70-luvun ruokia joita lapsena tuli syötyä. Mutta joita ei enää syö kukaan.
Minulla läskisoosi. Ei ollut pahaa perunamuusin kanssa mutta ei ole kyllä tullut syötyä varmaan 40 vuoteen.
Täytyypä tehdä annos ihan nostalgiamielessä. Söisiköhän lapset sitä.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paahtopaisti. Meillä oli sitä usein viikonloppuna, itse en ole koskaan tehnyt.
Mun 22-v tyttäreni on opetellut äitini ohjeella sitä tekemään ja nyt tekee lähes joka viikonloppu!
Mikset tee sitä?
En tykkää siitä, koska liha pitää jättää sisältä vaaleanpunaiseksi ja se inhottaa mua. Söin kotona aina sen läpikypsän paistin pään, muuhun osaan en suostunut edes koskemaan. Syön kaikki pihvinikin läpikypsinä.
Olet vulgaari.
Omahan on suuni ja syön sillä mitä haluan. Syö sä omallasi ne veriset pihvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakastekanaa kerran kuussa sunnuntaina.
Äiti kypsytti tuntikausia koska se oli kana, eli sitkeää lihaa. Nykyään on vain näitä pehmeitä broilereita.Voi kun olisikin kanaa! Kanassa on makua paljon enemmän kuin pehmeässä broilerissa. Ei kana ole sitkeää, mutta sitä on kauemmin kypsytettävä.
Ostin oikeaa kanaa. Haudutin kauan ja oli ihan hirveää ja rasvaista. Usko pois, et halua sitä, ellet osaa tehdä taikoja sille.
Makkarakupit, hopeatee, sian laardin syöminen leivän päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paahtopaisti. Meillä oli sitä usein viikonloppuna, itse en ole koskaan tehnyt.
Mun 22-v tyttäreni on opetellut äitini ohjeella sitä tekemään ja nyt tekee lähes joka viikonloppu!
Mikset tee sitä?
En tykkää siitä, koska liha pitää jättää sisältä vaaleanpunaiseksi ja se inhottaa mua. Söin kotona aina sen läpikypsän paistin pään, muuhun osaan en suostunut edes koskemaan. Syön kaikki pihvinikin läpikypsinä.
Sama täällä. Paahtopaisti on inhottavaa, mutta silti sitä sunnuntaisin kotona välillä pakotettiin syömään. Minusta se oli sitkeää ja se vaaleanpunainen osa oksetti, kuvittelin aina mielessäni, että tuo on lehmän lihasta. Ei minulla mitään lehmiä vastaan ole, mutta erityisesti lapsena koin ne jotenkin enemmän lemmikkieläimiksi. Ei ollut omia lehmiä, mummolassa oli lehmiä, joita hoitelin ja pienet vasikat oli uskomattoman hellyydenkipeitä ja luottavaisia, sellaisia herttaisia ja ihmisen ystäviä. Ei kyllä paahtopaisti uponnut, otin niin vähän kuin mahdollista ja ruskeaa osaa, ne päätysiivut. Ikinä, siis ikinä en ole aikuisena suostunut suuhuni laittamaan enkä tarjoa muillekaan, pelkkä ajatuskin inhottaa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paahtopaisti. Meillä oli sitä usein viikonloppuna, itse en ole koskaan tehnyt.
Mun 22-v tyttäreni on opetellut äitini ohjeella sitä tekemään ja nyt tekee lähes joka viikonloppu!
Mikset tee sitä?
En tykkää siitä, koska liha pitää jättää sisältä vaaleanpunaiseksi ja se inhottaa mua. Söin kotona aina sen läpikypsän paistin pään, muuhun osaan en suostunut edes koskemaan. Syön kaikki pihvinikin läpikypsinä.
Olet vulgaari.
Sinä varmaan haluat salmonellan kypsentämättömästä lihasta?
Haukikeitto. Meillä tehtiin mökillä usein, kun olin lapsi. En ole sitä nähnyt missään viime vuosikymmeninä.
Vierailija kirjoitti:
Vanha kansa teki jotain kermasta tai maidosta laittamalla sen pöydälle lautaselle käymään? tietääkö kukaan mitä se oikein oli? en oikein tiedä edes miten googlata.
Se oli viiliä. Voi sitä vieläkin tehdä. Osta kaupasta viilipurkki, ota siitä lusikallinen ja suttaa sillä jokin sopiva kippo. Sitten kippoon maitoa ja huoneenlämpimään kaappiin kehkeytymään. Valmista seuraavana päivänä. Maalaistaloissa ammoin kätevää, kun tehtiin tuoreesta, lämpimästä lehmänmaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvipaisti, uunissa yön yli puu uunissa muhinutta, 2, kahdeksan litran pilkkumia täynnä. Äiti teki talvisin viikonlopuiksi. Jälkiruokana sekamarja rompotti, eli sakea mehukeitto. Ei ollut e koodeja niissä.
