässä kolmatta lastaan. Toki mummo asui samassa pihapiirissä, mutta hänestä oli enemmän haittaa kuin hyötyä eikä koko kylässä ollut kuin yksi puhelin.
Jos lapsi on normaali, hän kyllä selviytyy itse kouluunlähdöstä ja -paluusta. Asenna kotiisi vaikka webbikamera, jonka kautta voit seurata mitä se pikkupiltti puuhaa. Laki ei määrää mitään ikärajoja, suositukset on vaan suosituksia, ei mitään velvoittavia toimenpiteitä.
Olin totaaliyh. Tein pojalle aina aamupalan jääkaappiin odottamaan. Heräsi omatoimisesti, söi omatoimisesti, lähti kouluun omatoimisesti ja kuvitella, löysi jopa kotiin aina koulun jälkeen omatoimisesti. Hänestä kasvoi ihan normaali ja reipas veromaksaja, on siis nyt itsekin työelämässä.
En edes harkinnut jäädä työttömäksi normielämän takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kunnassanne ole perhepäivähoitajia, jotka ottaisivat myös ekaluokkalaisia aamu- ja / tai iltapäivähoitoon? Se maksaa, totta kai, mutta mikäs täällä olisi ilmaista. Otapa selvää!
Alue: Aihe vapaa
Vain hyvin pienituloiset saivat 1950-60 -luvuilla päivähoitoa julkiselta. Jos puoliso oli keskipalkkainen pikkuvirkamies, tulot olivat jo liian suuret. Mutta ei ollut myöskään varaa yksityiseen hoitajaan.
Niinpä myös Suomessa 1950-60 luvuilla kotiäitiys, kotirouvuus, oli hyvin tavallista. Sitä pidettiin naisen työnä (ihan yhtä arvostettavana kuin palkkatyö) ja siihen kannustettiin. Oli emäntäkoulut ja muut. Moni meistä palstakirjoittajista on kasvanut 1970-luvulla tai sen jälkeen, kun tilanne alkoi vasta muuttumaan. Mutta ei siitä niin kauan ole, kun kotiäidit oli hyvin tavallisia. Kun ei päivähoitoa ollut!
Suomi oli myös agraariyhteiskunta, maalla oli tavallista että molemmat vanhemmat olivat kotona. Ihan täyttä soopaa puhua, että "sukupolvien ajan koulunaloittaja oli yksin kotona". Missä todellisuudessa? Millaisessa perheessä?? Ensinnäkin sisarusparvet olivat isoja, yhden lapsen perheet tosi harvinaisia. Joku niitä pikkusisaruksia hoiti kotona, kun ei päivähoitoa ollut.
Tässä kotiäideistä vs työssäkäyvistä vaimoista:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/URN_NBN_fi_jyu-2010…