Pakko irtisanoutua, kun ekaluokkalaiselle ei aamu- tai iltapäivähoitopaikkaa
Ainoa lapsi aloittamassa nyt koulun ja kunnassa niin surkea tilanne, että täällä ei ollenkaan järjestetä aamupäivähoitoa ja iltapäivähoitoonkaan ei riitä paikkoja edes kaikille ekaluokkaisille.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Kohta pakko lopettaa vakituinen työsuhde ja jäädä lapsen kanssa kotiin? Ensin neljän kk karenssille ja sitten työttömäksi työnhakijaksi ja vetkutella työtarjouksista, että saa ansiosidonnaista?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/osittainen-hoitoraha
minä tein lyhennettyä työaikaa tuon pari ensimmäistä vuotta , sitten lapsi alkoi pärjäämään kotona yksinkin ,
Tuo raha on kyllä yks haista paska, saat käytännössä vessapaperin ostettua.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle avain kaulaan ja opetetaan pärjäämään yksin kotona. Näin mekin teimme 80-luvulla, muuta vaihtoehtoa ei ollut.
Olisi silloinkin voinut palkata apua ja moni niin tekikin. Tyypillisesti perhepäivähoitajat (joita silloin oli paljon) auttoivat. Aamulla ja iltapäivällä.
https://www.kela.fi/osittainen-hoitoraha
minä tein lyhennettyä työaikaa tuon pari ensimmäistä vuotta , sitten lapsi alkoi pärjäämään kotona yksinkin ,
https://tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/perhevapaat/osittaine…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avainkaulalapsuuteen ei kuole. Kasarilla oli enemmänkin standardi kuin poikkeus.
Nykyään siitä tulee lastensuojeluilmoitus. Meillä kävi kyttäämässä lasu pari vuotta ja koittivat keksiä mikä vika minussa on ja kun ei muuta keksineet niin sanoivat, että lapseni joutuu olemaan iltaisin liian pitkään yksin. Tilanne oli siis se, että menin omaan huoneeseeni yhdeksän jälkeen ja olin siellä puoli tuntia ennen kuin kävin käskemässä lapsen hammaspesulle ja unille. Makuuhuoneemme on vierekkäin ja hän oli kirjaimellisesti seinän takana josta vielä kuului kaikki läpi.Tämä oli sossusta liian pitkä aika omissa oloissaan 12 vuotiaalle.
No, ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avainkaulalapsuuteen ei kuole. Kasarilla oli enemmänkin standardi kuin poikkeus.
Nykyään siitä tulee lastensuojeluilmoitus. Meillä kävi kyttäämässä lasu pari vuotta ja koittivat keksiä mikä vika minussa on ja kun ei muuta keksineet niin sanoivat, että lapseni joutuu olemaan iltaisin liian pitkään yksin. Tilanne oli siis se, että menin omaan huoneeseeni yhdeksän jälkeen ja olin siellä puoli tuntia ennen kuin kävin käskemässä lapsen hammaspesulle ja unille. Makuuhuoneemme on vierekkäin ja hän oli kirjaimellisesti seinän takana josta vielä kuului kaikki läpi.Tämä oli sossusta liian pitkä aika omissa oloissaan 12 vuotiaalle.
Eiköhän teidän lapsella ollut muita haasteita joihin se huomio kiinnittyi.
Eikö ihan todella käy pienessä mielessäsi kääntää kaikkia kiviä ja kantoja, jotta löytyisi joku muu ratkaisu kuin irtisanoutuminen?
Tässä muutama ehdotus:
1. Tiukka vaatimus kunnalle, että sinun lapsellesi on löydyttävä iltapäivähoitopaikka, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä siis kirjallisena kirjaamon kautta. Saat valituskelpoisen päätöksen.
2. Osa-aikainen hoitovapaa. Ota ihan itse Kelan sivulta selvää. Ja ilmoita se työnantajalle.
3. Hanki sosiaalista verkostoa, joka voisi olla apuna. Esimerkiksi muiden lasten vanhemmista, lähiseudun eläkeläisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/osittainen-hoitoraha
minä tein lyhennettyä työaikaa tuon pari ensimmäistä vuotta , sitten lapsi alkoi pärjäämään kotona yksinkin ,
Tuo raha on kyllä yks haista paska, saat käytännössä vessapaperin ostettua.