Olen -70 syntynyt, mutta en ikinä ole syönyt hirvenlihaa. Olisiko se ollut maalla sitten yleisempää kuin kaupungeissa. En muista nähneeni hirvenlihaa edes myynnissä.
Minä taas ajattelin, että tiedän ainakin kaksi metsästystä harrastavaa perhettä, jossa edelleen tehdään hirvipaistia takan leivinuunissa. En kyllä itsekään muista kaupassa nähneeni hirven lihaa.
Kaljavelli.
Moniko edes tietää miltä se maistuu tai osaa tehdä sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha kansa teki jotain kermasta tai maidosta laittamalla sen pöydälle lautaselle käymään? tietääkö kukaan mitä se oikein oli? en oikein tiedä edes miten googlata.
Se oli viiliä. Voi sitä vieläkin tehdä. Osta kaupasta viilipurkki, ota siitä lusikallinen ja suttaa sillä jokin sopiva kippo. Sitten kippoon maitoa ja huoneenlämpimään kaappiin kehkeytymään. Valmista seuraavana päivänä. Maalaistaloissa ammoin kätevää, kun tehtiin tuoreesta, lämpimästä lehmänmaidosta.
Meillä tehtiin kotona viiliä juuri noin. Oli sellainen kuin talousviili (2 dl purkki). Sitä sekoitettiin litraan punaista maitoa, tai saattoi joskus olla isompikin määrä maitoa. Se kaadettiin meillä kotona jälkiruokakippoihin ja jätettiin pöydälle seuraavaan päivään, sitten jäähdytettiin jääkaapissa. Syksyisin laitettiin viilikupin päälle sitten lakkaa tai mustikoita tai vadelmia reilusti. Ai että oli hyvää. Etenkin lakkaviilin makua kaipaan, se viilin happamuus ja lakka yhdessä kutkutteli makuhermoja. En vaan enää asu missään lakkasoiden lähelläkään, niin ei raaski ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvipaisti, uunissa yön yli puu uunissa muhinutta, 2, kahdeksan litran pilkkumia täynnä. Äiti teki talvisin viikonlopuiksi. Jälkiruokana sekamarja rompotti, eli sakea mehukeitto. Ei ollut e koodeja niissä.
Olen -70 syntynyt, mutta en ikinä ole syönyt hirvenlihaa. Olisiko se ollut maalla sitten yleisempää kuin kaupungeissa. En muista nähneeni hirvenlihaa edes myynnissä.
Minä taas ajattelin, että tiedän ainakin kaksi metsästystä harrastavaa perhettä, jossa edelleen tehdään hirvipaistia takan leivinuunissa. En kyllä itsekään muista kaupassa nähneeni hirven lihaa.
Niin. Oliko se hirvenlihan syönti ollenkaan yleistä 70-luvulla? Vai oliko se kuten nykyisin, että ne perheet syö, jotka metsästää hirviä. En ole menettänyt muistiani, vaikka täytin 50 v. Minä en vaan muista maistaneeni hirven lihaa, kuten ei tuo toinen kommentoijakaan, mutta poroa olen kyllä syönyt lukuisia kertoja lapin lomilla ja olenpa syönyt poronkäristystä jopa täällä Helsingissä Suomiruokaravintolassa.
Perunamaitoa (kuin kesäkeittoa, ilman herneitä, papuja ja porkkanoita)
Maksapihvit, uunilahnaa, naurista ja lanttua raakana. Särkipullia/pihvejä. Kalanmaksaöljyä tietty - vaikka ei ruoka olekaan.
Porkkananapit. Kuulostaa hienolta mutta siis porkkanaviipaleita.
Hirveä syötiin vielä ysärilläkin yleisesti idässä.
Ja täällä kehyskunnassa on joka syksy myynnissä kotimaista tai virolaista hirveä K-kaupassa.
Savulahnat. Helmipuuro. Katkarapucocktail.
Kuutamokiisseli. Jonkinlaista vaniljakiisseliä, jossa oli hillosilmiä.
Viktoriakiisseli, joka ei ollut kiisseliä, vaan siinä oli appelsiinia, riisiä ja kermavaahtoa.
Silakkapihvit.
Siskonmakkarakeitto (tätä syödään tietysti vieläkin).
Lihapiirakka. Ei ole mitään tekemistä nykyisten lihapiirakoiden kanssa. Oli koko pellillinen. Syötiin siten, että pala piirakkaa laitettiin lihaliemeen syvälle lautaselle.
Osso bucco
Olen -70 syntynyt, mutta en ikinä ole syönyt hirvenlihaa. Olisiko se ollut maalla sitten yleisempää kuin kaupungeissa. En muista nähneeni hirvenlihaa edes myynnissä.