Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-luvun ruokia joita lapsena tuli syötyä. Mutta joita ei enää syö kukaan.
30.07.2024 |
Minulla läskisoosi. Ei ollut pahaa perunamuusin kanssa mutta ei ole kyllä tullut syötyä varmaan 40 vuoteen.
Täytyypä tehdä annos ihan nostalgiamielessä. Söisiköhän lapset sitä.
Kommentit (375)
Lauantaimakkara. En tajua miten sitä voi joku vielä syödä. Voiko olla yhtään alaluokkaisempaa, mauttomampaa "ruokaa" kuin lauantaimakkara. En edes halua ajatella mistä se on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena kotona läskisoosi oli ikävää, kun vanhemmat jättivät siihen sianlihasuikaleeseen pehmeän läskireunuksen ja joskus siinä oli vielä vähän nahkaakin. Myöhemmin olen muualla saanut läskisoosia, jossa sianlihasuikaleet on paistettu rapeammiksi.
Ryynimakkara oli olevinaan hyvää lapsuudessa. Enää ei maistu samalta.
Veriletut ja pinaattiletut taitaa olla sellasta, mikä oli vakio-kouluruokaa aikoinaan mutta ei taida nykypennuille enää kelvata. Itse kyllä ostan moisia paketin kaupasta edelleen silloin tällöin ja ämpärin puolukkahilloa ja lämmitän.
Pinaattilettujen kanssa koulussa oli sitä toistakin asiaa, joka oli vielä mahtavampaa kuin ne letut. Se tonnikalasalaatti mitä mätti enemmän kuin lettuja konsanaan. Olisi kiva saada resepti. En ole koulun jälkeen yhtä hyvää tonnikalasalaattia saanut mistään ravintolasta tai mistään.
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kieli oli parasta herkkua, kun siinä ei ole mitään jänteitä. Veripalttua oli usein, samoin jauheesta tehtyjä verilettuja.
Ostin tänään kissalle porsaan sydäntä marketista ja samalla hyllyllä oli vakuumiin pakattu pitkä kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun nyt edes muistaisi 70-luvusta jotain, kerkesin elää viitisen vuotta 70-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ala-asteella kanaviillokki oli hyvää. Pinaattikeitto oli sitä vastoin ihan hirveää. Ja risotto myös, yööök
Risotto? Eihän 70-luvulla mitään risottoa syöty, kukaan ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta. Olisiko se ollut Meksikon pata, jota nyt tarkoitat. Meillä oli ainakin koulussa 70-luvun lipussa kerran kuussa sellainen makuja maailmalta-päivä. Muistan syöneeni silloin ensimmäistä kertaa meksikonpataa ja italianpataa. Kun menin lukioon 80-luvulla, italianpata oli jo ihan ruokalistalla, siis vakituisena ruokana. Jäi mieleen, koska oli minun lempiruokia lukiossa. Tillilihaa taas ei ollut enää lukion aikaan listoilla meidän kunnassa.
Riisiä, herneitä yms. kasviksia jossain ihme hyytelössä. Kyllä sitä risotoksi sanottiin. Mutta ei sillä tosiaankaan ole mitään tekemistä risoton kanssa. Inhosin tuo
Hyytelössä?? Hui. Meillä se oli ihan vaan keitettyä riisiä, johon oli sekoitettu hemapaa ja vähän jauhelihamuruja. Mautontahan se oli, mutta ei pahaa tai ällöä kuitenkaan. Moni nyppi pois "liikennevalot" eli herne-maissi-paprikat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt edes muistaisi 70-luvusta jotain, kerkesin elää viitisen vuotta 70-lukua.
Minä elin runsaat 7. Muistini on hyvä, mutta trendiruuasta en osaa sanoa paljonkaan. Meillä syötiin yksipuolisesti. Mummolassa perinteisen tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Veriletut ja pinaattiletut taitaa olla sellasta, mikä oli vakio-kouluruokaa aikoinaan mutta ei taida nykypennuille enää kelvata. Itse kyllä ostan moisia paketin kaupasta edelleen silloin tällöin ja ämpärin puolukkahilloa ja lämmitän.
Pinaattilettujen kanssa koulussa oli sitä toistakin asiaa, joka oli vielä mahtavampaa kuin ne letut. Se tonnikalasalaatti mitä mätti enemmän kuin lettuja konsanaan. Olisi kiva saada resepti. En ole koulun jälkeen yhtä hyvää tonnikalasalaattia saanut mistään ravintolasta tai mistään.
Mikä tonnikalasalaatti, mitkä pinaattiletut? 70-luvulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehmän kieli oli parasta herkkua, kun siinä ei ole mitään jänteitä. Veripalttua oli usein, samoin jauheesta tehtyjä verilettuja.
Ostin tänään kissalle porsaan sydäntä marketista ja samalla hyllyllä oli vakuumiin pakattu pitkä kieli.
Kielikastike, mummolan herkku.
Ah, 70-luvun ruoka!
Mummolassa käyminen oli aina kulinaarinen trippi.
Ranskalaiseen tapaan paistettuja kyljyksiä, Hasselbackan perunoita, naudanlihapullia (munaa, jauhelihaa, vaaleaa ranskalaista sinappia), limettihyytelöä, mustatorvisieni-keittoa, mummon keittämää häränhäntälientä ja pieni pasteija, paistettua teertä ja mustaherukkahyytelöä, kuhaa Walewska, burgundin pataa (ei hillosipuleita), karpalokiisseliä ja kermavaahtoa, aikuisille kahvi ja konjakki, lapsille suklaakonvehti!