Saahan sen lisäksi palkkaa työajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kela.fi/osittainen-hoitoraha
minä tein lyhennettyä työaikaa tuon pari ensimmäistä vuotta , sitten lapsi alkoi pärjäämään kotona yksinkin ,
Tuo raha on kyllä yks haista paska, saat käytännössä vessapaperin ostettua.
Vrt työttömäksi heittäytyminen. Kannattavampi tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No karenssi on varmaan maks. 2kk, itsellä taisi olla 1kk. Jos työnantaja ei jousta niin minkäa teet
Osittainen hoitovapaa ei ilmeisesti ole sellainen, johon työnantajan on pakko suostua. Potkut voisi kuitenkin riitauttaa, jos työnantaja ei sitä hyväksy. Laki tuntee myös pakottavan perhesyyn laillisena poissaolon syynä.
Työnantajan on suostuttava siihen. Tänään päättyy 2015 syntyneiden lasten vanhempien oikeus vapaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avainkaulalapsuuteen ei kuole. Kasarilla oli enemmänkin standardi kuin poikkeus.
Nykyään siitä tulee lastensuojeluilmoitus. Meillä kävi kyttäämässä lasu pari vuotta ja koittivat keksiä mikä vika minussa on ja kun ei muuta keksineet niin sanoivat, että lapseni joutuu olemaan iltaisin liian pitkään yksin. Tilanne oli siis se, että menin omaan huoneeseeni yhdeksän jälkeen ja olin siellä puoli tuntia ennen kuin kävin käskemässä lapsen hammaspesulle ja unille. Makuuhuoneemme on vierekkäin ja hän oli kirjaimellisesti seinän takana josta vielä kuului kaikki läpi.Tämä oli sossusta liian pitkä aika omissa oloissaan 12 vuotiaalle.
Eiköhän teidän lapsella ollut muita haasteita joihin se huomio kiinnittyi.
Oikeasti kukaan ulkopuolinen ei voinut tietää, kauanko lapsi oli yksin omassa huoneessaan. Jostakin syystä tuon kirjoittaja ei halua tunnustaa, että lasun "kyttäämiseen" oli joku muu syy. Tai ehkä hän ei edes ymmärtänyt sitä.
Millainen työ sulla on? Itse vaihdoin vuorotyöstä päivävuoroihin koska tuli ero ja lapsi oli aloittamassa kouluansa. Ei ollut vaihtoehtoja, tosin oli sitä aamu ja iltahoitoa maksusta tarjolla kunnassamme.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään siitä tulee lastensuojeluilmoitus. Meillä kävi kyttäämässä lasu pari vuotta ja koittivat keksiä mikä vika minussa on ja kun ei muuta keksineet niin sanoivat, että lapseni joutuu olemaan iltaisin liian pitkään yksin.
Kelle tulee, kelle ei tule. Itsellä lapset ekasta luokasta lähtien ovat aamuisin kyenneet heräämään omatoimisesti ja hoitaneet itsensä kouluun. Kuopus on 7 vuoden aikana muutaman kerran myöhästynyt ja nekin tulleet vasta yläkoulussa. Ekalla luokalla olivat iltapäiväkerhossa muutaman kuukauden, kunnes halusivat ennemmin tulla kotiin/mennä kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan hienouksia. Kun edes 7 vuotiasta ei voi jättää pariksi tunniksi yksin.
Vaikka on puhelimet ja kaikki, mikä helpottaa yhteydenpitoa.
Oli puhelimet tai ei, niin naurettavalta se tuntuu. Jos miettii omaa lapsuutta ja sitä, että oltiin vuotta vanhemman siskon kanssa 6v lähtien aamut ja iltapäivät. Vanhemmat lähtivät aamu kuuden aikoihin töihin ja palasivat ennen neljää.
Me käveltiin seiskaksi vieressä olevaan eskariin ja sieltä sitten kotiin n. Kahden aikoihin.
Vanhemmat teki eväät valmiiksi sekä opettivat. Miten ne saa lämpöiseksi jne. Eikä meillä ollut ikinä mitään sisarusriitoja ihmeempää.
Itse olen etätyössä noin 4pv/vko, mutta mikäli työ jostain syystä päättyy, ei meilläkään ole muuta vaihtoehtoa, kuin että lapsi opettelee pärjäämään itse. Meitä on onneksi kaksi aikuista, ja työaikoja voi ainakin hieman liu'uttaa, ja koulukin on lähellä kotia, vaikka asutaan maalla.
Meillä ei ole täällä sukulaisia ja vaikka olisi, hekin olisivat työssä. En ala puolitutuilta perheiltä kyselemään apuja, ja iso osa lapsista on muutenkin koulukuljetuksen piirissä. Ja koska täällä monet saa leipänsä maataloudesta/yritystoiminnasta, on työajat monilla tavallaan joustavammat, ja monesti äidit ovat isoin osin kotona, ja isovanhemmatkin asuvat lähistöllä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen etätyössä noin 4pv/vko, mutta mikäli työ jostain syystä päättyy, ei meilläkään ole muuta vaihtoehtoa, kuin että lapsi opettelee pärjäämään itse. Meitä on onneksi kaksi aikuista, ja työaikoja voi ainakin hieman liu'uttaa, ja koulukin on lähellä kotia, vaikka asutaan maalla.
Meillä ei ole täällä sukulaisia ja vaikka olisi, hekin olisivat työssä. En ala puolitutuilta perheiltä kyselemään apuja, ja iso osa lapsista on muutenkin koulukuljetuksen piirissä. Ja koska täällä monet saa leipänsä maataloudesta/yritystoiminnasta, on työajat monilla tavallaan joustavammat, ja monesti äidit ovat isoin osin kotona, ja isovanhemmatkin asuvat lähistöllä.
Tämä on juuri suomalaisten ongelma "En ala puolitutuilta perheiltä kyselemään apuja". Apua kannattaa kysyä, jos sille on tarvetta. Yleensä ihmiset auttavat mielellään toisiaan ja vastavuoroisesti on mukava auttaa myös muita. Hyvä kiertämään.
Mä olin itse ekalla luokalla (1981) luokkakaverilla hoidossa aamuisin ennen koulun alkua ja koulun jälkeen. Mentiin aamuisin yhdessä kouluun ja iltapäivisin oltiin heillä. Luokkakaverini äiti oli kotiäiti. En tiedä mistä vanhempani hänet löysivät ja saivat näin sovittua, sillä emme olleet perhetuttuja ennestään, eikä silloin ollut nettiä, somea tms.
Omalla lapsella alkoi alakoulussa tunnit aina heti aamusta eli klo 8.10, sillä opettaja halusi itse tulla aikaisin aamusta töihin. Näin hän ainakin asian ilmoitti, kun joku "marisi" aikaisista aamuista. Monille tämä sopi kuitenkin erittäin hyvin. Meillä oli kyllä saatavilla koulussa aamu- ja ip-hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Etkö tosiaan ole kuullut osa-aikaisesta hoitovapaasta koulun aloittavan lapsen vuoksi?
Surullista, jos ei lapsella ole toista huoltajaa eikä ole mitään sosiaalista verkostoa, josta olisi apua tässä asiassa. Vaadi nyt riittävän jyrkkäsanaisesti lapsellesi vähintään iltapäiväkerhopaikkaa. Aamusta selviäisit osa-aikaisuudella, kun voisit aloittaa työt myöhemmin.
Miksi äidin pitäisi mennä töihin ja antaa lapsensa jollekin sukulaiselle? Olkoot kotona. Jos kunta sössii asiansa niin voi voi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle avain kaulaan ja opetetaan pärjäämään yksin kotona. Näin mekin teimme 80-luvulla, muuta vaihtoehtoa ei ollut.
Olisi silloinkin voinut palkata apua ja moni niin tekikin. Tyypillisesti perhepäivähoitajat (joita silloin oli paljon) auttoivat. Aamulla ja iltapäivällä.
Joo ja nykyään tulee lasu viemään lapset huostaan jos jättää yksin
Me asutaan pienellä paikkakunnalla,ja kyllä täällä järjestetty 1.ja 2.luokkalaisille aamupäivä-ja iltapäiväkerho.
Vierailija kirjoitti:
No karenssi on varmaan maks. 2kk, itsellä taisi olla 1kk. Jos työnantaja ei jousta niin minkäa teet
Itse irtisanoutuvalle saattaa olla jopa 3kk
Verkostoidu. Etsi somen kautta vanhempia, joiden lapsi menossa samaan kouluun eikä saaneet kerhopaikkaa. Keksitte yhdessä jotain, millä selviätte tilanteesta. Vaikka palkkaatte yhdessä jonkun opiskelijan, työttömän tai virkeän eläkeläisen katsomaan muksujen perään jonkun kotona. Yhdessä ei tule kovin kalliiksi.
Mutta alkaa olla kiire.