Ja kotona oli sitten kesäkeittoa, makkarapihvejä ruskealla kastikkeella ja herneillä, paistettua maksaa...
Onneksi iskä osti edes joskus grillattua broileria ja savusiikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punsa. Siinä oli sian sisäelimiä, laakerinlehtiä ja pippureita suolavesihyytelössä. Munuaisia, sydäntä, maksaa. Munuaiset oli hyviä, maksa pahaa. Tehtiin, kun sika teurastettiin.
Vierailija kirjoitti:
Ah, 70-luvun ruoka!
Mummolassa käyminen oli aina kulinaarinen trippi.
Ranskalaiseen tapaan paistettuja kyljyksiä, Hasselbackan perunoita, naudanlihapullia (munaa, jauhelihaa, vaaleaa ranskalaista sinappia), limettihyytelöä, mustatorvisieni-keittoa, mummon keittämää häränhäntälientä ja pieni pasteija, paistettua teertä ja mustaherukkahyytelöä, kuhaa Walewska, burgundin pataa (ei hillosipuleita), karpalokiisseliä ja kermavaahtoa, aikuisille kahvi ja konjakki, lapsille suklaakonvehti!
Ja kotona oli sitten kesäkeittoa, makkarapihvejä ruskealla kastikkeella ja herneillä, paistettua maksaa...
Onneksi iskä osti edes joskus grillattua broileria ja savusiikaa.
Mummot oppivat nuorina kulinaariset salaisuudet, kun he piikoivat vauraissa perheissä. Tämä ei aina periytynyt sodanjälkeisinä vuosina, kun kaikesta oli pulaa ja ruuanlaitto oli äidin yksityisalue. Ei ollut mahdollista harjoitella kun rahaa, polttoainetta jne oli rajoitetusti. Puhumattakaan sekä äitien että jälkeläisten asenteista ( taitoja ei haluttu opettaa tai oppia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ah, 70-luvun ruoka!
Mummolassa käyminen oli aina kulinaarinen trippi.
Ranskalaiseen tapaan paistettuja kyljyksiä, Hasselbackan perunoita, naudanlihapullia (munaa, jauhelihaa, vaaleaa ranskalaista sinappia), limettihyytelöä, mustatorvisieni-keittoa, mummon keittämää häränhäntälientä ja pieni pasteija, paistettua teertä ja mustaherukkahyytelöä, kuhaa Walewska, burgundin pataa (ei hillosipuleita), karpalokiisseliä ja kermavaahtoa, aikuisille kahvi ja konjakki, lapsille suklaakonvehti!
Ja kotona oli sitten kesäkeittoa, makkarapihvejä ruskealla kastikkeella ja herneillä, paistettua maksaa...
Onneksi iskä osti edes joskus grillattua broileria ja savusiikaa.
Mummot oppivat nuorina kulinaariset salaisuudet, kun he piikoivat vauraissa perheissä. Tämä ei aina periytynyt sodanjälkeisinä vuosina, kun kaikesta oli pulaa ja ruuanlaitto oli
Herkkuruoka on myös tyypillinen mummojen erityistaito ja -taipumus. Olen huomannut itsestäni saman nyt 50+ -ikäisenä. Spesiaali kokkaus kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Punsa. Siinä oli sian sisäelimiä, laakerinlehtiä ja pippureita suolavesihyytelössä. Munuaisia, sydäntä, maksaa. Munuaiset oli hyviä, maksa pahaa. Tehtiin, kun sika teurastettiin.
Meillä päin ei tehty hyytelöä. Tehtiin tappaisrokka, jossa oli noita sisäelimiä ja lisäksi ohraryynejä. Hyvää oli. Lehmän teurastuksen jälkeen mummo teki mahapaitaa suolaliemeen, erittäin hyvä suolapala. Sittemmin olen löytänyt tuota vain muutaman kauppahallin lihatiskistä. Nyt meidän kauppahallissa ei ole edes lihamyymälää.
kyllä niitä syödään yhä.
silakkalaatikko,sill-perunalaatikko, mannavelli,kaalilaatikko,kaalikääryleet,karjalanpaisti,pullapohjainen mustikkapiirat ristikoto päällä, hillo-kerma tuulihatut, suklaakiisseli ,marjakisselit, ruskeaa kastiketta jossa joko jauhelihaa tai lihapullia.paistetut silakat suolaisessa voissa.
Vierailija kirjoitti:
Tilliliha, hyi helw.
niin onkii ja kanaviillokki, kana muuten hyvää ja syödään viikottain 2x. sitten kuminaleipä on hyh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syökö joku vielä maksaa tai kaalilaatikkoa
Maksa ruoista en tykkää, mutta kaalilaatikko on ruoka parhaimmasta päästä. Varsinkin silloin, kun siihen laittaa runsaasti ketsuppia. Voisin syödä lähes joka päivä.
en ooo ikkää kuulunna ,että ketsupilla, sehän pilaa sen herkun. mites kaalikääryleet,,uppooko. ja sitä en tajua miten sinappi kuuluu hernekeittoo
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopiston opiskelijaruokalassa oli 80-luvullakin klimppisoppaa. Muistan, kun pari nuorta opiskelijaa oli siitä niin innoissaan: "Tää on hyvää!"